Koululaiset

Koululaiset

  •  Koululaisten hyvinvointia tukee säännöllinen ateriarytmi ja viisaasti koostetut välipalat, kuten marjat, kasvikset, hedelmät, viljavalmisteet ja vähärasvaiset maitovalmisteet.
  • Nuorten keskuudessa sokeroitujen juomien käyttö on suosittua, mikä on huonoksi niin hammasterveydelle kuin yleiselle terveydentilalle. Janojuomaksi koululaisille sopii parhaiten vesijohtovesi!
  • Kaikille 2–18-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 7,5 μg päivittäin ympäri vuoden. Tämä on tärkeää etenkin luuston nopeiden kasvuvaiheiden aikana.
  • 10-13-vuotiaiden tyttöjen viitteellinen energiantarve on 2055 kcal/vrk ja poikien  2340 kcal/vrk. 14-17-vuotiaiden tyttöjen viitteellinen energiantarve on 2340 kcal/vrk ja poikien 2820 kcal/vrk.

 

Kouluruokailun merkitys

Jokainen ruokailutilanne on kasvatustilanne, jossa lapset tutustuvat uusiin ruoka-aineisiin, oppivat makuja ja rakenteita, syömisen perustaitoja sekä yhdessä oloa ja ruokapuhetta. Suomessa oppilaitoksissa tarjotaan koululaisille päivittäin maksuton, monipuolinen ja täysipainoinen ateria.  On lapsia, joille koululounas on päivän ainoa lämmin ateria, joten sen syömiseen kannattaa kannustaa. Kouluruokailu edistää oppilaiden fyysistä hyvinvointia ja opiskelukykyä, mutta sillä on myös opetuksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä. Koululaisen ja nuoren muodostuva ruokataju on ajattelun taitoa, ruokaan liittyvää monipuolista tiedostamista ja osaamista. Itsenäistyvä nuori etsii omaa identiteettiään ruoka- ja juomakulttuurin avulla. Vaikka kouluikäisellä kavereiden vaikutus ruokavalintoihin kasvaa, lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista, joka huolehtii heidän ruokailustaan ja vastaa monipuolisesta ja säännöllisestä syömisestä.

Liikunta

Omaehtoinen liikunta ja liikkuminen lisää koululaisten hyvinvointia ja edistää oppimista. Lisäksi sillä on tärkeä merkitys nuorten sosiaalisille suhteille.

Pitkäaikaista passiivista ajankäyttöä, kuten istumista, on suositeltavaa välttää. Lasten ja nuorten tulisi liikkua päivässä vähintään tunnin ajan. Tunnin voi jakaa myös lyhytkestoisempiin osuuksiin, esimerkiksi vaihtelevaa aktiivisuutta 15 minuuttia kerrallaan. Fyysisen aktiivisuuden tulisi olla monipuolista sisältäen sekä kohtuullisen kuormittavaa aktiivisuutta että rasittavaa liikuntaa.

Lisäksi koululaiset tarvitsevat lihaksia ja luita kuormittavaa liikuntaa noin kolmesti viikossa. Tähän sopivia lajeja ovat esimerkiksi pallopelit ja hyppyjä sisältävä liikunta.

Urheileva nuori

Runsaasti urheilevan nuoren ravitsemuksessa ateriarytmi sekä energia- ja ravintoaineiden saanti on erityisen tärkeää, sillä riittävä energiansaanti on merkittävin urheilijan suorituskykyyn ja palautumiseen vaikuttava tekijä. Urheileva nuori tarvitsee energian lähteeksi sitä enemmän hiilihydraatteja, mitä enemmän lihastyötä hän tekee. Paljon liikkuva nuori saattaa tarvita myös muita enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta ei kuitenkaan moninkertaisesti.  Hiilihydraattien lähteenä kannattaa suosia täysjyväviljoja, joista saadaan tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten magnesiumia ja rautaa. Proteiinia urheileva nuori saa riittävästi lautasmallin mukaisista pääaterioista ja syömällä välipalaksi esimerkiksi vähäsokerista jogurttia, rahkaa tai kananmunaa.