Usein kysyttyä maidontuotantotiloista

Otsikot viittaavat maidontuotantotilan hygieniatarkastusten apuna käytettävään tarkastuslistaan. Kursivoidut kohdat ovat lainsäädäntöä.

Yleiset edellytykset

Kuinka omavalvonnan kuvaus toteutetaan maidontuotantotilalla? Millä tarkkuudella kuvaus on tehtävä?

Omavalvonnan kuvausta voidaan verrata ulkopuolista työvoimaa varten laadittavaan perehdytysohjeeseen. Esimerkiksi tilojen puhtaanapidon osalta omavalvonnan kuvauksessa voidaan selostaa kunkin puhdistuskohteen puhdistustapa, kuinka usein puhdistus tehdään sekä mainitaan mahdollisesti käytettävä puhdistusaine.

Omavalvonnan kuvaus voi olla vapaamuotoinen kunhan siinä kuvataan tiettyjen hygieniavaatimusten* toteuttaminen kyseisellä tilalla. Kuvauksen laatimisessa voi myös käyttää apuna toimialan yhdistysten ja yritysten laatimia mallilomakkeita. Suomen Meijeriyhdistys on laatinut Elintarviketeollisuusliiton sivuille Maitotilojen omavalvonnan kuvaus -lomakkeen sekä sille liitteen maitotiloilla pidettävästä kirjanpidosta. Materiaalia voi käyttää siltä osin kuin se vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Linkki lomakkeeseen löytyy Eviran sivuilta kohdasta Alkutuotanto > Maito.

*alkutuotantoasetus MMM 1368/2011, 4§ ja (EY) N:o 852/2004, liite I, A osa, kohta II, alakohta 4

Mitä eläintauteja alla olevassa kirjanpitovaatimuksessa  tarkoitetaan?

8. Eläimiä kasvattavien tai eläinperäisiä alkutuotannon tuotteita tuottavien elintarvikealan toimijoiden on pidettävä kirjaa erityisesti seuraavasta:

c) sellaisten tautien esiintyvyys, jotka voivat vaikuttaa eläinperäisten tuotteiden turvallisuuteen

((EY) N:o 852/2004 liite I, A osa, kohta III Tietojen kirjaaminen alakohta 8c)

Kirjanpitoa on pidettävä positiivisista Salmonella- ja EHEC-löydöksistä sekä pernaruton, kliinisen listerioosin, tuberkuloosin ja luomistaudin esiintymisestä. Lisäksi toimijan tulee toimittaa tieto edellä mainituista löydöksistä ja sairauksista maidon vastaanottajalle, joka voi olla meijeri, osuuskunta tai muu elintarvikehuoneisto (MMM 1368/2011, 6§). Jos maidon vastaanottaja vaihtuu, tiedot tulee toimittaa uudelle vastaanottajalle viimeisen vuoden ajalta. Jos vastaanottaja pysyy samana, riittää uusien tai muuttuneiden tietojen toimittaminen.

Jos tilalla on todettu jokin edellä mainituista eläintaudeista, ei tilalta saa luovuttaa raakamaitoa suoraan kuluttajalle. Jos toimija pystyy osoittamaan tilan vapautuneen kyseisestä eläintaudista, voi luovutusta jatkaa.

Lisäksi on otettava huomioon mitä tarttuvista eläintaudeista on säädetty muualla lainsäädännössä.

Millaista kirjanpitoa alla olevalla tarkoitetaan?

Toimijalla on oltava kirjanpito, josta selviää, että alkutuotantopaikalla noudatetaan lainsäädännön edellyttämiä lämpötiloja maidon säilytyksessä ja siirtämisessä (MMM 1368/2011, liite 2, luku 4, kohta 4.3 Maidon käsittely ja kuljetus, alakohta 6).

Asetuksessa tarkoitetaan tilasäiliössä tai muussa säilytysastiassa jäähdytetyn raakamaidon lämpötilan kirjaamista. Asetuksessa ei ole säädetty kirjausten tavasta tai tiheydestä. Valtaosalle tiloista jää dokumentti maidon keräilyn yhteydessä todetusta lämpötilasta. Näiden dokumenttien säilyttämistä voidaan pitää asetuksen tarkoittamana kirjanpitona. Evira kuitenkin suosittaa, että lämpötila kirjataan säännöllisesti jokaisen lypsykerran jälkeen. Automaattista lypsylaitteistoa käytettäessä lämpötila suositellaan kirjattavaksi kaksi kertaa vuorokaudessa. Myös automaattinen lämpötilanseurantajärjestelmä ja siitä tallentuvat lämpötilatiedot käyvät kirjanpidoksi, mutta järjestelmän toimivuutta on seurattava.

Eläimiä koskevat vaatimukset

Miten määritellään ”tunnistettava utaretulehdus” ja ”utarehaavat, jotka voisivat muuttaa maidon tai ternimaidon laatua”?

1. Raakamaidon ja ternimaidon on oltava peräisin eläimistä:

a) joissa ei ole mitään oireita tartuntataudeista, jotka voisivat tarttua ihmisiin maidon tai ternimaidon välityksellä;
b) joiden yleinen terveydentila on hyvä; joissa ei ole merkkejä taudista, joka saattaa johtaa maidon tai ternimaidon saastumiseen, ja erityisesti jotka eivät kärsi mistään sukuelinten alueella esiintyvästä tulehduksesta, johon liittyy vuotoa; suolistotulehduksesta, johon liittyy ripuli ja kuumetta, tai ei tunnistettavasta utaretulehduksesta;
c) joilla ei ole utarehaavoja, jotka voisivat muuttaa maidon tai ternimaidon laatua;

jne.

((EY) 853/2004, liite III, jakso IX, luku I, kohta I, alakohta 1)

Tunnistettavalla utaretulehduksella tarkoitetaan tulehdusta, johon liittyy maito- tai utaremuutoksia. Utarehaavoilla tarkoitetaan tässä haavoja, joista tulehduseritteiden joutuminen maitoon on mahdollista.

Mitä tässä kohdassa tarkoitetaan eläinten eristämisellä?

Jos eläimen todetaan tai epäillään sairastuneen johonkin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun tautiin, tällaisen eläimen eristämisen on tehokkaasti estettävä haitalliset vaikutukset toisten eläinten maitoon ja ternimaitoon.
((EY) 853/2004 liite III jakso IX luku I kohta I alakohta 5)

Eläin on pidettävä erillään muista maitoa tuottavista eläimistä, jos se sairastaa tai sen epäillään sairastavan tai kantavan Salmonella- tai EHEC-bakteeria, pernaruttoa, kliinistä listerioosia, tuberkuloosia tai luomistautia. Erillään pito voi tapahtua pihatossa ja laitumella erottavalla aitauksella. Parsinavetassa sairaat, sairaaksi epäillyt tai Salmonella- tai EHEC-bakteeria kantavat eläimet voidaan ryhmitellä yhteen osaan navettaa ja terveiden ja sairaiden eläinten väliin pyritään esimerkiksi jättämään tyhjä parsi. Erillään pidettävät eläimet tulee lypsää ja hoitaa terveiden eläinten jälkeen. Erillään pidettävien eläinten lypsyssä ja hoidossa käytetyt välineet puhdistetaan ja desinfioidaan huolellisesti.

Maidon jäähdytys- ja säilytystilat

Montako ovea maitohuoneen ja eläintenpitotilojen väliin vaaditaan? Onko ilmavirta maitohuoneesta eläintenpitotiloihin mitattava mittarilla?

Maidon jäähdytykseen ja säilytykseen käytettävät tilat (maitohuone) eivät saa olla suorassa yhteydessä eläintenpitotiloihin eivätkä muihinkaan tiloihin, joista voi siirtyä likaa maitohuoneeseen. Maitohuone on erotettava tällaisista tiloista välitilan ja kahden suljettavan oven taikka yhden oven avulla, jolloin ilmavirta ei saa olla likaisista tiloista maitohuoneeseen päin. (MMM 1368/2011, liite 2, luku 4, kohta 4.3 Maidon käsittely ja kuljetus, alakohta 1)

Esimerkiksi eläintenpitotiloista maitohuoneeseen kuljettaessa on eläintenpitotilojen ovi voitava sulkea ennen maitohuoneen oven avaamista, ja siten estettävä ilman virtaus likaisista tiloista maitohuoneeseen. Ilmavirran suuntaa ei pääsääntöisesti tarvitse mitata laitteiden avulla, aistinvarainen toteaminen riittää (ilmavirta, voimakas haju).

Mitä maitohuoneessa saa tai ei saa tehdä?

Maitohuonetta saa käyttää vain maidon ja lypsyvälineiden käsittelyyn liittyvään toimintaan ja maito on luovutukseen asti säilytettävä näissä tiloissa.
(MMMas 1368/2011,liite 2, luku 4, kohta 4.3 Maidon käsittely ja kuljetus, alakohta 2)

Maitohuoneessa ei saa valmistaa tuotteita. Raakamaitoa (tinkimaitoa), ternimaito mukaan lukien, saa laskea maitohuoneessa kuluttajan omiin astioihin. Ternimaitoa saa myös pakata vähittäismyyntipakkauksiin jäädyttämistä ja vähittäismyyntiin toimittamista varten.

Sekä raakamaitoa että ternimaitoa saa myydä tilalta suoraan kuluttajalle enintään 2500 kg/vuosi ja ternimaitoa toimittaa jäädytettynä paikalliseen vähittäismyyntiin enintään 2500 kg/vuosi (valtioneuvoston asetus 1258/2011, 2§ ja 3§). Nämä toiminnot ovat alkutuotantoa. Niistä ilmoitetaan alkutuotantoilmoituksella kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Lypsyliinat ja lypsyhaalarit saa pestä maitohuoneessa. Sen sijaan utareliivejä tai muuta navetan likapyykkiä ei saa pestä maitohuoneessa. Rehuja ei saa käsitellä eikä säilyttää maitohuoneessa. Tämä ei koske omalla tilalla tuotettua rehuksi menevää ternimaitoa tai muuta maitoa, joka on kuitenkin pidettävä omassa astiassaan erillään elintarvikkeeksi käytettävästä maidosta.

Mitä maitohuoneessa saa tai ei saa säilyttää?

Periaatteena on, että maitohuoneessa saa säilyttää lypsyyn ja maidon käsittelyyn liittyviä aineita ja tarvikkeita. Asiaankuuluvat aineet ja tarvikkeet on säilytettävä niin, etteivät ne vaaranna elintarvikkeen turvallisuutta muun muassa joutumalla maitoon tai hankaloittamalla maitohuoneen puhtaanapitoa. Maitohuonetta ei tule myöskään pitää varastona vaan siellä säilytetään vain säännöllisessä käytössä olevia aineita ja tarvikkeita kohtuullisia määriä, esimerkiksi isommat pesuaine-erät säilytetään erillisessä varastossa ja otetaan käyttöön pienemmissä erissä.

Voidaanko tilasäiliö sijoittaa navetassa kahteen eri tilaan, jotka erotetaan toisistaan väliseinällä?

Tilasäiliön sijoittaminen kahteen tilaan, joita erottaa seinä, on mahdollista seuraavin ehdoin:

Maitohuoneeksi katsotaan se tila, jossa tehdään lypsyn suoritusta avustavia toimenpiteitä sekä tehdään raakamaidolle lypsyn jälkeen ne toimenpiteet (ilmanerotus, siivilöinti ja jäähdytys), joiden tarkoituksena on saattaa maito luovutuskuntoon maitoalan laitokseen kuljetusta varten. Maitohuoneen vaatimukset koskevat tätä tilaa (MMMas 1368/2011, liite 2, luku 4, kappale 4.3). Maitohuoneessa olevassa tilasäiliön osassa on hyvä olla kaikki tilasäiliön avattavat yhteet ja luukut. On suositeltavaa, että tilasäiliön huohotin sijoitetaan säiliön siihen osaan joka on maitohuoneen puolella.

Tilasäiliön asennus seinän läpi tehdään niin, että läpivienti on tiivistetty esimerkiksi huulloksella, listalla tai muulla vastaavalla tilasäiliön ulkovaippaa vasten. Jollei läpivientiä saada tiiviiksi, on ilmavirtaus estettävä likaisista tiloista maitohuoneeseen. Tämä olisi hyvä todentaa mittauksilla tai esimerkiksi savulla.

Muut kysymykset

Mitä maitotilan käyttämästä vedestä on tutkittava?

Taulukko vesitutkimuksista ja -todistuksista (pdf)

Vesinäytteistä tulee tutkia vähintään E.coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä aistinvaraisesti väri ja haju (vaatimus 1.3.2006 lähtien). Tutkimusten tulosten arvostelussa noudatetaan pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettua STM:n asetusta (401/2001). Vesinäytteet on tutkittava hyväksytyssä omavalvontalaboratoriossa, viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyssä laboratoriossa tai kansallisessa vertailulaboratoriossa.

Jos vedessä epäillään esiintyvän muita tekijöitä, jotka voivat vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden, myös nämä on tutkittava. Myös näiden tutkimusten arvostelussa noudatetaan pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettua STM:n asetusta. (MMMas 1368/2011, liite 1)

Tuottaja, joka käyttää vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan vettä, voi ehdottaa vedentoimittajalle maitohuoneensa vesipisteen valitsemista ajoittain yhdeksi säännöllisten tutkimusten näytepisteistä. Pitkän haaraputken varrelle saattaa kerääntyä epäpuhtauksia.

Muun vesilähteen puuttuessa pintavettä voi käyttää maidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen pesussa ja huuhtelussa jos se täyttää asetuksen vaatimukset eikä sen käyttö vaaranna elintarviketurvallisuutta. Toimijan on arvioitava luontaisen ja muun toiminnan aiheuttamat riskit veden laadulle, kuten jätevedenpuhdistamon läheisyys. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen voi antaa neuvoja pintaveden käytön riskien arvioinnissa. Vedenotto on toteutettava mahdollisimman turvallisesti, esimerkiksi pumppaamalla vesi syvältä. Toimijan tulee harkita myös kuinka tiheästi ja mihin vuodenaikaan vesinäytteet otetaan tutkittaviksi, jotta veden laatua voidaan luotettavasti seurata. Tutkimukset suositellaan tehtäväksi vähintään vuoden välein.

Miten asetusten vaatimukset menevät tiloille tiedoksi?

Eviran julkaisemaan oppaaseen täydentävistä ehdoista on sisällytetty maitotiloja koskevat vaatimukset kokonaisuudessaan. Lisäksi virkaeläinlääkäreiden, neuvojien ja osuuskuntien toivotaan vievän tietoa alkutuotantoa säätelevästä lainsäädännöstä muun viestinnän yhteydessä.

Evira.fi > Tietoa Evirasta > Asiakokonaisuudet > Täydentävät ehdot

Missä säädetään maidontuotantotilojen valvonnasta?

Maidontuotantotilojen valvontavelvoite tulee Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksesta (EY) N:o 854/2004, artiklasta 8 ja liitteestä IV. Liitteen IV luvussa I säädetään eläinten terveydentilaan ja maidontuotantotiloihin hygieniavaatimusten todentamiseksi kohdistettavasta virallisesta valvonnasta. Tämä tarkoittaa niin kutsuttuja navettahygieniatarkastuksia.

Liitteen IV luvussa II säädetään raakamaitoa koskevien vaatimusten ((EY) N:o 853/2004, liitteen III IX jakson I luvun III osa) todentamiseksi tehtävien tarkastusten viranomaisvalvonnasta. Tällä tarkoitetaan raakamaitoa vastaanottavien laitosten tekemien raakamaidon laatua koskevien tutkimusten valvontaa. Maidon vastaanottaja on velvoitettu ilmoittamaan tilaa valvovalle viranomaiselle raja-arvojen ylittymisestä ((EY) N:o 853/2004, liitteen III IX jakson I luvun III osa 5. kohta). Tämän tiedon pohjalta viranomainen tekee tarpeelliseksi katsomansa toimenpiteet, esimerkiksi tarkastuskäynnin tilalle.

Maidontuotantotiloja valvoo kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri (VNas N:o 420/2011 elintarvikevalvonnasta § 8).

Kuinka usein maidontuotantotilan hygieniatarkastus tulee tehdä?

Maidontuotantotilan hygieniatarkastusten tiheys määritellään kunnassa tilakohtaisen riskinarvioinnin perusteella, jossa voidaan ottaa huomioon muun muassa tilan tarkastushistoria, tilan toiminta (suoramyynti, ternimaidon toimittaminen vähittäismyyntiin, ilmoitettu elintarvikehuoneistotoiminta tilalla), lypsytapa (perinteinen, automaattilypsy), navetan tyyppi (parsi, pihatto), eläinten terveystiedot ja maidon laatutiedot. Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma antaa ohjeelliseksi maidontuotannon tarkastustiheydeksi 0,3/v. eli yksi tarkastus kolmessa vuodessa. Tarkastuksia voidaan lisätä perustellusti. Jos tilalla on ollut säädösten noudattamisessa puutteita, tilan toimintaan liittyy erityisiä riskitekijöitä tai toiminnassa on tapahtunut oleellisia muutoksia, tulee tarkastuksia lisätä. Toiminnan oleellisesti muuttuessa, kuten automaattilypsyyn siirryttäessä, tulisi siirtymävaiheessa tihentää tarkastusväliä, jotta muutoksesta aiheutuvat mahdolliset riskit voitaisiin arvioida. Muutoksen ei tulisi kuitenkaan aiheuttaa pysyvää tarkastusten tihennystarvetta.

Valvonnan vaikuttavuuden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tarkastuksia tihennetysti pitkään yhtäjaksoisesti. Tarkastuksilla pyritään kartoittamaan toiminnan riskit ja saattamaan tilan toiminta vaatimusten mukaiseksi.

Edellä mainitun mukaisesti maidontuotantotilan hygieniatarkastus tulisi tehdä jokaisella maidontuotantotilalla (lehmä-, vuohi-, lammas- tai muulla tilalla) vähintään kerran kolmessa vuodessa ja tarkastusten tihentäminen on perusteltava.

Tarkastukset sisällytetään kunnan valvontaohjelmaan.

Entä jos tilalla havaittuja epäkohtia ei korjata viranomaisen kehotuksesta huolimatta?

Maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset ovat normaalia valvontaa, johon sovelletaan valvonnan käytäntöjä mukaan lukien pakkokeinoja tarpeen vaatiessa. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi annetaan ensin toimenpidekehotus ja korjaamiselle määräaika. Jos puutteita ei ole kehotuksesta huolimatta määräaikaan mennessä korjattu, tulee käyttää pakkokeinoja elintarvikelain nojalla. Ei ole tarkoituksenmukaista antaa korjaamatta jätetystä asiasta uusia kehotuksia.

Evira.fi > Tietoa Evirasta > Julkaisut > Elintarvikkeet > Oppaat > Opas elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä elintarvikevalvonnassa