Usein kysyttyä maidontuotantotiloista

Otsikot viittaavat maidontuotantotilan hygieniatarkastusten apuna käytettävään tarkastuslistaan. Kursivoidut kohdat ovat lainsäädäntöä.

Yleiset edellytykset

Kuinka omavalvonnan kuvaus toteutetaan maidontuotantotilalla? Millä tarkkuudella kuvaus on tehtävä?

Omavalvonnan kuvausta voidaan verrata ulkopuolista työvoimaa varten laadittavaan perehdytysohjeeseen. Esimerkiksi tilojen puhtaanapidon osalta omavalvonnan kuvauksessa voidaan selostaa kunkin puhdistuskohteen puhdistustapa, kuinka usein puhdistus tehdään sekä mainitaan mahdollisesti käytettävä puhdistusaine.

Omavalvonnan kuvaus voi olla vapaamuotoinen kunhan siinä kuvataan tiettyjen hygieniavaatimusten* toteuttaminen kyseisellä tilalla. Kuvauksen laatimisessa voi myös käyttää apuna toimialan yhdistysten ja yritysten laatimia mallilomakkeita. Suomen Meijeriyhdistys on laatinut Elintarviketeollisuusliiton sivuille Maitotilojen omavalvonnan kuvaus -lomakkeen sekä sille liitteen maitotiloilla pidettävästä kirjanpidosta. Materiaalia voi käyttää siltä osin kuin se vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Linkki lomakkeeseen löytyy Eviran sivuilta kohdasta Alkutuotanto > Maito.

*alkutuotantoasetus MMM 1368/2011, 4§ ja (EY) N:o 852/2004, liite I, A osa, kohta II, alakohta 4

Mitä eläintauteja alla olevassa kirjanpitovaatimuksessa  tarkoitetaan?

8. Eläimiä kasvattavien tai eläinperäisiä alkutuotannon tuotteita tuottavien elintarvikealan toimijoiden on pidettävä kirjaa erityisesti seuraavasta:

c) sellaisten tautien esiintyvyys, jotka voivat vaikuttaa eläinperäisten tuotteiden turvallisuuteen

((EY) N:o 852/2004 liite I, A osa, kohta III Tietojen kirjaaminen alakohta 8c)

Kirjanpitoa on pidettävä positiivisista Salmonella- ja EHEC-löydöksistä sekä pernaruton, kliinisen listerioosin, tuberkuloosin ja luomistaudin esiintymisestä. Lisäksi toimijan tulee toimittaa tieto edellä mainituista löydöksistä ja sairauksista maidon vastaanottajalle, joka voi olla meijeri, osuuskunta tai muu elintarvikehuoneisto (MMM 1368/2011, 6§). Jos maidon vastaanottaja vaihtuu, tiedot tulee toimittaa uudelle vastaanottajalle viimeisen vuoden ajalta. Jos vastaanottaja pysyy samana, riittää uusien tai muuttuneiden tietojen toimittaminen.

Jos tilalla on todettu jokin edellä mainituista eläintaudeista, ei tilalta saa luovuttaa raakamaitoa suoraan kuluttajalle. Jos toimija pystyy osoittamaan tilan vapautuneen kyseisestä eläintaudista, voi luovutusta jatkaa.

Lisäksi on otettava huomioon mitä tarttuvista eläintaudeista on säädetty muualla lainsäädännössä.

Millaista kirjanpitoa alla olevalla tarkoitetaan?

Toimijalla on oltava kirjanpito, josta selviää, että alkutuotantopaikalla noudatetaan lainsäädännön edellyttämiä lämpötiloja maidon säilytyksessä ja siirtämisessä (MMM 1368/2011, liite 2, luku 4, kohta 4.3 Maidon käsittely ja kuljetus, alakohta 6).

Asetuksessa tarkoitetaan tilasäiliössä tai muussa säilytysastiassa jäähdytetyn raakamaidon lämpötilan kirjaamista. Asetuksessa ei ole säädetty kirjausten tavasta tai tiheydestä. Valtaosalle tiloista jää dokumentti tai sähköinen tallenne maidon keräilyn yhteydessä todetusta lämpötilasta. Näiden dokumenttien / tallenteiden säilyttämistä voidaan pitää asetuksen tarkoittamana kirjanpitona. Evira kuitenkin suosittaa, että lämpötila kirjataan säännöllisesti jokaisen lypsykerran jälkeen. Automaattista lypsylaitteistoa käytettäessä lämpötila suositellaan kirjattavaksi kaksi kertaa vuorokaudessa. Myös automaattinen lämpötilanseurantajärjestelmä ja siitä tallentuvat lämpötilatiedot käyvät kirjanpidoksi, mutta järjestelmän toimivuutta on seurattava.

Eläimiä koskevat vaatimukset

Miten määritellään ”tunnistettava utaretulehdus” ja ”utarehaavat, jotka voisivat muuttaa maidon tai ternimaidon laatua”?

1. Raakamaidon ja ternimaidon on oltava peräisin eläimistä:

a) joissa ei ole mitään oireita tartuntataudeista, jotka voisivat tarttua ihmisiin maidon tai ternimaidon välityksellä;
b) joiden yleinen terveydentila on hyvä; joissa ei ole merkkejä taudista, joka saattaa johtaa maidon tai ternimaidon saastumiseen, ja erityisesti jotka eivät kärsi mistään sukuelinten alueella esiintyvästä tulehduksesta, johon liittyy vuotoa; suolistotulehduksesta, johon liittyy ripuli ja kuumetta, tai ei tunnistettavasta utaretulehduksesta;
c) joilla ei ole utarehaavoja, jotka voisivat muuttaa maidon tai ternimaidon laatua;

jne.

((EY) 853/2004, liite III, jakso IX, luku I, kohta I, alakohta 1)

Tunnistettavalla utaretulehduksella tarkoitetaan tulehdusta, johon liittyy maito- tai utaremuutoksia. Utarehaavoilla tarkoitetaan tässä haavoja, joista tulehduseritteiden joutuminen maitoon on mahdollista.

Mitä tässä kohdassa tarkoitetaan eläinten eristämisellä?

Jos eläimen todetaan tai epäillään sairastuneen johonkin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun tautiin, tällaisen eläimen eristämisen on tehokkaasti estettävä haitalliset vaikutukset toisten eläinten maitoon ja ternimaitoon.
((EY) 853/2004 liite III jakso IX luku I kohta I alakohta 5)

Eläin on pidettävä erillään muista maitoa tuottavista eläimistä, jos se sairastaa tai sen epäillään sairastavan tai kantavan Salmonella- tai EHEC-bakteeria, pernaruttoa, kliinistä listerioosia, tuberkuloosia tai luomistautia. Erillään pito voi tapahtua pihatossa ja laitumella erottavalla aitauksella. Parsinavetassa sairaat, sairaaksi epäillyt tai Salmonella- tai EHEC-bakteeria kantavat eläimet voidaan ryhmitellä yhteen osaan navettaa ja terveiden ja sairaiden eläinten väliin pyritään esimerkiksi jättämään tyhjä parsi. Erillään pidettävät eläimet tulee lypsää ja hoitaa terveiden eläinten jälkeen. Erillään pidettävien eläinten lypsyssä ja hoidossa käytetyt välineet puhdistetaan ja desinfioidaan huolellisesti.

Maidon säilytys- ja jäähdytystilat

Miten maidon säilytys- ja säilytystilat tulee sijoittaa?

Maidon ja ternimaidon säilytystilat on...erotettava riittävällä tavalla tiloista, joissa eläimiä pidetään (EU 852/2004, liite III, IX jakso, I luku, A osa, kohta 2).

Maidon jäähdytys- ja säilytysolosuhteet eivät saa heikentää maidon elintarviketurvallisuutta. Tiloissa, joissa maitoa joko säilytetään tai jäähdytetään, ei saa harjoittaa toimintaa, joka heikentää maidon elintarviketurvallisuutta (MMMas 1368/2011,liite 2, luku 4, kohta 4.3 Maidon kuljetus, toimittaminen ja muu käsittely, alakohdat 1 ja 2).

Välitön yhteys eläintenpitotiloihin voi aiheuttaa riskin maidon hygienialle. Toimijan tulee huomioida riski toiminnassaan ja noudattaa huolellisuutta tilojen ja laitteiden puhtaanapidossa. Maidon elintarvikehygieeninen laatu voi heikentyä, jos maidon säilytys- tai jäähdytystiloissa harjoitetaan sellaista toimintaa, tai säilytetään tai käsitellään sellaisia tavaroita ja välineitä, joiden mukana tiloihin leviää likaa tai vaarallisia aineita tai jotka vaikeuttavat tilojen puhtaanapitoa. Erityisesti tämä on huomioitava tilatankin / siilon luukun, hanan tai korvausilmanoton läheisyydessä.

Muut kysymykset

Mitä maitotilan käyttämästä vedestä on tutkittava?

Taulukko vesitutkimuksista ja -todistuksista (pdf)

Vesinäytteistä tulee tutkia vähintään E.coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä aistinvaraisesti väri ja haju (vaatimus 1.3.2006 lähtien). Tutkimusten tulosten arvostelussa noudatetaan pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettua STM:n asetusta (401/2001). Vesinäytteet on tutkittava hyväksytyssä omavalvontalaboratoriossa, viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyssä laboratoriossa tai kansallisessa vertailulaboratoriossa.

Jos vedessä epäillään esiintyvän muita tekijöitä, jotka voivat vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden, myös nämä on tutkittava. Myös näiden tutkimusten arvostelussa noudatetaan pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettua STM:n asetusta. (MMMas 1368/2011, liite 1)

Tuottaja, joka käyttää vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan vettä, voi ehdottaa vedentoimittajalle maitohuoneensa vesipisteen valitsemista ajoittain yhdeksi säännöllisten tutkimusten näytepisteistä. Pitkän haaraputken varrelle saattaa kerääntyä epäpuhtauksia.

Muun vesilähteen puuttuessa pintavettä voi käyttää maidon kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen pesussa ja huuhtelussa jos se täyttää asetuksen vaatimukset eikä sen käyttö vaaranna elintarviketurvallisuutta. Toimijan on arvioitava luontaisen ja muun toiminnan aiheuttamat riskit veden laadulle, kuten jätevedenpuhdistamon läheisyys. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen voi antaa neuvoja pintaveden käytön riskien arvioinnissa. Vedenotto on toteutettava mahdollisimman turvallisesti, esimerkiksi pumppaamalla vesi syvältä. Toimijan tulee harkita myös kuinka tiheästi ja mihin vuodenaikaan vesinäytteet otetaan tutkittaviksi, jotta veden laatua voidaan luotettavasti seurata. Tutkimukset suositellaan tehtäväksi vähintään vuoden välein.

Miten asetusten vaatimukset menevät tiloille tiedoksi?

Eviran julkaisemaan oppaaseen täydentävistä ehdoista on sisällytetty maitotiloja koskevat vaatimukset kokonaisuudessaan. Lisäksi virkaeläinlääkäreiden, neuvojien ja osuuskuntien toivotaan vievän tietoa alkutuotantoa säätelevästä lainsäädännöstä muun viestinnän yhteydessä.

Evira.fi > Tietoa Evirasta > Yhteiset > Täydentävät ehdot

Missä säädetään maidontuotantotilojen valvonnasta?

Maidontuotantotilojen valvontavelvoite tulee Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksesta (EY) N:o 854/2004, artiklasta 8 ja liitteestä IV. Liitteen IV luvussa I säädetään eläinten terveydentilaan ja maidontuotantotiloihin hygieniavaatimusten todentamiseksi kohdistettavasta virallisesta valvonnasta. Tämä tarkoittaa niin kutsuttuja navettahygieniatarkastuksia.

Liitteen IV luvussa II säädetään raakamaitoa koskevien vaatimusten ((EY) N:o 853/2004, liitteen III IX jakson I luvun III osa) todentamiseksi tehtävien tarkastusten viranomaisvalvonnasta. Tällä tarkoitetaan raakamaitoa vastaanottavien laitosten tekemien raakamaidon laatua koskevien tutkimusten valvontaa. Maidon vastaanottaja on velvoitettu ilmoittamaan tilaa valvovalle viranomaiselle raja-arvojen ylittymisestä ((EY) N:o 853/2004, liitteen III IX jakson I luvun III osa 5. kohta). Tämän tiedon pohjalta viranomainen tekee tarpeelliseksi katsomansa toimenpiteet, esimerkiksi tarkastuskäynnin tilalle.

Maidontuotantotiloja valvoo kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri (VNas N:o 420/2011 elintarvikevalvonnasta § 8).

Kuinka usein maidontuotantotilan hygieniatarkastus tulee tehdä?

Maidontuotantotilan hygieniatarkastusten tiheys määritellään kunnassa tilakohtaisen riskinarvioinnin perusteella, jossa voidaan ottaa huomioon muun muassa tilan tarkastushistoria, tilan toiminta (suoramyynti, ternimaidon toimittaminen vähittäismyyntiin, ilmoitettu elintarvikehuoneistotoiminta tilalla), lypsytapa (perinteinen, automaattilypsy), navetan tyyppi (parsi, pihatto), eläinten terveystiedot ja maidon laatutiedot. Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma antaa ohjeelliseksi maidontuotannon tarkastustiheydeksi 0,3/v. eli yksi tarkastus kolmessa vuodessa. Tarkastuksia voidaan lisätä perustellusti. Jos tilalla on ollut säädösten noudattamisessa puutteita, tilan toimintaan liittyy erityisiä riskitekijöitä tai toiminnassa on tapahtunut oleellisia muutoksia, tulee tarkastuksia lisätä. Toiminnan oleellisesti muuttuessa, kuten automaattilypsyyn siirryttäessä, tulisi siirtymävaiheessa tihentää tarkastusväliä, jotta muutoksesta aiheutuvat mahdolliset riskit voitaisiin arvioida. Muutoksen ei tulisi kuitenkaan aiheuttaa pysyvää tarkastusten tihennystarvetta.

Valvonnan vaikuttavuuden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tarkastuksia tihennetysti pitkään yhtäjaksoisesti. Tarkastuksilla pyritään kartoittamaan toiminnan riskit ja saattamaan tilan toiminta vaatimusten mukaiseksi.

Edellä mainitun mukaisesti maidontuotantotilan hygieniatarkastus tulisi tehdä jokaisella maidontuotantotilalla (lehmä-, vuohi-, lammas- tai muulla tilalla) vähintään kerran kolmessa vuodessa ja tarkastusten tihentäminen on perusteltava.

Tarkastukset sisällytetään kunnan valvontaohjelmaan.

Entä jos tilalla havaittuja epäkohtia ei korjata viranomaisen kehotuksesta huolimatta?

Maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset ovat normaalia valvontaa, johon sovelletaan valvonnan käytäntöjä mukaan lukien pakkokeinoja tarpeen vaatiessa. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi annetaan ensin toimenpidekehotus ja korjaamiselle määräaika. Jos puutteita ei ole kehotuksesta huolimatta määräaikaan mennessä korjattu, tulee käyttää pakkokeinoja elintarvikelain nojalla. Ei ole tarkoituksenmukaista antaa korjaamatta jätetystä asiasta uusia kehotuksia.

Evira.fi > Tietoa Evirasta > Julkaisut > Elintarvikkeet > Oppaat > Opas elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä elintarvikevalvonnassa