Ravitsemus sote- ja maakuntauudistuksessa

12.12.2017

Ravitsemuksella rakennetaan hyvinvointia ja elinvoimaa kuntiin ja maakuntiin

Hyvä ravitsemus on terveyden ja hyvinvoinnin perusta, ja sen sisältyminen tulee varmistaa sote- ja maakuntauudistuksessa, kun muodostetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnollisia rakenteita.

Hyvä ravitsemus edistää lasten ja nuorten tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista, ylläpitää työikäisten vi-reyttä ja työkykyä ja tukee vanhusten toimintakyvyn, mielenvireyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin säilymistä. Terveyttä edistävä ruoka vähentää keskeisten kansantautiemme vaaraa ja taakkaa ja ehkäisee sairaanhoi-don tarvetta. Säännölliset ateriat yhdessä toisten kanssa ovat sosiaalista pääomaa, jolla edistetään koko yhteisön hyvinvointia. Ravitsemus on yhteiskunnallisesti paitsi terveys- ja sosiaalipoliittinen, myös talous-, elinkeino- ja ympäristöpoliittinen valinta. Väestön hyvän ravitsemuksen edistäminen on sekä kunnan että maakunnan tehtävä, jonka linjaukset, toimenpiteet ja vastuut on määriteltävä ja päätettävä yhdessä.

Kunta- ja maakuntapäättäjän muistilista

Kunta- ja maakuntapäättäjä, valmistelija ja asiantuntija: varmista, että väestön ravitsemuksen paranta-miseksi on sovittu toimenpiteistä, niiden vastuutahoista, seurannasta ja arvioinnista.

Huolehdi, että

1.      Ravitsemus huomioidaan hyvinvointistrategiassa
Maakuntastrategiassa sekä maakuntien ja kuntien hyvinvointikertomuksissa väestön ravitsemuksen edistäminen on määritelty ikäryhmittäin ja toiminnalle on asetettu tavoitteet ja sovittu käytännön toimenpiteet sekä niiden vastuutahot, seuranta ja arviointi.

 2.    Ravitsemuksen asiantuntijat ovat mukana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmässä
Ravitsemuksen ja ruokapalveluiden asiantuntijoilla on tieto kunnan ja maakunnan alueen asukkaiden ravitsemustilasta ja ravitsemuksen edistämisen tarpeista, toteutuneesta ruokakasvatuksesta, ravitsemusneuvonnasta, ruoka- ja kauppapalveluista sekä yhteisöllisen syömisen ratkaisuista, niiden kehittämisestä sekä eri toimintatapojen vaikuttavuudesta.

3.     Alueenne väestön ravitsemusta seurataan ja kehitetään yhteistyössä
Toimijoiden välisen yhteistyön voi organisoida perustamalla esimerkiksi maakunnallisen ravitsemuksen seurantaryhmän, joka toimii maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmän jaostona. Seurantaryhmän tehtävänä olisi tehdä esityksiä hyvän ravitsemuksen edistämisen toimenpiteistä ja hyvien käytäntöjen käyttöönotosta sekä huolehtia kattavasti seurannasta ja arvioinnista. 

4.     Ravitsemussuosituksia käytetään ruokapalveluissa
Kuntasi ja maakuntasi alueella ruokapalveluissa aterioiden toteutuksen perustana ovat palvelusopimuksiin ja kilpailutusasiakirjoihin kirjatut ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset ja kunkin kohderyhmän omat ruokasuositukset. Ruokapalvelut toteutetaan kestävästi ja ne on resursoitava siten, että ruokasuositukset voivat toteutua ja ruokakasvatukseen liittyvä monialainen yhteistyö on mahdollista. 

5.     Asukkaille tarjotaan ammattihenkilön ravitsemusohjausta
Yksilö- ja ryhmäohjauksella ja toimivilla hoitoketjuilla varmistetaan laadukas ohjaus ja ravitsemushoito niille, joilla on ravitsemukseen liittyvä kohonnut riski tai pitkäaikaissairaus (esim. kohonnut verenpaine, lihavuus, diabetes, sydänkuntoutus, hammaskaries). Vaadi, että vaikuttavat elintapaohjauksen ja Käypä hoito -suositusten mukaiset palvelut sisältyvät maakuntien sopimuksiin palvelutuottajien kanssa ja ovat osa asiakassuunnitelmia. 

 

Ravitsemusta edistetään maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä

Ravitsemuksen edistäminen on yhdyspinta, jonka tehtävänjaosta, vastuusta ja toimenpiteistä kunta, maakunta ja muut alueelliset toimijat, kuten järjestöt sopivat yhdessä. Ravitsemuksen edistämisen toiminnalliset tavoitteet, työn kuvaaminen sekä seuranta ja arviointi ovat osa sekä maakunnan että kunnan hyvinvointikertomusta.

Kunnat vastaavat ravitsemuksen edistämisestä myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen, sillä väestön ravitsemuksen edistäminen on laaja-alaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Väestön ravitsemusta edistäviä palveluita kuntatasolla ovat kuntien tarjoamat peruspalvelut (esim. varhaiskasvatus ja perusopetus) ja kuntien itse tuottamat tai kilpailuttamat palvelut (esim. ruokapalvelut).

Kuntatasolla väestön hyvän ravitsemuksen edistämisen tulee perustua kuntalaisten terveydentilan tuntemukseen, ja ravitsemuksen edistämisen tarvearvioon ikä- ja väestöryhmittäin. Tärkein tavoite on ravitsemukseen liittyvien hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ottamalla huomioon heikoimmassa asemassa olevat: terveyttä edistävien aterioiden syömisen tulee olla mahdollista kaikille.

Maakunnilla on keskeinen rooli kuntien hyvinvoinnin- ja terveydenedistämistyön tukemisessa. Myös maakunnissa on huolehdittava yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta iästä, koulutuksesta, sosio-ekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta.  Väestön ravitsemusta edistäviä palveluita kuntatasolla ovat maakuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut (esim. neuvolatyö, suun terveydenhuolto, kotipalvelut ja vastaanottotoiminta).

Maakuntien tehtävänä on myös tarjota kunnille asiantuntijatukea ravitsemuksen edistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ravitsemuksen asiantuntijoita käytetään kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomustyössä, ennakkoarvioinnissa, koulutusten järjestämisessä sekä valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanossa sekä ruokapalveluista ja elintarvikkeiden hankinnoista päättämisessä, esimerkiksi paikallisissa hankintarenkaissa. Tarttumattomien tautien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa ravitsemus on oleellinen osa omahoitoa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tarjottava riittävät, väestöpohjaan ja asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen sekä Käypä hoito- ja ravitsemussuosituksiin perustuvat ravitsemusneuvonta- ja -terapiapalvelut (yksilö-, perhe- ja ryhmäohjaus).

Kansanterveys- ja ruoka-alan järjestöjen toiminta on väestön ravitsemuksen edistämisessä ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö järjestöjen kanssa on rakennettava kunta- ja maakuntatasolla vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, jossa palvelujen tasa-arvoisesta tarjonnasta on huolehdittu.

 

Lisätietoja:

Valtion ravitsemusneuvottelukunta
Sebastian Hielm, puheenjohtaja, p. 050 524 5761, sebastian.hielm(at)mmm.fi
Suvi Virtanen, varapuheenjohtaja, p. 029 524 8729, suvi.virtanen(at)thl.fi
Sirpa Sarlio, neuvotteleva virkamies, p. 050 554 4419, sirpa.sarlio(at)stm.fi
Arja Lyytikäinen, pääsihteeri p. 050 409 9860, arja.lyytikainen(at)evira.fi

 

Suosituksia ja väestön ravitsemuksen edistämisen asiakirjoja:

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokasuositukset koko väestölle ja eri kohderyhmille.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2017. Ravitsemussitoumus – uusi suomalainen toimintamalli.

THL. 2017. Ruokatuotanto kannattaa kuntaa: ravitsemus tukee elinvoimaista ja hyvinvoivaa kuntaa.

MMM. Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta. 2017. Ruoka2030.

VN:n periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista 29.6.2016.

Motiva. Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin. 2017.

Suomen Akatemia ja Lääkäriseura Duodecim. 2017. Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä. Painopiste preventioon.

THL. 2017. Kunta päättää. Ravitsemus, liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa. Päätösten tueksi 1/2017.

THL. 2016. Lihavuus laskuun. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018.