Ravitsemussitoumus-toimintamallin tausta

Ravitsemussitoumus-toimintamallin tausta

Visio:    Kaikkien on helppo nauttia ravitsemussuositusten mukaista ruokaa

             Suomessa vuonna 2020

 

Ruoalla on keskeinen merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvoiva yhteiskunta menestyy myös taloudellisesti. Terveelliset ruokavalinnat ehkäisevät ylipainon kehittymistä ja voivat pienentää monien kroonisten sairauksien esiintyvyyttä sekä johtaa parempaan elämänlaatuun, vaikuttaa terveen ja toimintakykyisen työvoiman saatavuuteen ja pienentää terveydenhuollon kustannuksia.

Ravitsemussuositusten mukainen syöminen, kohtuullisuus, monipuolisuus ja ruokailo edistävät terveyttä. Yksilöllä on ensisijainen vastuu omasta terveydestään, mutta yksilön elämäntapaan vaikuttavat myös ympäristön antamat mahdollisuudet tai niiden puuttuminen.

Kuluttajilla on oltava sekä kyky että mahdollisuus tehdä tietoisia, hyvää terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä ruokavalintoja. Nykyisin ruokaan, ravitsemukseen ja terveyteen liittyvää tietoa tulee kuluttajien eteen lukuisten eri kanavien välityksellä. Vain harva kuitenkin syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Siksi tarvitsemme yhteisiä toimenpiteitä, jotka auttavat kuluttajia tekemään terveyden kannalta suositeltavia ruokavalintoja.

 

Yhteiset tavoitteet elintarvikkeiden laadun parantamiseksi EU:ssa

EU:n vuonna 2016 julkaisema tiekartta elintarvikkeiden laadun parantamiseksi  (engl. EU:n Roadmap for Action on Food Product Improvement)  antaa viitekehyksen tuotteiden ravitsemuslaadun parantamiseksi. Yksilöiden ruokavalion parantamisessa on tärkeää, että terveellisten valintojen tekeminen on kuluttajille helppoa. Tuotteiden ravitsemuslaadun parantamisella on tässä tärkeä merkitys. Erityisesti suolan, tyydyttyneen rasvan ja lisätyn sokerin vähentäminen sekä tyydyttymättömän rasvan osuuden, kasvisten ja kuidun lisääminen ja annoskokojen kohtuullistaminen tekevät ravitsemussuositusten mukaisesta syömisestä nykyistä helpompaa.

EU:n terveysneuvosto hyväksyi edellä mainitun tiekartan pohjalta päätelmät koskien elintarvikkeiden laadun parantamista eli reformulaatiota (suom. tuotemuotoilu) kokouksessaan Maltalla kesäkuussa 2016.  Reformulaatio-ohjelma sisältää yhteiset tavoitteet elintarvikkeiden suolan, kovan rasvan ja lisätyn sokerin vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä koko ruokaketjun (ml alkutuotanto, teollisuus, kauppa ja ruokapalvelut) sekä eri hallinnonalojen, kuluttaja- ja kansanterveysjärjestöjen sekä median kanssa. Tässä asiakirjassa kuvattava ravitsemussitoumus -toimintamalli on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisestä aloitteesta sidosryhmien kanssa yhdessä työstetty Suomen toimenpide reformulaatio-ohjelmaan osallistumiseksi.

Väestön ravitsemuksen parantamiseksi tarvitaan laaja valikoima tuotteita, jotka koostumukseltaan, hinnoittelultaan ja saatavuudeltaan tukevat ravitsemussuositusten toteutumista väestötasolla. Tuotteiden ravitsemuslaadun parantaminen ei yksin riitä, vaan ravitsemuslaatu on tärkeää huomioida myös markkinoinnissa, viestinnässä ja muissa toimintatavoissa. Suomalaiset ravitsemussuositukset ja Sydänmerkki-järjestelmän kriteerit antavat hyvän perustan ja tavoitteet kuluttajien valintoja tukevan hyvän ruokaympäristön rakentamiseen.

Eri toimijoilla (mm. elintarviketeollisuus, kauppa, ruokapalvelut, joukkoruokailu, ravintolat, kahvilat, media) on yhteinen vastuu osallistua terveyden edistämiseen parantamalla tuotteiden ravitsemuslaatua ja viestimällä tuotteistaan ja ravitsemuksesta vastuullisesti.

 

Entistä paremmat tuotteet lapsille - lasten ylipainokehityksen pysäyttäminen

 

Lasten ja nuorten terveyttä edistävien ruokailutottumusten toteutumisen parantaminen on kansallinen, EU:n ja globaali yhteinen tavoite. Ruokailutottumukset ja makumieltymykset muotoutuvat varhain. Siten on erityisen tärkeää, että lapsille kohdistetut tuotteet ovat ravitsemuslaadultaan hyviä. Lasten ylipainon kehittymisen vähentämiseksi lapsia tulee suojella ravitsemuslaadultaan heikkojen elintarvikkeiden tarjonnalta ja markkinoinnilta. Lisäksi tavoitteena on, että ravitsemussuositusten toteutumista tukevien tuotteiden, erityisesti välipalojen, valikoima kasvaa.

Lue lisää: Kansainväliset ohjelmat lasten ylipainokehityksen pysäyttämiseksi

 EU Action Plan on Childhood Obesity 2014-2020 ja WHO Ending childhood obesity, 2016