Listeria monocytogenes

Listeira monocytogenes (myöhemmin listeria) on yleinen ympäristöbakteeri, joka voi aiheuttaa sairautta ihmisille.

Tauti ihmisellä 
Listerian aiheuttamaa tautia ihmisellä kutsutaan listerioosiksi. Se tarttuu yleensä elintarvikkeiden välityksellä. Tauti on harvinainen, mutta kuolleisuus siihen on korkea, 20 – 40 %. Erityisen alttiita listeriatartunnoille ovat riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joita ovat vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt, raskaana olevat, vastasyntyneet ja vanhukset (riskiryhmät). Suomessa listerioositapauksia raportoidaan vuosittain 20 – 45. Tautitapausten ilmaantuvuus Suomessa on EU-maiden korkeimpia. Riskiryhmien osuus on jo yli 20 % väestöstämme ja kasvaa jatkuvasti.

Vastuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä listerioosi ilmenee aivokalvontulehduksena tai verenmyrkytyksenä tai molempina. Raskaana oleville listeria aiheuttaa yleensä flunssan kaltaisia oireita. Vakavimmat seuraukset ovat keskenmeno tai vastasyntyneellä aivokalvontulehdus. Riskiryhmillä taudin itämisaika tartunnasta sairastumiseen voi olla pitkä, jopa useita viikkoja, jolloin tartuntalähdettä on vaikea jäljittää.

Esiintyminen elintarvikkeissa
Listeria on elintarviketuotannon kannalta ongelmallinen, koska se on yleinen ympäristössä. Se pystyy kasvamaan ainakin 20 % suolapitoisuudessa ja säilyy pakastetuissa ja kuivatuissa elintarvikkeissa pitkiä aikoja, jopa useita vuosia. Elintarviketuotannon ja elintarvikkeiden säilytyksen kannalta erityisen ongelmallista on, että listeria pystyy lisääntymään jääkaappilämpötiloissa. Listeria tuhoutuu pastörointilämpötilassa (+72 celsiusastetta).

Listeriaa voi esiintyä maidossa, lihassa, kalassa, vihanneksissa sekä niistä valmistetuissa tuotteissa. Sitä todetaan myös kuumennetuista tuotteista, jos tuotantoympäristöstä peräisin oleva listeria on jälkisaastuttanut valmiin tuotteen. Jälkisaastumisen riski on sitä suurempi, mitä enemmän valmiita tuotteita käsitellään valmistuksen jälkeen (esim. siivutus, suikalointi, paloittelu). Sama listeriakanta voi tehokkaasta pesusta huolimatta säilyä tuotantolaitoksessa monia vuosia saastuttaen aika ajoin tuotteita.

Riskielintarvikkeet
Listerian suhteen riskielintarvikkeita ovat sellaisenaan syötävät tuotteet, joilla on pitkä säilyvyysaika. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut, kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalastustuotteet, tyhjiöpakatut sillituotteet ja mäti. Näiden tuotteiden valmistusprosessit eivät tuhoa listeriaa.

Riskielintarvikkeina pidetään myös pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja juustoja, pastöroidusta maidosta valmistettuja  pehmeitä juustoja kuten home-, kitti- ja tuorejuustoja (esimerkiksi brie, gorgonzola, chèvre, vacherol ja taleggio), sekä lihaleikkeleitä, suikaleita ja pateita. Raaka kala (myös itse graavattu) kuuluu tähän ryhmään. Kovissa juustoissa listeria ei pysty lisääntymään. Näistä ei Suomessa tehdyissä tutkimuksissa ole juurikaan todettu listeriaa.

Suomessa on tutkittu säännöllisin väliajoin riskielintarvikkeita, erityisesti tyhjiöpakattuja, kylmäsavustettuja ja graavisuolattuja kalajalosteita. Vuosien 2008-2009 kartoitustutkimuksessa listeriaa todettiin 32 %:ssa näytteitä. Lakisääteinen raja-arvo (100 pmy (pesäkkettämuodostavaa yksikköä)/g) ylittyi kuitenkin vain 2 %:ssa näytteitä. Listeriapitoisuudet olivat pienentyneet huomattavasti verrattuna edellisiin kartoituksiin.

Valvonta
Listeriavalvonta sekä omavalvonnassa että viranomaisvalvonnassa kohdistetaan erityisesti sellaisenaan syötäviin elintarvikkeisiin, joissa listeria voi kasvaa. Valvonta suunnataan tällaisia elintarvikkeita valmistaviin laitoksiin. Vähittäismyyntipaikoissa tulee huolehtia siitä, että tuotteet säilytetään riittävän kylmässä, jottei listeria voi lisääntyä. Esimerkiksi osa kalajalosteista on säilytettävä enintään +3 celsiusasteessa.

Yrityksen on omavalvonnassaan otettava huomioon listeriavaara. Yritysten, jotka valmistavat sellaisenaan syötäviä elintarvikkeita, joista voi aiheutua listeriariski ihmisen terveydelle, on tutkittava säännöllisesti listeriaa sekä valmiista tuotteista että tuotantolinjoista. Lisäksi yritysten on tehtäviä säilyvyystutkimuksia, joiden tulosten perusteella tuotteille asetetaan säilyvyysaika. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) mukaan sairastumisriski on pieni, jos elintarvikkeen listeriapitoisuus on kulutushetkellä alle 100 pmy/g. Tämä on EU-lainsäädännön raja-arvo, jota markkinoilla olevat tuotteet eivät saa ylittää viimeisenä käyttöpäivänä.

Epidemiat
Yksittäiset listerioositapaukset ovat tavallisimpia, mutta viime vuosina maailmalla on esiintynyt myös laajoja elintarvikevälitteisiä epidemioita. Suomessa kotona säilötyt suolasienet aiheuttivat epidemian vuonna 2006 ja sellaisenaan syötävä viipaloitu lihatuote vuonna 2012.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME