Ruokamyrkytykset

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruoan tai talousveden nauttimisen välityksellä saatua tartuntaa tai myrkytystä. Ruokamyrkytyksen aiheuttajat ovat useimmiten mikrobeja (bakteereita tai viruksia) tai mikrobin tuottamia toksiineja. Lisäksi voivat loiset, myrkylliset kasvit, eläimet tai sienet sekä kemialliset aineet aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

Ruokamyrkytykset menevät yleensä melko nopeasti ohi, mutta ne voivat joskus aiheuttaa vakavia ja pitkäaikaisia sairauksia tai seurauksia, etenkin riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Riskiryhmiä ovat mm. alle kouluikäiset lapset, raskaana olevat tai imettävät naiset, vanhukset ja sellaiset henkilöt, joiden vastuskyky on vakavan sairauden vuoksi heikentynyt.

Ruokamyrkytysepidemialla tarkoitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut samanlaatuisen sairauden syötyään samaa ruokaa tai juotuaan samaa vettä ja jossa kyseinen ruoka tai vesi on sairauden aiheuttaja. Alueellisessa epidemiassa saastunut elintarvike aiheuttaa sairastumisia samalla maantieteellisellä alueella (esim. kunta) tai eri paikkakunnilla. Jos kaikki sairastuneet kuuluvat samaan ruokatalouteen, kutsutaan ruokamyrkytystä perhe-epidemiaksi.

Osa ruokamyrkytysbakteereista ja -viruksista voi aiheuttaa sellaisia sairauksia, jotka luokitellaan tartuntatautilain (583/1986) ja -asetuksen (786/1986) mukaisesti yleisvaarallisiksi tartuntataudeiksi. Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena tartuntatautina:

  1. jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti
  2. jos tauti on vaarallinen
  3. jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.

Tartuntatautilain mukaisesti yleisvaarallisen tartuntataudin kantaja voidaan määrätä olemaan poissa työstä tartunnan ehkäisemiseksi.

Yleisvaaralliset tartuntataudit on lueteltu tartuntatautiasetuksen 2 §:ssä. Tässä tietopaketissa on esitelty yleisvaarallisia tartuntatauteja aiheuttavista mikrobeista EHEC-bakteeri, salmonella, shigella ja hepatiitti A-virus.

Keinoja suojautua ruokamyrkytysbakteereilta

Ruokamyrkytysriskiin voi kotona vaikuttaa valmistamalla ja säilyttämällä elintarvikkeita oikein. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä annettuja valmistus- ja säilytysohjeita kannattaa noudattaa ja tarkistaa helposti pilaantuviin tuotteisiin merkityt viimeistä käyttöpäivää koskevat merkinnät.

Jos epäilet saaneesi ruokamyrkytyksen, ota yhteyttä kuntasi terveystarkastajaan. Jos epäiltyä ruokaa on vielä jäljellä, voi sen samalla toimittaa tutkittavaksi kunnan elintarvikelaboratorioon > Palautetta elintarvikkeista

  • Pese kädet ennen kuin ryhdyt valmistamaan ruokaa, raa’an lihan, kalan ja multajuuresten käsittelyn jälkeen ja aina kun rupeat käsittelemään uusia raaka-aineita sekä WC:ssä käynnin jälkeen
  • Helposti pilaantuvat elintarvikkeet on säilytettävä tuotteen koko elinkaaren ajan kylmässä, jotta ne säilyvät turvallisina. Tuotteen säilyttämiseen huoneenlämmössä liittyy ruokamyrkytysriski.
  • Säädä jääkaappi alle +6 celsiusasteeseen
  • Käsittele raakoja ja kypsiä elintarvikkeita erillisillä työvälineillä ja pese raa'an lihan kanssa kosketuksissa olleet työvälineet, leikkuulaudat ja astiat sekä kätesi
  • Kypsennä liha kauttaaltaan vähintään +70 celsiusasteeseen
  • Mikäli ruoka pitää säilyttää kuumana ennen tarjoilua, sen tulee olla riittävän lämmintä, yli +60 celsiusastetta
  • Jos ruokaa ei syödä kerralla, se tulee jäähdyttää nopeasti ja säilyttää jääkaappilämpötilassa
  • Jos ruokaa lämmitetään uudelleen, se tulee kuumentaa kauttaaltaan kiehuvan kuumaksi


Samat ohjeet pätevät ruuan valmistukseen suurtalouksissa. Lisätietoa löytyy Valmistus ja myynti -osiosta.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME


LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA