Erityisohjeet ja rajoitukset

Ravintoon liittyen on nähty tarpeelliseksi antaa väestölle joitakin ravintoaineiden saantia koskevia erityisohjeita ja tiettyjen elintarvikkeiden oikeaa käyttöä koskevia ohjeita.

D-vitamiini - saanti- ja valmisteiden käyttösuositukset

1. Imeväisikäiset

VRN on yhdessä THL:n kanssa julkaissut uudet tarkennetut ohjeet D-vitamiinivalmisteiden käytöstä imeväisikäisillä.

D-vitamiinin saantisuositus imeväisiässä on 10 µg (mikrogrammaa)/vrk. Tällä D-vitamiinimäärällä saavutetaan lähes kaikilla yksilöillä riittävä seerumin D-vitamiinipitoisuus. Riittävän saannin varmistamiseksi kaikille imeväisikäisille lapsille (alle 12 kk ikäiset) suositellaan D-vitamiinivalmisteen käyttöä. Valmisteen käyttö aloitetaan 2 viikon iästä. D-vitamiinivalmistetta annostellaan yksilöllisesti sen mukaan onko lapsi täysimetetty vai saako hän rintamaidon tilalle tai lisäksi äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta. D-vitamiinilisän annosteluohjeet vauvan saaman ravinnon mukaan ovat alla taulukossa.  

Imeväisikäisten D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositus kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

(på svenska)

 

Imeväisikäiset

D-vitamiinlisä valmisteena

ympäri vuoden

(µg)mikrogrammaa/vrk

Täysimetetty lapsi ja lapsi, joka saa vähemmän kuin 500 ml/vrk

äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta*

               10

Lapsi, joka saa päivittäin 500-800 ml/vrk äidinmaidon-

korviketta/vieroitusvalmistetta*

                 6

Lapsi, joka saa päivittäin enemmän kuin 800 ml/vrk

äidinmaidonkorviketta/ vieroitusvalmistetta*

                  2

 * Äidinmaidonkorvikkeen/vieroitusvalmisteen määrään lasketaan mukaan D-vitaminoidut lastenvellit ja -puurot.  

 

2. Muut ikä- ja kohderyhmät

Muilla ikä- ja kohderyhmillä noudatetaan vuonna 2014 VRN:n julkaisemia D-vitamiinin saanti- ja D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksia. D-vitamiinilisää koskevat suositukset on annettu saannin turvaamiseksi niissä tilanteissa, joissa ruokavalio ei sisällä riittävästi D-vitamiinipitoisia ruoka-aineita. D-vitamiinin tarpeettoman suurta käyttöä on syytä välttää.

D-vitamiinin saantia ja D-vitamiinilisän käyttöä koskevat suositukset (VRN kesäkuu/2014):

(10 μg = 400 IU eli kansainvälistä yksikköä)

Ikäryhmä Suositeltava kokonaissaanti a D-vitamiinilisän annostelu valmisteena
1 v. 10 µg/vrk 10  µg/vrk ympäri vuoden
2 - 17 v. 10  µg/vrk 7,5  µg/vrk ympäri vuoden
18 - 60 v. 10  µg/vrk 10  µg/vrk tarvittaessa b
61 - 74 v. 10  µg/vrk 10 µg/vrk tarvittaessa b
≥ 75-v. 20  µg/vrk 20 µg/vrk ympäri vuoden c
Raskaana olevat ja imettävät naiset 10  µg/vrk 10 µg/vrk ympäri vuoden

a Suositeltava kokonaissaanti tarkoittaa valmiista ruoasta sekä mahdollisista valmisteista yhteensä saatavaa D-vitamiinimäärää.
b Silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu).
c Pienempi annos (10 µg/vrk) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa.

 

D-vitamiinin saannille on asetettu turvallisen saannin ylärajat, jotka ovat seuraavat:

Ikäryhmä Turvallisen sannin raja
Lapset 0- 6 kk*   25  µg/vrk
            6-12 kk*   35  µg/vrk
Lapset 1-11 vuotiaat**   50  µg/vrk
Nuoret ja aikuiset** 100  µg/vrk

*   Euroopan elintarviketurvallisuusviraston arviointi (EFSA, 2018)

 ** Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR, 2012

VRN:n toimenpidesuositus väestön D-vitamiinin saannin parantamiseksi

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut vuonna 2010 toimenpidesuosituksen elintarvikkeiden D-vitaminoinnista väestön D-vitamiinitilanteen parantamisesta.

Katso: Toimenpidesuositus lyhyesti

Lue: VRN:n D-vitamiiniraportti (2010)

 

Foolihappo

Ruoista saa riittävästi folaattia, jos käytetään runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa. Raskauden ja sen suunnittelun aikana folaatin saantisuositus on 500 mikrogrammaa vuorokaudessa. Suomalaisten riittämättömän folaatin saannin vuoksi kaikille raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappolisän käyttöä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön ehkäisemiseksi. Foolihappolisän käyttä suositellaan aloitettavaksi noin kaksi kuukautta ennen suunniteltua raskautta ja valmisteen käyttöä jatkettavaksi 12. raskausviikon loppuun.

Lue lisää foolihappolisän käyttösuosituksista raskauden aikana THL:n sivuilta.

 

Jodi

Osalla suomalaisista jodin saanti on niukkaa. Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien tuottoon, ja näitä hormoneja puolestaan keskushermoston normaaliin kasvuun ja kehitykseen sikiövaiheessa. Aikuisilla puute voi johtaa kilpirauhasen laajentumiseen ja struumaan. Merkittäviä jodin lähteitä ovat maito ja ruokasuola, johon on lisätty jodia. Lue tiedote suomalaisten jodin saannista THL:n sivuilta. Lisätietoa jodista myös VRN:n Jodi-sivulla.

Jodin lähteet - Hyvän ruokavalion aineksia (10.2.2015) 

Kuva jodin luontaisista ja lisätyistä lähteistä saatavana kuva-arkistosta.

Toimenpidesuositus väestön jodin saannin parantamiseksi (10.2.2015)

 

ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISEEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ OHJEITA

Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet kootusti täällä.  Tulostettava lista pdf:nä.

Kalan syönti

Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta peräisin olevaa pyydettyä lohta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita. Näistä syistä on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antanut lapsille, nuorille ja hedelmällisessä iässä oleville erityissuositukset kalojen käytöstä. 

Kalan syöntisuositus

Maksan syönti

A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu maksaan. Maksan A-vitamiinipitoisuudet ovatkin korkeammat kuin minkään muun ruoka-aineen  Maksan liiallinen saanti voi aiheuttaa terveysriskejä erityisesti sikiölle ja pienille lapsille.  Sen vuoksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet alle kouluikäisille lapsille erityissuositukset maksan ja maksaruokien käytöstä. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, valtion ravitsemusneuvottelukunta sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ovat antaneet suosituksen maksan ja maksaruokien käytöstä raskauden aikana.

Maksan ja maksaruokien käyttösuositus

Makkarat, nakit ja leikkeleet

Imeväisikäisten ruokavaliossa makkaroita, nakkeja ja leikkeleitä ei käytetä. Lisäaineena käytettävä nitriitti voi suurena määränä haitata hapenkuljetusta pienen lapsen elimistössä. Makkarat sisältävät myös kovaa rasvaa ja suolaa. 1-2-vuotiaille suositellaan enintään 1 makkara-ateriaa viikossa ja korkeintaan 3-4 leikkelesiivua (yksi siivu painaa noin 10 g) viikossa.  Yli 2-vuotiaille ja leikki-ikäisille makkaran, nakkien ja leikkeleiden yhteismäärä saa olla enintään 150 grammaa viikossa. Tämä tarkoittaa käytännössä:

  • 1 makkara-ateria viikossa, 1 leikkelesiivua päivässä TAI
  • 2 makkara-ateriaa viikossa, ei leikkeleitä TAI
  • 2 leikkelesiivua päivässä / viikko.

Lue lisää.