Usein kysyttyä noroviruksesta

Mikä on virus?

Virukset ovat ihmisissä, eläimissä tai kasveissa olevien solujen loisia, jotka ovat mikroskoopilla havaittavia bakteereitakin pienempiä. Niillä itsellään ei ole elävien solujen rakenteita eikä omaa aineenvaihduntaa, minkä vuoksi ne eivät lisäänny nk. isäntäsolunsa ulkopuolella. Useimmat virukset, kuten norovirus, tuottavat soluun päästyään valtavan määrän uusia viruksia, jotka aikanaan vapautuvat ja tartuttavat edelleen uusia soluja.

Mikä on norovirus?

Norovirukset ovat yleisimpiä vatsatautien aiheuttajia niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ne säilyvät hyvin isäntäeläimen ulkopuolellakin, tarttuvat helposti ja muuntuvat nopeasti uusiksi virusmuunnoksiksi. Norovirustartunnat ilmenevät yleisimmin talvella ja alkukeväällä (Kuva 1). Uuden norovirusmuunnoksen syntyessä se saattaa levitä pandemian lailla eri maanosiin jopa muutamassa kuukaudessa.

anorovirus1akuva1.jpg : 57 kB

Kuva 1. Suomessa raportoitujen norovirustartuntojen määrä vuosina 2008 - 2012 (THL, tartuntatautirekisteri).

Suomessakin yhä suurempi osuus ruokamyrkytystapauksista on noroviruksen aiheuttamia. Tämä koskee sekä epidemioiden (Kuva 2) että epidemioissa sairastuneiden osuutta. Norovirusten aiheuttamissa ruokamyrkytysepidemioissa on sairastunut keskimäärin yli kaksinkertainen määrä ihmisiä verrattuna muihin ruokamyrkytysepidemioihin.

bnorovirus2bkuva2.jpg : 60 kB

Kuva 2. Norovirusten (punaisella) ja muiden kuin norovirusten (sinisellä) aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat Suomessa 2000-2011 (ruokamyrkytysrekisteri).

Millaisia oireita norovirus aiheuttaa?

Norovirustartunnan tyypilliset oireet ovat äkillisesti alkava oksentelu ja ripuli. Muita mahdollisia oireita ovat pahoinvointi, vatsakipu, päänsärky, väsymys, vilunväristykset ja lihaskipu. Tartunnan oireet kestävät yleensä 1-3 vuorokautta, mutta oireet voivat pitkittyä varsinkin lapsilla ja henkilöillä, joilla on huono vastustuskyky. Norovirustartunta voi olla myös lieväoireinen tai oireeton.

Miten norovirus tarttuu?

Norovirustartunta on mahdollista saada virusta sisältävästä ruoasta tai vedestä. Norovirus tarttuu herkästi ihmisestä toiseen suoraan ja monia muita eri reittejä. Tärkeimpinä leviämisreitteinä pidetään noroviruksia sisältävän ulosteen tai oksennuksen kulkeutumista pinnoilta suuhun sekä pisaratartuntana aerosolissa (ns. uloste-suu- eli feko-oraalinen tartuntareitti).

Mistä elintarvikkeista norovirus voi tarttua?

Useat noroviruksen aiheuttamat ruokamyrkytykset ovat olleet peräisin saastuneista vadelmista, nuorista vihreistä sipuleista ja lehtivihanneksista (esimerkiksi salaatit, yrtit ja idut) muita tuoretuotteita unohtamatta. Lisäksi simpukoiden, kuten kampa- ja sinisimpukoiden ja ostereiden, on todettu usein aiheuttaneen norovirustartuntoja. Jätevedellä saastunut kastelu-, pesu- tai esim. simpukoiden kasvatusvesi voi saastuttaa elintarvikkeita.

Toisaalta mikä tahansa elintarvike, jota ei käsittelyn jälkeen kuumenneta ennen syöntiä, voi sisältää ruoan käsittelijästä peräisin olevia viruksia. Sen vuoksi noroviruksella helposti saastuviin valmisteisiin kuuluvat myös voileivät ja sellaiset konditoriatuotteet, joiden valmistus vaatii runsasta käsittelyä ilman valmisteen kuumentamista.

Miten noroviruksen leviämistä voi estää?

Noroviruksen leviämistä ihmisestä toiseen ja ihmisestä elintarvikkeisiin voidaan ehkäistä hyvällä tuotantohygienialla, asianmukaisella suojavaatetuksella sekä vatsaoireita sairastavien henkilöiden pidättäytymisellä elintarvikkeiden käsittelemisestä ja riittävän pitkillä sairauslomilla. Käsien huolellinen peseminen saippualla ja vedellä on ensisijainen keino torjua viruksen leviämistä tartuntaa kantavasta henkilöstä. Käsien desinfioiminen pesun jälkeen voi olla hyödyllistä.

Elintarvikkeiden tuotantotiloissa on noudatettava siisteyttä ja muistettava myös taukotilojen puhtaanapito. Erityisesti käsin kosketeltavat kohteet kuten vesihanat, ovenkahvat, keittiökoneiden kädensijat ja kaappien vetimet on syytä puhdistaa jopa useita kertoja päivässä vatsatautiepidemia-aikana. Norovirukseen sairastuneen oksennus tai ulostetahrat tulee välittömästi pestä vahvalla klooria sisältävällä pesuaineella. Puhtaanapidosta huolehtivien henkilöiden on syytä pitää suojakäsineitä ja hengityssuojainta suojautuakseen tahroista ilmaan leviäviltä pisaroilta.

Elintarvikkeiden kuumentaminen tuhoaa tai ainakin vähentää aina virusten määrää. Jos raaka-ainetta epäillään noroviruksen saastuttamaksi, suositellaan elintarvikkeen kuumentamisesta huolellisesti vähintään +90 celsiusasteessa kahden minuutin ajan. 

Kuumentamatta syötävien elintarvikkeiden alkutuotannosta ja alkutuotannossa käytettävän veden laadusta tulee huolehtia erityisen tarkasti, koska norovirusten tuhoaminen ilman kuumennuskäsittelyä on käytännössä mahdotonta. Kasvisten ja merenelävien kasvuympäristöihin on kiinnitettävä huomiota ja niiden hygieenistä tilaa on seurattava.

Koska noroviruksen toteamiseen ei ole rutiinimenetelmiä ja sen poistamiseen ja vähentämiseen elintarvikeketjussa on rajoituksensa, elintarvikkeen jäljitettävyys ja tuotantoketjun tunteminen elintarvikealan yrityksissä on sitäkin tärkeämpää raaka-aineiden laadusta varmistuttaessa.

Miten norovirustartuntaa hoidetaan?

Noroviruksen aiheuttama tauti paranee yleensä itsestään eikä sairaalahoitoa tarvita. Voimakkaat äkilliset ripulitauti- ja oksennustapaukset, etenkin lapsilla ja ikäihmisillä, voivat kuitenkin vaatia suonensisäistä nesteytyshoitoa sairaalassa.

Tuhoaako käsidesi noroviruksen?

Desinfiointiaineita ei saa käyttää korvaamaan saippuapesua. Ensisijaisesti suositellaan huolellista käsien pesua lämpimällä vedellä ja saippualla. Hyvin pestyille käsille voidaan lisäksi käyttää alkoholipitoista käsidesiä. Kun käsitellään sellaisenaan syötäviä elintarvikkeita joukkoruokailua varten, suositellaan lisäksi suojakäsineiden käyttöä. Suojakäsineet on vaihdettava uusiin aina, kun niiden epäillään likaantuneen ja kun siirrytään käsittelemään kypsää elintarviketta.

Miten pinnat pitäisi puhdistaa, jotta norovirus tuhoutuu?

Noroviruksen tuhoutuminen pinnoilta riippuu monesta tekijästä, kuten pintamateriaaleista, lian tyypistä ja määrästä, norovirusten määrästä ja lämpötilasta, eikä yleispätevää, kaikille pinnoille soveltuvaa menetelmää ole. Pesu- ja desinfiointiaineen valmistajan ohjeiden noudattaminen antaa kuitenkin aina parhaan tuloksen.

Pintojen puhdistaminen pitää aina aloittaa näkyvän lian poistamisesta, minkä jälkeen pinta desinfioidaan kullekin pintamateriaalille parhaiten soveltuvalla (esimerkiksi hypokloriittia, peretikkahappoa tai peroksimonosulfaattia sisältävällä) desinfiointiaineella. UV-valolla saadaan myös tuhottua norovirusta, kunhan UV-valon teho on riittävä.

Oksennus- ja ripulitahrat pyyhitään pinnoilta käyttäen tavanomaista pesuainetta ja kertakäyttöistä siivousliinaa, joka on hävitettävä käytön jälkeen. Puhdistuksen jälkeen pinnat desinfioidaan; yleisesti suositellaan 1 000-5 000 ppm aktiivista klooria sisältävää desinfiointiainetta. Vaikutusajan on oltava riittävä.

Onko norovirusta vastaan rokotusta?

Tällä hetkellä (v. 2013) käytettävissä ei ole norovirusrokotetta. Rokotteeseen tähtäävää kehitystyötä tehdään kuitenkin useissa maissa. Tehokkaiden rokotteiden valmistusta vaikeuttaa norovirusten monimuotoisuus ja nopea muuntumiskyky, minkä vuoksi norovirustartunnan saanut ihminen on vastustuskykyinen vain lyhyen aikaa.

Voiko sairastua norovirukseen uudestaan, jos on sairastanut sen aikaisemmin?

Kyllä. On tyypillistä, että jokainen ihminen sairastaa useita noroviruksen aiheuttamia oksennus- ja ripulitauteja elämänsä aikana. Tartunnan saanut henkilö kehittää lyhytaikaisen, arviolta puoli vuotta kestävän vastustuskyvyn kutakin sairastamaansa viruskantaa vastaan. Muodostuneet vasta‐aineet eivät useinkaan suojaa muilta noroviruskannoilta.

Mistä saan lisätietoja noroviruksesta?

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME