Kasvikset ja hedelmät

Oikealla käsittelyllä kasvisten turvallisuus säilyy lautaselle asti

Kasvikset ovat tärkeä osa monipuolista ruokavaliota, ja niiden käyttöä tulisi suomalaisessa ruokapöydässä vieläkin reilusti lisätä. Turvallisuus säilyy lautaselle asti, kunhan kotonakin huomioi kasvisten käsittelyyn liittyvät hygienian perusasiat.

Viime aikoina kasvisten välityksellä esiintyneet ruokamyrkytysepidemiat ovat herättäneet kysymyksiä kasvisten turvallisuudesta. Olemme koonneet tälle sivulle kasvisten käsittelyyn liittyviä perusasioita. Niitä noudattamalla taataan kotikeittiössä toimiva hygienia.

Kylmäketjun toimivuus tärkeää kasvistenkin säilyvyydessä

Kylmäsäilytys ja kylmäketjun ylläpito kuluttajalle asti estää useimpien bakteerien lisääntymisen.

Kasvikset ja hedelmät säilytetään muovipussiin, -kalvoon tai -rasiaan pakattuina. Näin kasvisten ja hedelmien kosteus ei haihdu, vaan ne säilyvät tuoreina ja mehevinä.

Säilytä seuraavat hedelmät ja kasvikset jääkaapissa (+2 -+5):

  • kaalit, salaatit, pinaatti, sipulit, peruna ja useat mausteyrtit
  • sitrushedelmät, omena, rypäleet, kiivi, kirsikka

 Säilytä seuraavat hedelmät ja kasvikset kylmäkaapissa (+10 -+14):

  • kurkku, tomaatti ja paprika
  • ananas, mango, papaija ja melonit

 Säilytä seuraavat hedelmät ja mausteyrtit huoneenlämmössä:

  • banaani
  • ruukkuyrteistä sitruunamelissa ja basilika

Kasvisten käsittelyn perusasioita: Pesu, kuoriminen ja tuotteille omat välineet

Oikein käsiteltynä tuoreet kasvikset ovat turvallisia käyttää. Kotikeittiössäkin kasviksia käsitellessä tulee muistaa hyvä hygienia. Mikrobit ovat kasvisten pinnassa, ja ne voidaan poistaa kuorimalla tai pesemällä tuotteet huolellisesti. Lisäksi tulee muistaa pestä kädet huolellisesti ja riittävän usein.

  • Kädet tulee pestä, kun aletaan laittaa ruokaa.
  • Kädet tulee pestä myös aina multaisten juuresten tai raakojen kasvisten käsittelyn jälkeen.
  • Kasviksille ja muille elintarvikkeille tulee olla omat leikkuulaudat ja veitset, tai raakojen kasvisten käsittelyssä käytetyt välineet tulee pestä huolellisesti kun siirrytään käsittelemään muita elintarvikkeita.
  • Juurekset tulee kuoria ja pestä huolellisesti ennen käyttöä.
  • Kaikki vihannekset tulee aina pestä ennen käyttöä.
  • Tuoreet marjat voi huuhdella tarpeen mukaan. Jos marjoissa on multaa tai muita epäpuhtauksia, on huuhtelu paikallaan.

Kasvisten käyttö lisääntynyt ja käsittely siirtynyt suurempiin laitoksiin

Suurin osa ruokamyrkytyksistä aiheutuu muusta syystä kuin kasviksista tai niistä valmistetuista tuotteista. Viime vuosina tuoreiden kasvisten aiheuttamien epidemioiden määrä on kuitenkin suhteessa lisääntynyt. Vuonna 2005 tuoreet kasvikset aiheuttivat kuusi ruokamyrkytysepidemiaa eli 11 prosenttia kaikista ruokamyrkytysepidemioista.

Syynä kasvisten aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin on useita. Ensinnäkin kasvisten käyttö on myös viime vuosina lisääntynyt. Lisäksi kasvisten käsittely suurkeittiöissä on muuttunut. Se on siirtynyt suurempiin, kasvisten käsittelyyn erikoistuneisiin laitoksiin.  Niinpä yhä useampaan joukkoruokailupaikkaan esim. koulun ja ravintolan keittiöön tuoretuotteet hankitaan valmiiksi käsiteltyinä, suuremmissa erissä.  Näin myös mahdolliset ongelmat, kuten ruokamyrkytykset koskettavat kerrallaan suurempaa määrää ihmisiä kuin aikaisemmin.

Tautia aiheuttavat mikrobit kasvikseen kasvatuksen tai varastoinnin aikana

Ruokamyrkytyksen voivat aiheuttaa kasvisten välityksellä leviävät erilaiset bakteerit, virukset sekä bakteerien tuottamat toksiinit. Tuoreet kasvikset saattavat sisältää tautia aiheuttavia mikrobeja, joiden joutumista kasviksiin ei voida hyvälläkään hygienialla täysin estää.

Mikrobit joutuvat kasviksiin kasvatuksen aikana ympäristöstä tai esimerkiksi kasteluveden välityksellä. Bakteerit voivat myös lisääntyä kasviksissa varastoinnin aikana. Yleisiä ympäristöbakteereja, joita esiintyy mm. maassa ja vedessä ovat mm. listeria ja yersinia. Luonnoneläimet voivat myös levittää yersiniaa sekä salmonellaa pelloilla kasvaviin vihanneksiin. Noroviruksia voi joutua kasviksiin esimerkiksi kasteluveden mukana.

Elintarvikevalvonta varmistaa kasvien turvallisuuden

Kuluttajien tulee voida luottaa nauttimiensa elintarvikkeiden turvallisuuteen myös  kodin ulkopuolella ruokaillessa. Tätä päämäärää varten Suomessa on kattava elintarvikevalvonta.

Elintarvikevalvonnan tarkoituksena on valvoa ja edistää kaikkien elintarvikkeiden turvallisuutta, asianmukaista laatua ja koostumusta sekä ehkäistä ja poistaa elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja. Valvonta kohdistuu elintarvikkeiden alkutuotantoon, valmistukseen, kuljetukseen, varastointiin, vientiin, tuontiin, myyntiin ja tarjoiluun.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa kaikkien elintarvikkeiden markkinavalvontaa Suomessa. Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat kasvisten käsittelyn hygieniaa pellolta pöytään. Kasvisten kasvatus- ja käsittelyhygienia tiloilla, kasvisten käsittelylaitoksissa ja tarjoiluhygienia ravintoloissa ja suurkeittiöissä kuuluvat valvottaviin kohteisiin. Kunnan tekemään valvontaan kuuluu yritysten toiminnan hygienian valvonta valvontakäynnein ja näytteenotoin. Viranomaisvalvonnan lisäksi yritykset itse valvovat tarjoamiensa tuotteiden turvallisuutta omavalvonnassaan.

Kasvikset tekevät hyvää

Kasvikset, joihin lasketaan myös hedelmät ja marjat sekä sienet, sisältävät runsaasti elimistölle välttämättömiä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä kuituja. Lisäksi niissä on terveyttä edistäviä antioksidantteja ja flavonoideja, mutta niukasti energiaa.

Kasvisten runsas käyttö vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aikuisiän diabetekseen ja tiettyihin syöpätyyppeihin. Lisäksi ne auttavat painonhallinnassa, koska ne lisäävät ruoan tilavuutta syrjäyttäen näin muita energiatiheämpiä ruokia. 

Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia kannattaisi syödä vähintään 400 g eli noin viidestä kuuteen kourallista päivässä. Tämän lisäksi on hyvä syödä aterioilla perunaa. Suomalaisten kasvisten käyttö on vielä melko vaatimatonta verrattuna moniin muihin maihin. Syömme kasviksia keskimäärin noin 350 g vuorokaudessa.