Ravintoarvomerkinnät pakollisiksi

Pakatusta elintarvikkeesta on ilmoitettava sen sisältämät ravintoarvot. Tiedot tulee esittää yhtenä kokonaisuutena, samassa näkökentässä ja selkeässä muodossa.

Ravintoarvomerkinnät tulevat pakollisiksi 13.12.2016. Uusia vaatimuksia tulee kuitenkin noudattaa jo joulukuusta 2014 alkaen, jos pakkaukseen merkitään ravintoarvotietoja, elintarvikkeesta esitetään ravitsemus- tai terveysväite tai elintarviketta on täydennetty vitamiineilla tai kivennäisaineilla.

Jos väite esitetään muusta kuin ravintoarvoilmoitukseen kuuluvista ravintoaineesta, tulee sen määrä ilmoittaa lähellä ravintoarvoilmoitusta.

Pakollisten ravintoarvotietojen tulee sisältää nämä tiedot tässä järjestyksessä:

  • energia
  • rasva
    • josta tyydyttynyttä
  • hiilihydraatit
    • josta sokereita
  • proteiini
  • suola

 

Tiedot on annettava sataa (100) grammaa tai millilitraa kohden. Lisäksi pakatusta elintarvikkeesta voi antaa tiedot annosta tai kulutusyksikköä kohden, jos annoksen koko ja lukumäärä on ilmoitettu.

Energia

Elintarvikkeen sisältämä energiatulee ilmoittaa sekä kilojouleina (kJ) että kilokaloreina (kcal).

Rasva

Jos elintarvikkeen rasvasta halutaan antaa tarkempia tietoja, voi tyydyttyneen rasvan määrän lisäksi ilmoittaa vielä kertatyydyttymättömien ja monityydyttymättömien rasvojen määrän.

Sokeri

Sokerin alakohtana voi ilmoittaa polyolien ja tärkkelyksen määrät. Ravintokuidun määrä voidaan haluttaessa ilmoittaa hiilihydraattien ja proteiininvälissä.

Suola

Elintarvikkeen sisältämästä suolastailmoitetaan sekä elintarvikkeeseen lisätty suola että sen luontaisesti sisältämä natrium suolana. Suolan määrä lasketaan pakkaukseen kertomalla elintarvikkeen kokonaisnatriumpitoisuus 2,5:llä. Jos elintarvikkeen suolapitoisuus johtuu yksinomaan luontaisesti esiintyvästä natriumista, se voidaan mainita lähellä ravintoarvoilmoitusta. Esimerkiksi maito ei sisällä lisättyä suolaa, vaan sen suolapitoisuus johtuu maidon luontaisesti sisältämästä natriumista.

Joidenkin tuotteiden suolapitoisuus saattaa näyttää kasvaneen uuden laskentatavan vuoksi.

Pakkausmerkintäasetuksessa (1084/2004, 25 §) luetellaan ne elintarvikkeet, joiden pakkauksiin on merkittävä sana ”voimakassuolainen” tai ”lisätty paljon suolaa”, jos suolapitoisuus ylittää asetuksessa määrätyn rajan. Voimakassuolaisuusmerkintä määräytyy yksinomaan lisätyn suolan määrän mukaan. Elintarvikkeen voimakassuolainen-merkintä jatkuu nykyisellään 13.12.2016 asti.

 

Vitamiinit ja kivennäisaineet

Vitamiinien ja kivennäisaineiden paikka on luettelon viimeisenä. Niiden määrä voidaan ilmoittaa vain, jos niitä esiintyy elintarvikkeessa merkitseviä määriä. Merkitsevän määrän laskemisessa käytetään elintarviketietoasetuksessa olevia päivittäisen saannin vertailuarvoja.  Lue lisää elintarviketietoasetuksen liitteestä XIII (sivu 70).

Varsinaisessa ravintoarvoilmoituksessa saa esittää vain asetuksen mukaiset vitamiinit ja kivennäisaineet eikä esimerkiksi omega 3 -rasvahappoja. Jos omega 3 -rasvahappojen määrä halutaan esittää, Evira suosittelee, että ne ilmoitetaan samassa näkökentässä varsinaisen ravintoarvoilmoituksen alla.

 

Energian ja ravintoaineiden saannin vertailuarvot

Tuotteen sisältämä energia ja ravintoaineiden määrät voidaan ilmaista prosenttiosuuksina saannin vertailuarvosta. Tästä voidaan käyttää lyhennettä RI (Referance Intake). Energiasisältö ja ravintoaineiden saannin vertailuarvot on määritelty vain aikuisille.

Tiedot voidaan antaa 100 grammaa/100 millilitraa kohden tai annosta tai kulutusyksikköä kohden. Tiedon läheisyydessä on lisäksi oltava maininta ”Aikuisen keskivertokäyttäjän saannin vertailuarvo (8400 kJ/2000 kcal)”.

Lyhennettä GDA (Guideline Daily Amount eli viitteellinen päiväsaanti) ei saa enää käyttää ravintoarvoilmoituksen yhteydessä.

 

Pakkaamattomien elintarvikkeiden ravintoarvotiedot

Pakkaamattomien elintarvikkeiden ravintoarvoista pitää vähittäismyyntipaikassa antaa 13.12.2016 alkaen

  • juustoista, makkaroista ja lihaleikkeleistä rasvan ja suolan määrä
  • ruokaleivistä suolan määrä

 

Muiden tietojen antaminen ei ole pakollista.

Jos pakkaamattomista elintarvikkeista halutaan antaa muita ravintoarvotietoja vapaaehtoisesti, voidaan tiedoissa mainita

  • joko energiasisältö tai
  • energiasisältö ja rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, sokerin ja suolan määrät

 

Tiedot voi antaa myös pelkästään annosta kohden, kunhan annoksen koko ilmoitetaan.

 

Poikkeuksia ja erityissäännöksiä

Ravintoarvotietoja ei tarvitse antaa ravintolisistä, luontaisista kivennäisvesistä ja lähdevesistä.

Niitä ei tarvitse kertoa myöskään esimerkiksi seuraavista elintarvikkeista:

  • jalostamattomat tuotteet, jotka koostuvat yhdestä ainesosasta tai ainesosien ryhmästä, esimerkiksi jauhot
  • jalostetut tuotteet, jotka on jalostettu ainoastaan kypsyttämällä ja jotka koostuvat yhdestä ainesosasta tai ainesosien ryhmästä
  • juomavedet, myös sellaiset, joihin on lisätty vain hiilidioksidia ja/tai aromeja
  • yrtit, mausteet ja niiden sekoitukset
  • suola- ja ruokasuolavalmisteet sekä pöytämakeuttajat
  • jauhettu kahvi ja tee sekä vastaavat yrtti- ja hedelmäuutejuomat
  • elintarvikkeet, joiden pakkauksen suurimman pinnan pinta-ala on pienempi kuin 25 cm²
  • pieninä tuotemäärinä valmistettavat elintarvikkeet, jotka tuottava valmistaja toimittaa suoraan loppukuluttajalle tai paikalliselle vähittäisliikkeelle loppukuluttajaa varten

 

Alkoholijuomien ravintoarvoilmoitus voi sisältää vain energian määrän.

Ravintoarvoilmoitus ilmoitetaan sellaisinaan syötävistä elintarvikkeista. Esimerkiksi keittojauheista ja vastaavista tuotteista ilmoitus voidaan antaa valmistetusta elintarvikkeesta. Tällöin kuluttajalle on annettava pakkausmerkinnöissä riittävän yksityiskohtaiset valmistusohjeet.

 

Mistä tarvittavat ravintoarvotiedot saadaan?

Ravintoarvotietojen tulee perustua joko

  • valmistajan tekemään analyysiin
  • käytettyjen ainesosien tunnettuihin keskiarvolukuihin perustuviin laskelmiin, tai
  • yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon perustuviin laskelmiin.

 

Hyvä tietolähde on esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä Fineli-tietopankki: www.fineli.fi.

Evira suosittelee, että kun elintarviketta markkinoidaan jonkin ravintoaineen lähteenä tai terveysväitteellä, valmistaja teettää elintarvikkeesta laboratoriotutkimuksen, jonka avulla analysoidaan ravintoaineen määrät. Vaihtoehtona on varmistaa esitettävät ravintoarvot jollain muulla luotettavalla tavalla.