Usein kysyttyä energiajuomista

1. Mitä energiajuomat sisältävät?

– Energiajuomat sisältävät kofeiinia sekä sokeria ja vettä kuten kaikki virvoitusjuomat. Kofeiinin lisäksi niissä on monesti muitakin piristäviä yhdisteitä kuten guaranaa sekä, tauriinia tai glukuronolaktonia, joilla myös uskotaan olevan piristävää vaikutusta. Energiajuomissa voi olla myös B-ryhmän vitamiineja tai inositolia tai koliinia, jotka ovat vitamiinien kaltaisia yhdisteitä.

2. Mitä kofeiini on ja miten se vaikuttaa ihmisen elimistössä?

– Kofeiini on alkaloidi, jota on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä: esimerkiksi kahvipavuissa ja teepensaan lehdissä. Se vaikuttaa ihmiseen piristävästi keskushermoston kautta vähentämällä väsymyksen tunnetta ja lisäämällä vireyttä. Piristävä vaikutus kestää muutamasta tunnista jopa kymmeneen tuntiin ja riippuu nautitun kofeiinin määrästä ja henkilön yksilöllisestä aineenvaihdunnasta.

3. Mitä tauriini on ja miten se vaikuttaa ihmisen elimistössä?

– Tauriini on aminohappo, jota on paljon lihassa, kalassa ja äyriäisissä sekä jonkin verran pavuissa, pähkinöissä ja sienissä. Ihmisen elimistössä muodostuu tauriinia luontaisesti, sitä on mm. äidinmaidossa. Tauriinin oletetaan toimivan aivoissa välittäjäaineena.

4. Mitä guarana on ja miten se vaikuttaa ihmisen elimistössä?

– Guarana on Brasiliasta peräisin oleva kasvi, joka sisältää kofeiinia. Guaranan lyhytaikaiset vaikutukset perustuvat tavallisesti kasvin korkeaan kofeiini- ja tanniinipitoisuuteen. Guaranapitoisten tuotteiden vaikutus ei eroa muista kofeiinipitoisista tuotteista.

5. Mitä glukuronolaktoni on ja miten se vaikuttaa ihmisen elimistössä?

– Glukuronolaktoni on glukoosin eli sokerin aineenvaihduntatuote. Sen esiastetta glukuronihappoa esiintyy kasveissa, etenkin kasvikumeissa. Glukuronolaktonia syntyy luontaisesti ihmisen elimistössä, joka tarvitsee sitä mm. sidekudosten muodostamiseen.

6. Onko jokin taho arvioinut energiajuomien turvallisuutta?

– On. Euroopan unionissa elintarvikkeiden turvallisuuden arvioinnista vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja kansallisia erityiskysymyksiä arvioi Suomessa Evira. EFSA on antanut energiajuomien piristävien ainesosien turvallisuudesta tieteellisen lausunnon vuonna 1999 ja täydentänyt sitä vuonna 2003. Lisäksi EFSA on antanut tieteellisen lausunnon tauriinin ja glukuronolaktonin turvallisuudesta vuonna 2009.

7. Ovatko energiajuomat turvallisia käyttää?

– EFSA:n tekemän tieteellisen riskinarvioinnin mukaan energiajuomat ovat turvallisia kohtuullisesti käytettynä, sillä niiden kofeiinipitoisuus ei ole niin korkea, että siitä olisi haittaa terveelle aikuiselle. Kohtuullisesti käytettynä tarkoittaa, että energiajuoman pakkauksessa mainittua suurinta vuorokautista käyttömäärää ei ylitetä.

8. Mikä on energiajuomien terveydelle haitallisin ainesosa?

– Energiajuomien haitallisin ainesosa on kofeiini. Se voi aiheuttaa jo pieninä määrinä kofeiinille herkille henkilöille sydämentykytystä, vapinaa, hermostuneisuutta ja verenpaineen nousua sekä lapsille ja nuorille kiihtyneisyyttä, ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta. Kofeiinin haittavaikutuksiin kuuluu myös sen riippuvuutta aiheuttava vaikutus.

9. Saako energiajuomasta enemmän energiaa kuin muista juomista?

– Ei saa, vaan niiden piristävä vaikutus perustuu piristäviin yhdisteisiin, useimmiten kofeiiniin. Energiajuomat sisältävät suurin piirtein yhtä paljon energiaa kuin muut virvoitusjuomat. Elintarvikkeiden ja juomien energiasisältö ilmoitetaan pakkauksessa kilokaloreina (kcal) tai kilojouleina (kJ).

10. Mitä eroa on energiajuomalla ja urheilujuomalla?

– Urheilujuoma ei yleensä sisällä kofeiinia eikä sillä siten ole piristävää vaikutusta. Urheilujuomassa on sokeria ja suolaa sellaisessa suhteessa, että juoma imeytyy elimistöön paremmin kuin pelkkä vesi. Urheilujuoman tehtävänä on palauttaa elimistön nestetasapaino pitkäkestoisen liikuntasuorituksen jälkeen.

11. Millainen varoitusmerkintä energiajuomissa on oltava ja miksi?

– Jos juoma tai muu tuote sisältää kofeiinia yli 150 milligrammaa per litra, pakkauksessa on oltava merkintä ”Korkea kofeiinipitoisuus” sekä tieto kofeiinipitoisuudesta (…mg/100 ml). (Tämä merkintävaatimus ei kuitenkaan koske kahvia eikä teetä.) Energiajuoman pakkauksessa on kofeiinin takia oltava Suomessa merkintä ”Ei suositella lapsille, raskaana oleville eikä kofeiiniherkille”. Pakkauksessa on oltava myös suurin vuorokautinen käyttömäärä tarkasti ilmaistuna, esimerkiksi ”Enintään 3 tölkkiä päivässä”.

12. Miksi energiajuomia ei suositella lapsille, raskaana oleville eikä kofeiiniherkille henkilöille?

– Lapsille jo pienikin kofeiinimäärä voi aiheuttaa kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Kofeiiniherkille henkilöille kofeiini voi aiheuttaa verenpaineen nousua, sydämentykytystä ja vapinaa. Raskaana olevilla naisilla erittäin runsas kofeiinin saanti voi lisätä keskenmenon riskiä.

13. Mihin energiajuomien varoitusmerkinnän suositus perustuu?

– Se perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n vuosina 1999, ja 2003 ja 2009 tekemiin tieteellisiin arviointeihin. Lisäksi siinä on otettu huomioon Eviran tekemät kansalliset selvitykset sekä vuosina 2004–2006 tehty pohjoismainen STRIP-tutkimus,vuonna 2008 julkaistu yhteispohjoismainen raportti, jossa arvioitiin lasten ja nuorten altistumista kofeiinille.

14. Onko energiajuomien käytöstä haittaa nuorille?

– Kohtuullisesti käytettynä energiajuomien käytöstä ei ole osoitettu olevan haittaa vaaraa nuorille: kohtuus tarkoittaa, että tölkissä mainittua suurinta vuorokautista käyttömäärää ei ylitetä. Liiallisesta energiajuomien käytöstä voi olla samoja haittavaikutuksia kuin liiallisesta kahvin tai kolajuomien juonnista: ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta. Lisäksi kofeiinipitoisten juomien säännöllinen ja runsas käyttö voi johtaa kofeiinin sietokyvyn lisääntymiseen, joka on merkki kofeiiniriippuvuudesta. Ihmisten herkkyys kofeiinille on yksilöllinen: toiset ovat herkempiä kuin toiset. On myös syytä pitää mielessä, että kuten muutkin virvoitusjuomat, energiajuomat ovat happamia ja sisältävät useimmiten sokeria. Siten ne ovat myös hammasterveyden kannalta ongelmallisia jos niitä käytetään säännöllisesti.

15. Kuinka paljon kofeiinia on yhdessä tölkillisessä (0,33 litraa) energiajuomaa?

– Yhdessä 0,33 litran tölkillisessä energiajuomaa on kofeiinia noin 105 milligrammaa. Se on suurin piirtein yhtä paljon kuin yhdessä kahvikupillisessa.

16. Missä kaikissa tuotteissa on kofeiinia ja kuinka paljon?

– Kofeiinia on kahvissa ja teessä, energia- ja kolajuomissa sekä kaakaossa ja suklaassa. Markkinoilla on nykyään myös kofeiinia sisältäviä purukumeja, pastilleja, patukoita ja ravintolisiä sekä ns. energiashotteja. Kupillisessa kahvia (0,2 l) on noin 100 mg kofeiinia ja kupillisessa mustaa teetä (0,25 l) noin 40 mg kofeiinia. Tölkillisessä energiajuomaa (0,33 l) on noin 105 mg kofeiinia. Pullollisessa kolajuomaa (0,5 l) on noin 65 mg kofeiinia. Sadassa grammassa suklaassa on kofeiinia noin 38 mg.

17. Mistä lapset ja nuoret saavat eniten kofeiinia?

– Suomalaislapset ja -nuoret saavat eniten kofeiinia kolajuomista ja kahvista. Vuosina 2004–2006 tehdyn STRIP-tutkimuksen mukaan 14-15-vuotiaiden nuorten päivittäisestä kofeiinialtistuksesta 37 % tuli kolajuomista ja 37 % kahvista. Teestä nuoret saivat 21 % ja energiajuomista 5 % päivittäisestä kofeiinialtistuksestaan. Tutkimuksen mukaan vain 5 % suomalaisnuorista joi kahvia ja kolajuomia päivittäin niin paljon, että heillä voi esiintyä kofeiinin sietokyvyn lisääntymistä. Kofeiinipitoisia juomia käyttävistä nuorista vain 3 % käytti energiajuomia, joten energiajuomien suurkuluttajia on vielä vähemmän.

18. Kuka on vastuussa lasten ja nuorten energiajuomien käytöstä?

– Lasten osalta vastuu on vanhemmilla/huoltajilla ja nuorten osalta myös nuorilla itsellään. Energiajuomien myynti ja ostaminen on laillista, eikä laki rajoita sitä mitenkään, joten viranomaiset eivät voi siihen puuttua.

19. Kuka voi vaikuttaa nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen?

– Ruokatottumukset muodostuvat ensisijaisesti lapsuuden aikana, joten tärkeimmät vaikuttajat ovat lapsen omat vanhemmat/huoltajat. On erittäin tärkeää, että terveelliset ja ravitsemuksellisesti hyvät valinnat tehdään helpoiksi. Myös muut nuorta lähellä olevat tahot kuten koulu, kouluterveydenhuolto ja harrastusjärjestöt ja -seurat voivat pyrkiä vaikuttamaan nuorten kulutustottumuksiin valistuksella.

20. Voiko kauppa kieltäytyä myymästä energiajuomia lapsille ja nuorille?

– Elintarvikelainsäädännössä ei ole energiajuomien myynnin rajoittamista koskevia säännöksiä. Kauppa ei siis voi vedota elintarvikelakiin, jos haluaa rajoittaa energiajuomien myyntiä. Sen sijaan kauppa voi asettaa haluamiaan rajoituksia energiajuomien myynnille elinkeinovapauden perusteella. Eräät kauppiaat ovat kuitenkin vedonneet elinkeinonharjoittamisen vapauteen ja rajoittaneet energiajuomien myyntiä lapsille. Tällaisiin ratkaisuihin elintarvikevalvontaviranomaiset eivät voi ottaa kantaa.

21. Valvotaanko energiajuomien myyntiä ja markkinointia?

– Kyllä valvotaan. Energiajuomat lasketaan ns. täydennettyihin elintarvikkeisiin, joiden markkinoille tuomisesta on tehtävä ilmoitus elintarvikeviranomaisille. Lisäksi energiajuomia valvotaan osana muuta elintarvikevalvontaa: Elintarvikealan toimijat eli valmistajat, maahantuojat ja myyjät ovat velvollisia varmistamaan omavalvonnalla, että elintarvike täyttää sille lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Viranomaisvalvonta (eli kuntien tai kuntayhtymien terveysviranomaisten tekemä valvonta) varmistaa omavalvonnan toimivuutta. Evira ohjeistaa viranomaisvalvontaa. Ajoittain toteutetaan myös valtakunnallisia valvontahankkeita: esimerkiksi vuonna 2005 tarkastettiin erillisessä hankkeessa noin 50 energiajuomaa.

22. Kuinka paljon energiajuomia Suomessa myydään vuosittain?

– Tästä ei ole olemassa tietoa, sillä energiajuomat tilastoidaan virvoitusjuomiksi, eikä energiajuomien osuutta eritellä. Esimerkiksi vuonna 2009 virvoitusjuomia myytiin Suomessa yhteensä lähes 268 miljoonaa litraa. Kolajuomia niistä oli lähes 74 miljoonaa litraa.

23. Onko vaarallista juoda yhtä aikaa energiajuomia ja alkoholia?

– Energiajuomien ja alkoholin yhteiskäytön haitallisuudesta on olemassaon vain vähän tutkimustietoa, mutta suositeltavaa se ei ole. Kofeiinipitoisuutensa takia energiajuomat lisäävät nesteen poistumista elimistöstä, ja myös alkoholi vaikuttaa samansuuntaisesti. Jos juo runsaasti sekä energiajuomia että alkoholia ja lisäksi vielä liikkuu aktiivisesti, esimerkiksi tanssii, saattaa muodostua vakava nestehukka.

24. Millaisia oireita voi tulla, jos juo liikaa energiajuomia tai muita kofeiinipitoisia juomia?

– Kofeiinin liikasaannin oireita ovat sydämentykytys, hermostuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, vatsavaivat, stressinsietokyvyn laskeminen ja pahimmillaan sydämen rytmihäiriö.

25. Kuinka suuri kerta-annos kofeiinia/energiajuomia on terveydelle vaarallinen?

– Myrkyllinen annos kofeiinia on useimmille henkilöille noin 20 mg per painokilo. Esimerkiksi 70 kg painavalle henkilölle myrkyllinen kofeiiniannos on noin 1 400 mg. Sen verran kofeiinia saa, jos juo noin 22 kupillista kahvia tai 13–17 tölkillistä energiajuomaa.

26. Haluaisin vaikuttaa energiajuomia koskevaan lainsäädäntöön? Minkä tahon puoleen käännyn?

- Oikea osoite on Maa- ja metsätalousministeriö, joka Suomessa vastaa elintarvikelainsäädännön valmistelusta. Eviran tehtävänä on ohjata ja johtaa voimassa olevan lainsäädännön toteuttamista.

Energiajuomien myyminen lapsille ja nuorille

1. Saako/pitääkö energiajuomia myydä lapsille?
2. Voiko energiajuoman myynnin lapselle/nuorelle kieltää, samoin kuin esimerkiksi oluen ja tupakan, kun pakkauksessa on varoitusmerkintä?
3. Mikä on kauppiaan vastuu?

Eviran vastaus:

Varoitusmerkintöjen oikeudellinen merkitys ja vastuu lapsen ostokäyttäytymisestä

Elintarvikkeissa olevat varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet ovat kuluttajille suunnattuja merkintöjä, joiden tarkoituksena on ohjata tiettyjen kuluttajaryhmien ostokäyttäytymistä ja kulutustottumuksia. Toisin kuin alkoholi- ja tupakkatuotteita koskevassa lainsäädännössä, elintarvikelainsäädännössä ei ole myynnin rajoittamista koskevia säännöksiä. Elintarvikkeiden pakollisetkaan varoitusmerkinnät eivät siten anna kauppiaille oikeutta tai velvollisuutta päättää, kenelle elintarvikkeita myydään. Elintarvikelainsäädännön perusteella ei näin ollen voida kieltäytyä myymästä esimerkiksi energiajuomia lapsille tai raskaana oleville. Tästä huolimatta monet kauppiaat ovat viime aikoina päättäneet rajoittaa energiajuomien myyntiä lapsille. Tällaisia ratkaisuja tehtäessä voivat sopimusvapauden ja elinkeinonharjoittamisen vapauden lisäksi tulla pohdittaviksi esimerkiksi syrjinnän kieltoa koskevat säännökset. Elintarvikevalvontaa ohjaavana viranomaisena Eviran tehtäviin ei kuitenkaan kuulu kannan ottaminen näihin kysymyksiin.

Sen sijaan Evira muistuttaa, että elintarvikkeiden osalta vastuu lapsen ostokäyttäytymisestä on hänen huoltajallaan. Vastuu nuoren ostokäyttäytymisestä on hänen huoltajallaan, mutta myös nuorella itsellään. Myös muilla lasten ja nuorten terveystottumuksiin vaikuttavilla tahoilla, kuten kouluilla, harrastusten ohjaajilla ja nuorisotoimella on mahdollisuus ohjata lasten osto- ja kulutustottumuksia sekä opettaa heille pakkausmerkintöjen lukutaitoa. Elintarvikealan toimijat, kuten esimerkiksi vähittäiskaupat voivat omalta osaltaan vaikuttaa lasten ja nuorten ostokäyttäytymiseen ainakin tuotteiden markkinoinnin huolellisella suunnittelulla ja myymälöissä tapahtuvalla tuotteiden sijoittelulla