VRN suosittelee nestemäisten maitovalmisteiden ja levitettävien ravintorasvojen D-vitamiinitäydennyksen kaksinkertaistamista

21.4.2010

D-vitamiinin keskimääräinen saanti Suomessa on selvästi alle suositusten kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti riskiryhminä voidaan pitää lapsia, teini-ikäisiä tyttöjä sekä vanhuksia.

Saantia on jossain määrin parantanut v. 2003 aloitettu D-vitamiinin lisääminen nestemäisiin maitovalmisteisiin ja ravintorasvojen D-vitamiinitason nostaminen. Tilanteen edelleen parantamiseksi valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että nestemäisiin maitovalmisteisiin eli maitoihin, piimiin, viileihin ja jogurtteihin lisättävän D-vitamiinin määrä nostettaisiin 1 mikrogrammaan/100 ml nykyisen 0,5 mikrogramman sijasta. Levitettävien ravintorasvojen, voita lukuun ottamatta, D-vitamiinipitoisuus tulisi nostaa 20 mikrogrammaan/ 100 g eli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Lisäksi tietyille väestöryhmille suositeltavien D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset tulisi uudistaa ja niistä tiedottamista tehostaa terveydenhuollossa. Mm. näihin toimenpide-ehdotuksiin päätyi VRN:n työryhmä, joka pohti keinoja väestön D-vitamiinin saantitilanteen parantamiseksi.

Työryhmälle oli annettu tehtäväksi myös arvioida nykyisten suositusten riittävyyttä, mutta sitä ei katsottu ajankohtaiseksi yhtä poikkeusta lukuunottamatta, koska pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uusitaan parhaillaan ja D-vitamiini on pohjoismaisessa asiantuntijatyöryhmässä otettu erityistarkastelun kohteeksi. Uudet pohjoismaiset suositukset ilmestyvät v. 2012. ”Maailmalla D-vitamiinin ihanteellisesta saantitasosta on liikkeellä erittäin vaihtelevia arvioita, joten katsoimme, että VRN:n työryhmän asiantuntemus ei riittänyt suositusten muuttamiseen suuntaan tai toiseen. Ainoa muutos, joka tehtiin, oli uusiin ikääntyneiden ravitsemussuosituksiin tullut suositus 20 mikrogramman D-vitamiinilisän käytöstä yli 60-vuotiailla ”, toteaa dosentti Christel Lamberg-Allardt, joka oli VRN:n työryhmän puheenjohtaja ja toimii myös pohjoismaisia suosituksia valmistelevan asiantuntijaryhmän erityisesti D-vitamiinia pohtivassa ryhmässä.

”Ongelmamme on tällä hetkellä se, että nykyisetkään suositukset eivät toteudu. Tärkeintä oli löytää keinoja, joilla saantiin voitaisiin vaikuttaa koko väestössä niin, että nekin, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita ravinnostaan, voisivat turvata D-vitamiinin saantinsa. Mikäli nyt ehdotetut täydentämistoimenpiteet toteutuvat, pienenee suositusta vähemmän D-vitamiinia saavien osuus väestössä merkittävästi” jatkaa Christel Lamberg-Allardt.

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota on luonnostaan varsin harvoissa elintarvikkeissa. Auringonvalon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ihossa syntyy D-vitamiinia. Meillä aurinko paistaa riittävästi vain kesäkuukausina, joten ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla on suomalaisille suuri merkitys. D-vitamiinin puute johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan, luun pehmenemistautiin. Heikentynyt D-vitamiinitilanne lisää luunmurtumien riskiä. D-vitamiinin puute vähentää luun mineraalitiheyttä ja lisää kaatumisriskiä, joka voi johtua sekä lihasvoiman heikentymisestä että tasapaino-ongelmista. Heikenty-neen D-vitamiinitilanteen ja monen muun taudin ja tautitilan esiintyvyyden, kuten immuunivasteen, diabeteksen tyyppi 1 ja 2, sydän- ja verisuonitautien, multippelin skleroosin sekä eturauhas- ja paksusuolensyövän välillä on löydetty yhteyksiä lähinnä läpileikkaus- ja seurantatutkimuksissa, Riittävästi tutkittua tietoa siitä, onko näillä taudeilla ja D-vitamiinilla syy-yhteyttä ja millaiset D-vitamiinisaantitasot olisivat optimaalisia tautien ehkäisemiseksi, ei kuitenkaan vielä ole saatavilla.

Työryhmän raportti löytyy tästä

Lisätietoja:
Christel Lamberg-Allardt puh. 040 576 9500, christel.lamberg-allardt@helsinki.fi pääsihteeri Raija Kara puh. 050 409 9860, raija.kara@evira.fi

Aihealueet: