Raakamaito ja ruokamyrkytykset

1. Mitä taudinaiheuttajia raakamaidossa voi esiintyä? Onko niitä Suomessa?

Pastöroimattomassa raakamaidossa voi esiintyä erilaisia ihmiselle tautia aiheuttavia bakteereja, kuten EHEC -bakteereita, kampylobakteereita, salmonellaa, Listeria monocytogenes sekä Yersinia enterocolitica ja Yersinia pseudotuberculosis -bakteereita . Raakamaidossa voi myös olla viruksia tai esimerkiksi toksoplasma-loisia. Raakamaidossa olevia, kuluttajalle sairautta aiheuttavia mikrobeja ei ole kartoitettu Suomessa kattavasti.

Vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa lähes 30 %:ssa suomalaisista lypsykarjoista löytyi eläimistä kampylobakteereita. Kampylobakteerien satunnaista esiintymistä maidossa ei voida välttää.

EHEC -bakteeria ja kampylobakteereita voi olla nautojen suolistossa eivätkä ne aiheuta naudoille sairautta tai siirry utareen kautta suoraan raakamaitoon. Jos lypsyhygienia on huono, näitä edellä mainittuja mikrobeja voi kulkeutua lypsyn yhteydessä raakamaitoon navetan ilman tai lypsäjän toimien tuloksena. Ihmisen sairastumiseen riittää erittäin pieni määrä näitä bakteereita. Ihminen voi saada EHEC -bakteeritartunnan myös suoraan naudan tai lampaan syljestä tai ulosteesta. Tätä voi torjua pesemällä kädet hyvin aina eläinten koskettamisen tai maatilavierailun jälkeen. EHEC -bakteeria esiintyy jatkuvasti jonkin verran suomalaisissa nautakarjoissa.

L. monocytogenes on yleinen ympäristöbakteeri ja se lisääntyy jääkaappilämpötilassa kuten myös yersiniat, joita voi olla sekä nautojen suolistossa että ympäristössä. Salmonellaa on suomalaisissa nautakarjoissa harvoin. Salmonella elää naudan suolistossa ja leviää lannan välityksellä.

2. Minkälaisia tauteja raakamaidossa esiintyvät taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa ihmiselle?

EHEC -bakteeritartunta voi aiheuttaa lapselle hengenvaarallisen akuutin munuaisten vajaatoiminnan (HUS-oireyhtymä). EHEC -bakteerin erittämät toksiinit tuhoavat veren punasoluja. EHEC -tartunnan tyypillinen oire lapsilla on verinen ripuli. Hoito voi vaatia dialyysin ja verensiirtoja. Pahimmassa tapauksessa munuaisvauriot voivat jäädä pysyviksi tai munuaiset tuhoutua kokonaan. Aikuisella tartunta voi olla oireeton.

Listeriabakteeri on erityisen vaarallinen raskaana oleville, koska se voi aiheuttaa sikiön kuoleman tai raskauden keskenmenon tai syntymän jälkeen vastasyntyneelle lapselle esimerkiksi keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen tai aivokalvontulehduksen. Äidille tartunta on useimmiten oireeton tai aiheuttaa lievää kuumeilua tai flunssaoireita. Raskaana olevat saavat listeriatartunnan helpommin kuin muut terveet aikuiset.

Listeria on vaarallinen myös vanhuksille ja immuunipuolustukseltaan heikentyneille. Näille se voi aiheuttaa esimerkiksi vakavan yleisinfektion tai aivokalvontulehduksen. Listerioosiin eli vakavaan tautimuotoon sairastuneista joka neljäs kuolee. Terve aikuinen tai lapsi sairastuu harvoin vakavasti.

Kampylobakteeri, yersinia ja salmonella aiheuttavat yleensä oireita muillekin kuin riskiryhmiin kuuluville.

Kampylobakteeri aiheuttaa rajun ripulin, vatsakipuja ja korkean kuumeen. Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua useita viikkoja. Muutamalle prosentille kampylobakteeritartunnan saaneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.

Yersinia enterocolitica -bakteeritartunnan yleisimmät oireet ovat kuume, vatsakipu ja ripuli. Taudin oireet voivat muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta. Oireet voivat kestää muutamasta päivästä jopa kolmeen viikkoon. Osalle sairastuneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus. Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin oireet ovat samantapaisia kuin Y. enterocolitica -bakteerin aiheuttamassa yersinoosissa. Oireita ovat kova vatsakipu ja kuume; harvemmin pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Taudinkuva muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta ja voi johtaa jopa aiheettomaan leikkaukseen.

Salmonellatartunta aiheuttaa useimmiten ripulin ja kuumeen. Ripulioireet kestävät 4-10 päivää. Tartunnan saaneista suomalaisista aikuisista jopa 10 prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.

3. Mitä sellaisia ruokamyrkytyksiä, joissa pastöroimaton maito on toiminut välittäjänä, on esiintynyt Suomessa?

Vuosina 1997–2014 on raportoitu yhteensä 12 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa välittäjäksi on todettu pastöroimaton maito tai siitä tehty tuote.

Kampylobakteeriepidemioita on ollut neljä (1999, 2007 ja 2 epidemiaa vuonna 2012), joista kolmessa  muutama henkilö ja viimeisimmässä 18 henkilöä sairastui käytettyään raakamaitoa.

Vuonna 1999 Salmonella Typhimurium aiheutti kaksi epidemiaa, joissa eri tilaisuuksiin oli tehty kotijuustoa saman tilan raakamaidosta. Toisessa epidemiassa todettiin sukujuhlien myötä yli 100 sairastunutta. Vuonna 2013 tilalla todettiin ripuloivissa naudoissa salmonellaa. Tilan henkilöihin sekä perheisiin, joille tilalta oli myyty pastöroimatonta maitoa, oli tarttunut Salmonella Typhimurium.

Pastöroimaton vuohenmaito on aiheuttanut kaksi pientä epidemiaa. Staphylococcus aureus aiheutti vuonna 1999 epidemian vuohenjuuston välityksellä. Kutun tuorejuuston välityksellä tarttui Streptococcus equi spp. zooepidemicus vuonna 2003.

Vuonna 2005 pastöroimattomasta maidosta valmistettu kotijuusto aiheutti ruokamyrkytysepidemian hääjuhlissa. Tässä tapauksessa oli syynä ilmeisesti pilaantuminen käsittelyvirheen vuoksi, koska juustosta osoitettiin korkea aerobisten mikrobien kokonaismäärä ja E. coli -bakteerien määrä.

Vuoden 2012 epidemiassa sairastui kahdeksan henkilöä saatuaan EHEC -tartunnan pastöroimattomasta raakamaidosta. Suomessa on lisäksi jatkuvasti yksittäisiä tapauksia, joissa pastöroimatonta maitoa epäillään EHEC -tartunnan lähteeksi.

Y. pseudotuberculosis aiheutti keväällä 2014 Suomen toistaiseksi laajimman raakamaitovälitteisen epidemian. Raakamaitoa pakattiin kuluttajapakkauksiin ja myytiin kaupoissa. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan 55 henkilöä sairastui epidemiaan.


4. Mikä osuus Suomessa todetuista ruokamyrkytysepidemioista on elintarvikeperäisiä ja mikä osuus talousvesiperäisiä?

Suomessa vuosina 2000 - 2013 raportoidut ruokamyrkytysepidemiat

 

/files/images/elintarvikkeet/alkutuotanto/rm_epidemiat_2000_2013.jpg : 48Kb
 

/files/images/elintarvikkeet/alkutuotanto/lkm_sairastuneet_2000_2013.jpg : 34Kb

5. Mitä pastöroimattomasta maidosta aiheutuneita epidemioita on raportoitu muualla maailmassa?

Pastöroimattoman maidon välittämiä, usein laajoja kampylobakteeriepidemioita on raportoitu mm. Britanniasta, Hollannista, Itävallasta, USA:sta ja Australiasta.

Lukuisissa Listeria- ja EHEC -epidemioissa Euroopassa ja USA:ssa välittäjäelintarvikkeina ovat olleet pastöroimaton maito tai siitä valmistetut juustot.

Matkustettaessa ulkomailla on turvallisinta nauttia ainoastaan pastöroidusta maidosta valmistettuja tuotteita. Raakamaitoa ei pitäisi nauttia missään olosuhteissa erityisesti matalamman hygienian maissa tai kehitysmaissa.

6. Jos naudoissa todetaan salmonella- tai EHEC -tartunta, miten estetään tartunnan leviäminen maidon ja lihan välityksellä ihmisiin?

Salmonella- tai EHEC -positiiviselta tilalta voidaan toimittaa maitoa meijeriin ainoastaan pastöroitaviin maitotuotteisiin. Pastörointi tuhoaa mahdollisen salmonellan tai EHEC -bakteerin maidossa. Salmonella- tai EHEC -positiiviselta tilalta ei saa luovuttaa raakamaitoa suoraan kuluttajille tai toimittaa raakamaitoa sellaisten tuotteiden valmistukseen, joiden raaka-ainetta ei pastöroida tai joiden valmistusprosessi ei sisällä kuumennusta.

Kliinisesti sairaita nautoja ei saa toimittaa teurastettavaksi. Oireetonta salmonellatartuntaa kantavat naudat voidaan teurastaa erityisjärjestelyin, siten ettei tartunnasta aiheudu vaaraa kuluttajalle tai muille tuotantotiloille tai teurastamolle. Erityisjärjestelyissä eläimet teurastetaan muista eläimistä erillään ja liha ja teurastuksen sivutuotteet käytetään kuumennusprosessiin ( lisätietoa salmonellasta). EHEC -positiivisen tilan eläimet voidaan myös teurastaa erityisjärjestelyin.

 

Lisää aiheesta palvelussamme

 

Lisää aiheesta muualla palvelussa