Ruoka-alan toimijoita kutsutaan ravitsemussitoumusten tekoon

8.6.2017

Valtion ravitsemusneuvottelukunta kutsuu kaikkia elintarvikealan toimijoita teollisuudesta kauppaan ja joukkoruokailun järjestäjiin tekemään ravitsemussitoumuksen. Uusi nettipohjainen toimintamalli otettiin käyttöön torstaina 8.6.2017. Ravitsemussitoumuksia voi tehdä suolan, tyydyttyneen rasvan ja lisätyn sokerin vähentämiseksi, kasvisten käytön lisäämiseksi, annoskokojen kohtuullistamiseksi sekä lapsille suunnattujen tuotteiden, tarjottujen aterioiden ja ruokaohjeiden parantamiseksi. Sitoumukset ovat konkreettisia, merkittäviä ja mitattavia toimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan.

Suomella on pitkä historia hyvän ravitsemuksen edistämisen mallimaana: suolan ja kovan rasvan saanti on vähentynyt, kasvisten käyttö lisääntynyt ja terveys kaiken kaikkiaan kohentunut. Huolenaiheeksi on tullut etenkin lasten ylipaino. Myös valtimotauteihin liittyvät vaaratekijät eli verenpaine ja kolesterolitaso laskivat vuosikymmeniä, mutta nyt ne ovat paikoin kääntyneet taas nousuun.

”Vaikka ihmiset viime kädessä itse päättävät mitä syövät, on elintarviketeollisuudella, kaupalla ja joukkoruokailulla suuret mahdollisuudet vaikuttaa terveellisen ruokavalion puolesta”, sanoo Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Erkki Vartiainen, ja haastaa alan toimijoita toimenpiteisiin.

Ravitsemussitoumus-toimintamalli auttaa ja kannustaa kaikkia ruoka-alan toimijoita parantamaan ruokavalion ravitsemuslaatua ja edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja, jotka tekevät ravitsemussuositusten mukaiset ruokavalinnat kuluttajille helpoksi.  Malli on syntynyt Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN), sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja alan sidosryhmien yhteistyönä.

”Hallinnollisesti kevyt malli, johon kannattaa tarttua”

”Tavoitteena on, että suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa”, linjaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä valtioneuvoston tuoreen ruokapoliittisen selonteon Ruoka2030:n mukaan.

”Ravitsemussitoumus on hyvä esimerkki vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön perustuvasta toimintamallista. Järjestelmä mahdollistaa yksilölliset ratkaisut, se perustuu konkreettisiin tavoitteisiin ja vaikutukset ovat havaittavissa tuloksia seuraamalla. Tähän hallinnollisesti kevyeen malliin ruokaketjun toimijoiden kannattaa tarttua”, Leppä sanoo.

Kestävän kehityksen ja ruokavalion yhteys vahva

Toimintamalli toteutetaan osana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta (Sitoumus2050).

”Yhteys kestävyyden ja ruokavalion välillä on vahva: paremman ravitsemuksen ja terveyden edistäminen ovat osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Vastuullisuus ja kestävyys ovat tärkeä osa terveyttä edistävää ruokavaliota. Ravitsemussitoumusjärjestelmä on siis osa isompaa kokonaisuutta. Siihen liittyy myös koko elämäntapa, mukaan lukien uni, lepo, liikunta sekä osallisuuden ja mielenterveyden tukeminen”, toteaa kansanedustaja, tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Toimintamallin taustana ovat EU:n vuonna 2016 julkaisemat tiekartta ja päätelmät elintarvikkeiden laadun parantamisesta ja lasten lihavuuden ehkäisemisestä. Ne edellyttävät toimenpiteitä kaikilta jäsenmailta.

”Visiona on, että kaikkien on helppo nauttia ravitsemussuositusten mukaista ruokaa vuonna 2020. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen on koko ruokaketjun asia. Reformulaatio eli elintarvikkeiden tuotemuotoilu ja tuoteinnovaatiot ovat tärkeitä paitsi suomalaisten ruoan ravitsemuslaadun parantamisessa, myös elintarvikeviennin edistämisessä”, muistuttaa VRN:n pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

Ravitsemussitoumus: https://sitoumus2050.fi/
Tausta-aineisto: www.vrn.fi

Lisätietoja:

VRN:n pääsihteeri Arja Lyytikäinen, etunimi.sukunimi@evira.fi, puh 050 409 9860
VRN:n puheenjohtaja, professori Erkki Vartiainen, etunimi.sukunimi@thl.fi, puh. 050 569 1157

 

 

 

Aihealueet: