Leveä heisimato eli lapamato (Diphyllobothrium latum)

Diphyllobothrium latum, leveä heisimato eli lapamato, on kalaa syövien nisäkkäiden (kuten ihmisen) loinen, jonka toukkavaihe elää kaloissa (ei Itämeren kaloissa). Leveän heisimadon toukkia esiintyy niissä suolattoman ja murtoveden kaloissa, jotka syövät hankajalkaisäyriäisiä. Tällaisia kaloja ovat esimerkiksi ahven, hauki, made ja kiiski. Toukkia esiintyy myös näiden kalojen mädissä. Leveä heisimato voi tarttua ihmiseen kalan mädin välityksellä. Nykyään leveä heisimato on Suomessa hyvin harvinainen.

Tartuntatavat
Ihminen saa lapamatotartunnan syödessään raakaa tai huonosti kypsennettyä pakastamatonta kalaa tai mätiä. Leveää heisimatoa esiintyy yleensä niillä kansoilla, jotka syövät paljon raakaa kalaa.

Itämisaika
Useita viikkoja.

Oireet
Oireita ovat lievät ruoansulatus- tai yleisoireet. Ruoansulatusoireita ovat ripuli tai ummetus, vatsanturvotus ja ilmavaivat. Yleisoireita ovat huimaus, heikotus, ruokahaluttomuus, epätavallinen näläntunne tai painon lasku tai anemia. Pitkälle kehittyneessä taudissa esiintyy raajojen tuntohäiriöitä ja kävelyvaikeuksia.

Ehkäisy
• Heisimadon ehkäisemiseksi järvikala tulee kypsentää kunnolla tai pakastaa. Raa’an pakastamattoman kalan syöntiä tulee välttää.
• Kalan ja mädin pakastaminen -10 celsiusasteessa kolme päivää tai -18 celsiusasteessa 24 tuntia tuhoaa toukan.
• Tuotteet ja jalosteet, jotka on tarkoitettu syötäväksi kuumentamatta, tulee pakastaa vähintään 24 tunnin ajaksi vähintään -20 celsiusasteessa.
• Kalan kuumentaminen +56 celsiusasteessa viisi minuuttia tuhoaa toukan.
• Kalan lämminsavustaminen kypsäksi läpikotaisin.
• Erittäin voimakas suolaus.