Imeväisikäisten ja lasten ruokavalio

1. D-vitamiinin saanti lapsilla: Mikä on D-vitamiinin turvallinen enimmäismäärä lapsilla?

Katso väestösuositus

 D-vitamiinin saannille on asetettu turvallisen saannin ylärajat, jotka ovat seuraavat:

  • alle 1 vuotiaat: 25 mikrogrammaa/vrk
  • 1-11 vuotiaat:  50 mikrogrammaa/vrk ja
  • nuoret ja aikuiset: 100 mikrogrammaa/vrk

 Turvallisen saannin rajoja ei tule ylittää.

2. Kurpitsa ja kesäkurpitsa imeväisikäisten ruokavaliossa:  Miksi kesäkurpitsaa saa tarjota imeväisikäiselle, ja kurpitsaa ei saa?

Kesäkurpitsaa saa antaa imeväisikäiselle. Sen nitraattipitoisuudet ovat noin puolet kurpitsojen nitraattipitoisuuksista. Kurpitsa tarkoittaa  kaikkia (talvi)kurpitsalajikkeita.  Nämä lajikkeet sisältävät runsaasti nitraattia. Niitä ei käytetä alle yksivuotiailla. Kesäkurpitsan voi lisätä ”rohkaisulistalle” imeväisikäisille (Syödään yhdessä - suositukset) sopivana kasviksena.  Muissa kielissä ero kesäkurpitsan ja talvikurpitsojen välillä on helppo huomata eri sanojen avulla (pumpa/pumpkin=kurpitsa ja zucchini=kesäkurpitsa).

3. Lisärasvan tarve, kun lapsi juo rasvatonta maitoa: Syödään yhdessä - suosituksissa ei ole mainintaa lisärasvasta yli 1-vuotiaille, kun lapsi juo rasvatonta maitoa, kuten aiemmassa suosituksessa. Voiko pienillä lapsilla rasvan saanti jäädä liian pieneksi?

Erillistä suositusta lisärasvan käytöstä, kun lapsi juo rasvatonta maitoa ei katsottu enää tarpeelliseksi perustuen STRIP-tutkimuksen tuloksiin. Lasten rasvan saanti on riittävää. Uudesta suosituksesta on siten poistettu ”maitolaadusta riippuvainen” erillinen rasvasuositus 1-2-vuotiailta.

Kaikille lapsille yhden vuoden iästä lähtien (kun rintamaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta siirrytään rasvattomaan/vähärasvaiseen maitoon) annetaan 20-30 g rasvaa (1,5 – 2 rkl kasviöljyä tai 4-6 tl > 60 %:sta kasvimargariinia). Pehmeillä kasvirasvoilla, öljyn käyttöä edistäen, turvataan riittävä välttämättömien rasvahappojen saanti pikkulapsilla.

4. Mitä maito- ja rasvatuotteita tulisi käyttää perheen keskuudessa?

Suositus rasvan laadusta korostaa öljyn ja > 60 % rasvaa sisältävän kasvimargariinin käyttöä koko perheellä. Nämä ovat tärkeitä välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin turvaamiseksi. Vähennettäväksi esitetään eläinrasvojen sekä kookos- ja palmuöljyn käyttöä.

Maitotuotteiden käyttöä on tärkeää arvioida kokonaisuutena, ottaen huomioon juodun maidon laatu sekä maito- ja hapanmaitopohjaiset välipalatuotteet, joissa on paljon runsasrasvaisia vaihtoehtoja ja suositella perheelle mieluisia rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita eri tuoteryhmistä. 

Kokonaan tai suurelta osin maitorasvaa sisältävät tuotteet, kuten voi ja ”riini”-loppuisilla kauppanimillä myytävät tuotteet, eivät ole suositeltavia. Tällä hetkellä useissa rasiamargariineissakin on käytetty tuotteen ”kiinteyttäjänä” ja makuaineena maitorasvaa. Pelkän ”voi” -sanan esiintymisellä tuotetiedoissa ei voi määrittää suoraan tuotteen rasvahappokoostumusta. Myös palmuöljy ja kookosrasva ovat usein käytössä jähmeytensä vuoksi kasvimargariinien ”kiinteyttäjinä”. Tuotteen ravintoarvomerkinnöistä selviää tuotteen kokonaisrasvamäärä ja tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisrasvan määrästä. 

5. Suolan määrä imeväisikäisten ruokavaliossa. Esimerkiksi pakastekatkaravut, kaurakerma ja kauramaito sisältävät vähän suolaa. Voiko näitä tarjota vauvalle?

Imeväisikäisen lapsen ruoissa ei käytetä lainkaan suolaa tai suolaa sisältäviä elintarvikkeita. Kaurajuoma ja –kerma sisältävät niistä annettujen ravintoarvotietojen mukaan keskimäärin saman verran natriumia (noin 40 mg/100 ml eli noin 0,1 g/100 ml suolaksi muutettuna) kuin tavallinen maito. Osaan kaurajuomia ei ole lisätty suolaa lainkaan ja osaan on lisätty esimerkiksi merisuolaa. Kaurajuomaa tai muita vastaavia viljajuomia ei suositella imeväisikäisten ruoaksi, koska niiden ravintosisältö ei vastaa imeväisikäisen tarpeita. Imeväisiässä lapsen maitona ovat rintamaito tai sen ohella tai puuttuessa äidinmaidonkorvike/vieroitusvalmiste, joiden ravintokoostumusta on muutettu vastaamaan imeväisen tarvetta. Kerman tilalla lapsen ruokaan lisätään rypsiöljyä, jos rasvan lisääminen energiansaannin parantamiseksi on tarpeen (yksilölliset tilanteet).

Samasta syystä katkarapuja, joihin on lisätty suolaa, ei käytetä imeväisiässä.

6. Merilevä ja imeväisikäiset Voiko merilevävalmisteitä käyttää imeväisikäisillä?

Merilevävalmisteita ei käytetä imeväisikäisillä. Niitä ei myöskään käytetä 1-6-vuotiailla lapsille eikä raskaana olevilla ja imettävillä, jos tuotteen jodipitoisuus ei ole tiedossa tai tuotteen jodipitoisuus on korkea.

Eviran  ja Tullin laboratoriot ovat analysoineet merilevävalmisteita viime vuosina. Mitatut jodipitoisuudet ovat olleet huomattavan korkeita; esimerkiksi:

  • Nori > 2000 μg/100g
  • Wakame (kuivattu) 15 000 – 48 000 μg/100g
  • Kombu (kuivattu) 430 000 – 677 000 μg/100g

Jodin turvallisen saannin ylärajaan (600 mikrogrammaa/pv aikuiset, raskaana olevat ja imettävät, katso Syödään yhdessä - kirja s. 34) verrattuna pitoisuudet ovat siis huikean korkeat. Jodin turvallinen saanti ylittyy helposti jo pienillä käyttömäärillä. Käytännössä merilevää on vaikea annostella siten, että turvallisen saannin raja ei ylittyisi.  Tuotteiden pakkausmerkinnöissä ei ole aina tietoa jodipitoisuudesta tai annosteluohjetta. Ravintolisinä myytäviin merilevää sisältäviin valmisteisiin, joissa voi olla runsaasti luontaista jodia, Evira suosittelee merkittävän niiden jodipitoisuuden sekä tarvittaessa varoitusmerkinnän korkeasta jodipitoisuudesta. Jodin liikasaanti on haitallista erityisesti kilpirauhasen toiminnalle ja sikiön kasvulle.

Japanissa merilevän käyttö kuuluu ruokakulttuuriin ja sille on vakiintuneet käyttötavat. Japanissa on havaittu haitallisen korkeita saanteja ja mm. liikasaannista kertovia kohonneita vasta-ainetasoja on mitattu. Liiallisen saannin haitoista on näyttöä Japanissa. Toisaalta on hyvä myös tietää, että jodinsaannin tasoon sopeudutaan fysiologisesti – haitallisinta on erityisen korkea saanti silloin, kun joditaso on ollut matala. En tukeutuisi Suomessa eri ruokakulttuurissa annettaviin ohjeisiin.

Merilevävalmisteita jodin saannin turvaamiseen tai jodin saannin parantamiseen ei suositella. Katso jodisuositus, Syödään yhdessä - ruokasuositukset  s. 34. Tämä varoitus on yhdenmukainen VRN:n jodisuosituksen kanssa, jossa sanotaan: ”Merilevävalmisteita, joiden jodipitoisuutta ei tiedetä tai joissa on korkea pitoisuus, ei pitäisi käyttää lainkaan.”

7. Vegaaniruokavalio ja pienet lapset: Aikaisemmin mm. pähkinöitä, siemeniä ja kuivattuja papuja on suositeltu vasta noin 1 vuoden iässä. Missä vaiheessa  lapselle voisi tarjota mm. pähkinöitä esim. tahnoina  ja onko palkokasveille sopiva aloitusikä 6 kk jälkeen, kun muitakin kasviksia viimeistään aloitellaan? 

Pähkinöitä ja manteleita voidaan antaa imeväisikäisille sokeroimattomina, suolaamattomina tai muutoin kuorruttamattomina kiinteisiin ruokiin siirtymisen jälkeen. Erityisesti hengitysteihin joutumisen ehkäisemiseksi kaikki pähkinät ja mantelit on hienonnettava imeväisikäiselle ja pienille lapsille. Niitä voi käyttää pieniä määriä esimerkiksi vauvan kasvissoseiden kera.

Öljysiementen (kuten pellavansiemen, auringonkukka,) osalta on annettu suositus, että niitä vältettäisiin imeväisikäisen ruoissa.  Tämä toki pätee myös siemenistä valmistettuihin ruokiin. Öljykasvien siemenillä, kuten pellavan- tai auringonkukansiemenillä, on taipumus kerätä itseensä maaperän raskasmetalleja, erityisesti kadmiumia. Eviran aineiston mukaan pellavansiemenissä havaitut suurimmat pitoisuudet ovat yleensä hieman korkeammat kuin auringonkukansiemenillä. Tästä syystä suositus on laadittu koskemaan yleisesti öljykasvien siemeniä.

Palkokasveja, herneitä, linssejä, papuja ja härkäpapua, voidaan antaa lapselle kiinteisiin ruokiin siirtymisen jälkeen (puolen vuoden iän jälkeen). Pavut on hyvä ohjata aloittamaan vähitellen ja niin, että ko tuotteet ovat alussa vain osa kasvissoseen ainesosista. Palkokasvit ovat sijoitettu myös imeväisikäisen ruokavalion rohkaisulistalla eli niiden käytön lisäämistä suositellaan monipuolistamaan lapsiperheiden kasvisvalikoimaa.  Jotkut vauvat saattavat saada aluksi palkokasveista ilmavaivoja, joten vähittäinen aloittaminen helpottaa vauvan suoliston tottumista palkokasveihin.

8. Maapähkinät ja pienet lapset:  Eviran listalla ei enää neuvota välttämään pähkinöiden antamista vauvalle. Voiko maapähkinää ja muita pähkinöitä antaa jauhettuna, esimerkiksi sokeritonta maapähkinävoita ruuan mausteena?

Maapähkinäaltistus imeväisiässä (4-10 kk iässä) on vastikään julkaistun tutkimuksen (Du Toit ym., 2015) mukaan vähentänyt maapähkinäallergiaa viiden vuoden ikään asti jatkuneessa seurannassa. Ja vastaavasti välttämisen todettiin lisäävän maapähkinäallergian todennäköisyyttä. Maapähkinä on hernekasveihin kuuluva kasvi, jonka palossa olevia siemeniä kutsutaan pähkinöiksi. Niitä nautitaan sellaisenaan ja erilaisina tuotteina kuten maapähkinävoina.

Maapähkinöitä, kuten kaikkia muitakin varsinaisia pähkinöitä ja manteleita voidaan antaa imeväisikäisille sokeroimattomina, suolaamattomina tai muutoin kuorruttamattomina kiinteisiin ruokiin siirtymisen jälkeen. Erityisesti hengitysteihin joutumisen ehkäisemiseksi kaikki pähkinät ja mantelit on hienonnettava imeväisikäiselle ja pienille lapsille. Niitä voi käyttää pieniä määriä (maistelusta vähitellen annosta lisäten muutamaan teelusikalliseen) esimerkiksi vauvan kasvissoseiden kera.

Kaupan maapähkinävoin ja esimerkiksi tahinitahnan (=seesamtahnaa, jossa on seesaminsiemeniä, kikherneitä, öljyä, suolaa ja mausteita) ja hummuksen (=kikhernetahna, jossa on kikherneitä, tahinia, suolaa ja mausteita) käyttöä vauvan ruoissa rajoittaa kuitenkin niihin lisätty suola. Suolattuja tuotteita ei suositella lainkaan imeväisikäisille.  Siemeniä ei suositella imeväisikäisten ruokaan, kuten edellä on todettu.

9. Pähkinät ja pienet lapset: Missä muodossa pähkinöitä suositellaan käytettäväksi vauvaikäisillä?

Pähkinöissä voi esiintyä hometoksiineja kuten aflatoksiineja, mistä syystä niitä valvotaan erityisen tarkkaan maahantuontivaiheessa. VRN:n ravitsemussuosituksen (2014) mukaan pähkinät ja siemenet ovat hyviä tyydyttymättömän rasvan lähteitä. Suolaamattomia, sokeroimattomia tai muulla tavoin kuorruttamattomia pähkinöitä, manteleita ja siemeniä (esim. auringonkukan, seesamin, pinjan ja kurpitsan siemenet) voi nauttia lajeja vaihdellen noin 30 g päivässä eli 200–250 g viikossa. Lasten annos voi olla noin puolet aikuisten annoksesta lajeja vaihdellen. Määrärajoitus on perusteltua ennen kaikkea siksi, että pähkinät ja mantelit sisältävät erityisen runsaasti energiaa korkean rasvapitoisuutensa vuoksi. Pähkinöiden kuten muidenkin elintarvikkeiden monipuolinen ja vaihteleva käyttö sekä kohtuullinen annos vähentävät kuitenkin myös vaaraa altistua haitallisille määrille homemyrkkyjä tai muita haitta-aineita.   

 Pähkinöitä ja manteleita voidaan antaa imeväisikäisille sokeroimattomina, suolaamattomina tai muutoin kuorruttamattomina kiinteisiin ruokiin siirtymisen jälkeen. Erityisesti hengitysteihin joutumisen ehkäisemiseksi kaikki pähkinät ja mantelit on hienonnettava imeväisikäiselle ja pienille lapsille. Niitä voi käyttää pieniä määriä (maistelusta vähitellen annosta lisäten muutamaan teelusikalliseen) esimerkiksi vauvan kasvissoseiden kera.

10. Raakavilja-/-siemenpuurot lapsien ruokavaliossa: Raa'at vilja-/-siemenpuurot ovat kielletty 1-6 vuotiailta, voiko höyrytettyjä hiutaleita syöttää lapselle vaikka smoothiessa?

Käyttörajoitus ei koske höyrytettyjä (esikypsennettyjä) hiutaleita. Tavallisia kaupan puurohiutaleita voi antaa ilman keittämistä/kypsentämistä esimerkiksi osana smoothieta. Hiutaleiden turvotus, jos tarpeen, tehdään jääkaapissa.

11. Yrtit ja imeväisikäiset: Onko mausteenomainenkin tuoreiden yrttien käyttö kielletty imeväisikäisten ruokavaliossa? Kuivattuja yrttejä voi ilmeisesti käyttää, kuten julkistamistilaisuudessa sanottiin. 

Yleisohjeena suosittelemme, että imeväisikäisten ruoissa tuoreiden yrttien käyttöä vältettäisiin. Vauvan ruoan voi ottaa eroon aikuisen ruoasta ennen suolaamista ja yrttien lisäämistä.  Kuivattuja yrttejä voi käyttää vauvan ruoissa, jos kuivayrttien käyttömäärät ovat pieniä.

Yrttejä on paljon erilaisia ja Eviran aineiston mukaan niissä voi olla todella korkeita nitraattipitoisuuksia. Lisäksi esim. villiyrttien osalta tietoa on olemassa todella vähän (lisää villiyrteistä)

11. Raaka kananmuna ja pienet lapset: Voiko vauvan ruokavaliossa käyttää kotimaisia luomukanalan munia raakana?

Kotimaisia kananmunia voi syödä löysäksi keitettyinä tai raakoina.  Evira.fi:n Usein kysyttyä salmonellasta -sivulla oma kohtansa tuosta raakojen kananmunien käytöstä.