Erityisohjeet ja rajoitukset

Ravintoon liittyen on nähty tarpeelliseksi antaa väestölle joitakin erityisohjeita tai tiettyihin elintarvikkeiden käyttöön kohdistuvia rajoituksia.

D-vitamiinivalmisteet

Tammikuussa 2014 julkistettuihin ravitsemussuosituksiin sisältyy myös ohjeistuksia D-vitamiinivalmisteiden käytöstä eri ikäryhmillä. Vuonna 2010 annetut erilliset D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset on todettu joiltain osin ristiriitaisiksi uusien D-vitamiinin saantisuositusten kanssa. Vaikeuksia on ilmennyt siinä, miten näitä suosituksia pitäisi soveltaa käytäntöön. Tämän vuoksi on katsottu aiheelliseksi tarkentaa ja päivittää aikuisväestölle annettuja suosituksia D-vitamiinin lisätarpeesta valmisteiden muodossa. Lisätarvesuositus on annettu saannin turvaamiseksi niissä tilanteissa, jolloin ruokavalio ei sisällä riittävästi D-vitamiinipitoisia ruoka-aineita. D-vitamiinivalmisteiden tarpeettoman suurta käyttöä on syytä välttää.

Muutokset on esitetty taulukossa  lihavoituina.

Päivitetyt D-vitamiinin saantia ja lisätarvetta koskevat suositukset:

(10 μg = 400 ky eli kansainvälistä yksikköä)

Ikäryhmä Suositeltava kokonaissaanti a Lisätarve (ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi)
2 vk. - 2 v. 10 µg/vrk> 10  µg/vrk ympäri vuoden
2 - 17 v. 10  µg/vrk 7,5  µg/vrk ympäri vuoden
18 - 60 v. 10  µg/vrk 10  µg/vrk tarvittaessa b
61 - 74 v. 10  µg/vrk 10 µg/vrk tarvittaessa b
≥ 75-v. 20  µg/vrk 20 µg/vrk ympäri vuoden c
Raskaana olevat ja imettävät naiset 10  µg/vrk 10 µg/vrk ympäri vuoden

a Suositeltava kokonaissaanti tarkoittaa valmiista ruoasta sekä mahdollisista valmisteista yhteensä saatavaa D-vitamiinimäärää.
b Silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu).
c Pienempi annos (10 µg/vrk) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa.

D-vitamiinin saannille on asetettu myös turvallisen saannin ylärajat, jotka ovat seuraavat:

Ikäryhmä Turvallisen saannin yläraja
Lapset, alle 1-vuotiaat 25 µg/vrk
Lapset, 1-11-vuotiaat 50 µg/vrk
Nuoret ja aikuiset 100 µg/vrk

 (Luvut löytyvät Pohjoismaisista ravitsemussuosituksista (NNR2012

VRN:n toimenpidesuositus väestön D-vitamiinin saannin parantamiseksi

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut vuonna 2010 toimenpidesuosituksen elintarvikkeiden D-vitaminoinnista väestön D-vitamiinitilanteen parantamisesta.

Katso: Toimenpidesuositus lyhyesti

Lue: VRN:n D-vitamiiniraportti (2010)

Foolihappo

Ruoista saa riittävästi folaattia, jos käytetään runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa. Raskauden ja sen suunnittelun aikana folaatin saantisuositus on 500 mikrogrammaa vuorokaudessa. Suomalaisten riittämättömän folaatin saannin vuoksi kaikille raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappolisän käyttöä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön ehkäisemiseksi. Foolihappolisän käyttä suositellaan aloitettavaksi noin kaksi kuukautta ennen suunniteltua raskautta ja valmisteen käyttöä jatkettavaksi 12. raskausviikon loppuun.

Lue lisää foolihappolisän käyttösuosituksista raskauden aikana THL:n sivuilta.

Jodi

Osalla suomalaisista jodin saanti on niukkaa. Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien tuottoon, ja näitä hormoneja puolestaan keskushermoston normaaliin kasvuun ja kehitykseen sikiövaiheessa. Aikuisilla puute voi johtaa kilpirauhasen laajentumiseen ja struumaan. Merkittäviä jodin lähteitä ovat maito ja ruokasuola, johon on lisätty jodia. Lue tiedote suomalaisten jodin saannista THL:n sivuilta. Lisätietoa jodista myös VRN:n Jodi-sivulla.

Jodin lähteet - Hyvän ruokavalion aineksia (10.2.2015) 

Kuva jodin luontaisista ja lisätyistä lähteistä saatavana kuva-arkistosta.

Toimenpidesuositus väestön jodin saannin parantamiseksi (10.2.2015)

Kalan syönti

Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta peräisin olevaa pyydettyä lohta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita. Näistä syistä on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antanut lapsille, nuorille ja hedelmällisessä iässä oleville erityissuositukset kalojen käytöstä. 

Kalan syöntisuositus

Maksan syönti

A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu maksaan. Maksan A-vitamiinipitoisuudet ovatkin korkeammat kuin minkään muun ruoka-aineen  Maksan liiallinen saanti voi aiheuttaa terveysriskejä erityisesti sikiölle ja pienille lapsille  Sen vuoksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet alle kouluikäisille lapsille erityissuositukset maksan ja maksaruokien käytöstä. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, valtion ravitsemusneuvottelukunta sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ovat antaneet suosituksen maksan ja maksaruokien käytöstä raskauden aikana.

Maksan ja maksaruokien käyttösuositus

Makkarat, nakit ja leikkeleet

Imeväisikäisten ruokavaliossa makkaroita, nakkeja ja leikkeleitä ei käytetä. Lisäaineena käytettävä nitriitti voi suurena määränä haitata hapenkuljetusta pienen lapsen elimistössä. Makkarat sisältävät myös kovaa rasvaa ja suolaa. 1-2-vuotiaille suositellaan enintään 1 makkara-ateriaa viikossa ja korkeintaan 3-4 leikkelesiivua (yksi siivu painaa noin 10 g) viikossa.  Yli 2-vuotiaille ja leikki-ikäisille makkaran, nakkien ja leikkeleiden yhteismäärä saa olla enintään 150 grammaa viikossa. Tä,ä tarkoittaa käytännössä:

  • 1 makkara-ateria viikossa, 1 leikkelesiivua päivässä TAI
  • 2 makkara-ateriaa viikossa, ei leikkeleitä TAI
  • 2 leikkelesiivua päivässä / viikko.