Aprikoosinsiementen amygdaliini

Aprikoosinsiemenet (Prunus armeniaca) (tunnetaan myös nimellä ”Bitter apricot kernels” tai ”Bitter apricot seeds”, sillä ne maistuvat karvailta) sisältävät syanogeenistä glykosidiä, amygdaliinia. Amygdaliini hajoaa ruoansulatuksessa muodostaen erittäin myrkyllistä syanidia. Erityisesti lapset ovat herkkiä syanidin aiheuttamille terveysvaaroille. Pienille lapsille jo yksikin pieni aprikoosin siemen voi olla haitallinen. Syanidimyrkytyksen oireina voi ilmetä välittömästi ruokailun jälkeen levottomuutta, huimausta, pahoinvointia, oksentelua ja heikkouden tunnetta. Myrkytystapauksessa on aina syytä olla yhteydessä lääkäriin.

Niiden sisältämän amygdaliinin takia karvasaprikoosinsiemeniä tulisi käyttää päivässä enintään 3 kappaletta pienikokoisia siemeniä (yhteensä 0,37 g) [1]. Lapsille karvasaprikoosinsiemeniä ei suositella käytettäväksi lainkaan. Joissakin maissa on raportoitu erittäin vakavia myrkytystapauksia suurien karvasaprikoosinsiemenien käytön seurauksena. Myös Suomessa on todettu yksittäisiä myrkytystapauksia. Amygdaliinin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tietoa ja onkin todennäköistä, että sen haittavaikutukset ovat vain välittömiä.

Markkinointi

Amygdaliinin väitetään erilaisilla internetsivuilla, sosiaalisessa mediassa ja blogeissa toimivan mm. lääkkeenä ja toimivan esimerkiksi syöpäsoluja vastaan. Yhdisteen lääkkeellistä vaikutusta ei ole kuitenkaan koskaan osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa. Sitä kutsutaan myös virheellisesti nimellä B17-vitamiini tai laetriini. Ravitsemustiede ei tunnista amygdaliinin olevan vitamiini eli elimistölle välttämätön aine, jota on saatava ravinnosta.

Elintarvikelain (23/2006) 9 §:n mukaan elintarvikkeesta ei saa antaa harhaanjohtavia tietoja eikä elintarvikkeella saa esittää olevan ihmisen sairauksien ennalta ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyviä ominaisuuksia eikä viitata sellaisiin tietoihin, ellei muualla lainsäädännössä toisin säädetä. Aprikoosin siemenistä ei siis voi esittää esim. syövän ennalta ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyviä väitteitä. Aprikoosin siemeniä ei voi myöskään markkinoida harhaanjohtavasti B17-vitamiinina, koska tällaista vitamiinia ei ole olemassakaan. Mikäli havaitset lääkkeellistä tai harhaanjohtavaa markkinointia, ilmoita siitä oman kuntasi elintarvikevalvontaviranomaiselle, jonka yhteystiedot löydät täältä.

Muut elintarvikkeet

Syanogeenisiä glykosidejä esiintyy myös tietyissä muissa elintarvikkeissa, kuten karvasmantelin siemenissä, pellavansiemenissä ja kassavassa. Näiden elintarvikkeiden osalta tavanomainen käyttö on kuitenkin erilaista ja/tai niiden käyttöön liittyy erityinen käsittely- tai käyttöohje. Ohjeiden mukaisesti käytettynä nämä elintarvikkeet ovat turvallisia, eikä niiden käyttö aiheuta vaaraa syanidin osalta. Tavanomaisissa (”makeassa”) aprikoosin- tai mantelinsiemenissä syanogeenisten yhdisteiden pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä verrattuna niiden karvaisiin muotoihin.

Elintarvikealan toimijoiden tulee huomioida syanogeeniset yhdisteet omavalvonnassaan silloin kun heidän toiminnassaan on niihin liittyviä vaaroja. Esimerkiksi teolliset marsipaanit ja vastaavat tuotteet sekä karvasmanteliaromit ovat siten turvallisia käyttää annettujen ohjeiden mukaisesti.

 

[1] EFSA CONTAM Panel (EFSA Panel on Contaminants in the Food Chain), 2016. Scientific opinion on the acute health risks related to the presence of cyanogenic glycosides in raw apricot kernels and products derived from raw apricot kernels. EFSA Journal 2016;14(4):4424, 47 pp. doi:10.2903/j.efsa.2016.4424

Linkki raporttiin: http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/160427