Voiko palmuöljyä sisältäviä elintarvikkeita käyttää huoletta?

Pehmeät rasia- ja pullomargariinit ovat suositeltavia valintoja terveelliseen ruokavalioon. Niiden rasvasta pääosa on terveellisiä pehmeitä rasvoja. Kovan rasvan osuus on suhteellisen pieni, vaikka niihin käytetäänkin usein palmuöljyä rakennetta kiinteyttämään.

Sen sijaan palmuöljyä, voita tai kookosöljyä sisältävien leivonnaisten, keksien, tms. käyttöä kannattaa rajoittaa. Ne sisältävät runsaasti terveydelle epäedullista kovaa rasvaa.

EU:ssa valmistellaan lainsäädäntöä, joka rajoittaa kasviöljyjen- ja rasvojen valmistuksessa mahdollisesti syntyvien haitallisten aineiden määrää. Näin varmistetaan, että markkinoilla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia käyttää.

Palmuöljy elintarvikkeissa

Palmuöljyä ei ole sellaisenaan juurikaan tarjolla. Sen sijaan sitä käytetään yleisesti margariinien valmistuksessa, sekä mm. leivonnaisissa, kekseissä, muroissa, valmisruoissa, kastikeaineksissa. Elintarvikkeen ainesosaluettelossa palmuöljy on ilmoitettu rasvana tai rasvaseoksen osana.

Kovan rasvan suhteellinen osuus vaikuttaa margariinin kiinteyteen

Palmuöljyä käytetään elintarviketeollisuudessa erityisesti sen kiinteän olomuodon takia. Esimerkiksi margariinien valmistuksessa nestemäiset kasviöljyt saadaan kovan rasvan avulla kiinteytymään. Elintarviketeollisuudessa palmuöljyn voisi teknisesti korvata myös muilla kovilla rasvoilla, esim. voilla tai kookosrasvalla. Tätä kuitenkin rajoittavat usein suuremmat kustannukset.

Kovan rasvan suhteellinen osuus vaikuttaa margariinin kiinteyteen. Juoksevassa pullomargariinissa on runsaasti rypsiöljyä ja vain vähän tai ei ollenkaan palmuöljyä. Kääreeseen pakatuissa leivontamargariineissa palmuöljyä on yleensä eniten, sillä ne ovat kovempia kuin juoksevat margariinit. Leivän päällä käytettävät rasiamargariinit sijoittunevat juoksevien margariinien ja leivontamargariinien väliin sekä kovuudessa että palmuöljypitoisuudessa.

Kovien rasvojen käyttöä kannattaa vähentää

Ravitsemuksellisesti palmuöljy, voi ja kookosrasva ovat kaikki huonoja vaihtoehtoja. Tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisrasvasta on palmuöljyssä 49 %, voissa 66 % ja kookosrasvassa yli 91 %. Tyydyttynyt rasva nostaa veren huonon kolesterolin, LDL-kolesterolin pitoisuutta. Siksi sitä ei suositella runsaina määrinä terveyttä edistävään ruokavalioon. Ihmisellä ei myöskään ole fysiologista tarvetta saada tyydyttynyttä rasvaa.

Ravitsemussuosituksissa (2014) palmuöljyn käyttöä suositellaan vähentämään sekä sen korkean tyydyttyneen rasvan pitoisuuden että ympäristönäkökulmien vuoksi. Lapsiperheiden ruokasuosituksessa (2016), kouluruokailusuosituksessa (2017) ja varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa (2018) palmuöljy on sijoitettu terveyttä edistävän ruokavalion kuvauksessa ”vähennä käyttöä” tuotteisiin, kuten kookosöljykin. www.vrn.fi

Suosi pehmeitä rasvoja

Osa pehmeistä, pitkäketjuisista rasvoista ovat ihmiselle välttämättömiä. Niiden hyviä lähteitä ovat mm. rypsi-, rapsiöljy ja oliiviöljy, niistä tehdyt rasia- ja pullomargariinit sekä rasvainen kala.

Margariinin valinnassa on olennaisinta lopputuotteen rasvahappokoostumus. Vaikka rasia- ja pullomargariineihin lisätään kovaa tyydyttynyttä rasvaa kiinteämmän rakenteen saavuttamiseksi, on näiden pehmeiden margariinien rasvahappokoostumus pääsääntöisesti terveydelle edullinen. Tämä johtuu margariinien sisältämistä kasviöljyistä. Ravitsemussuositusten mukaiset margariinit on usein merkitty Sydänmerkillä. Se helpottaa terveellisen vaihtoehdon valintaa.

Palmuöljyn haitalliset aineet

Kasviöljyjen- ja rasvojen valmistuksessa käytetään usein korkeita lämpötiloja puhdistusvaiheessa. Tällöin voi muodostua haitallisia aineita kuten glysidyyliestereitä, 3-monokloropopaanidiolia (3-MCPD) ja 2-monokloropropaanidiolia (2-MCPD) sekä niiden rasvahappoestereitä. Erityisesti palmuöljyssä on todettu suuria pitoisuuksia näitä yhdisteitä. 

EU rajoittaa lainsäädännöllä haitallisten aineiden pitoisuuksia elintarvikkeissa

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn arvion perusteella Euroopan komissio on päättänyt asettaa glysidyyliestereille lainsäädännölliset enimmäismäärät kasviöljyissä ja –rasvoissa. Lisäksi erilliset, erittäin pienet enimmäismäärät asetetaan äidinmaidonkorvikkeille, vieroitusvalmisteille ja kliinisille ravintovalmisteille.

Kaikkia jäsenvaltioita sitova asetus on julkaistu helmikuussa 2018 ((EU) 2018/290). Tuotteita, joissa enimmäismäärät ylittyvät, ei saa saattaa markkinoille tai käyttää elintarvikkeiden ainesosana. Elintarvikealan yritykset vastaavat omavalvonnallaan siitä, että lainsäädännön vaatimukset täyttyvät.

3-MCPD:n ja sen esterien osalta EFSAn uusin arvio on vastikään valmistunut ja komissio on aloittanut keskustelun sen vaatimista toimenpiteistä. Mahdollisesti myös näille yhdisteille tullaan asettamaan lainsäädännölliset enimmäismäärät.   

Palmuöljy on mukana Eviran tutkimuksessa

Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä on meneillään riskinarviointiprojekti elintarvikkeiden vierasaineista, jossa arvioidaan eri vierasaineiden aiheuttaman riskin suuruusluokka. Sen odotetaan valmistuvan vuonna 2019.

Tämän riskejä kartoittavan hankkeen tulosten perusteella voidaan mahdollisesti päättää tehdä riskinarviointi palmuöljyn haitallisista aineista. Mikäli riskinarvioinnissa käy ilmi tarve rajoittaa suomalaisten palmuöljyn käyttöä, Evira ryhtyy tarvittaviin riskinhallintatoimenpiteisiin.

Voiko palmuöljyn käyttöä rajoittaa kansallisella lainsäädännöllä?

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa elintarvikelainsäädännön valmistelusta. Lainsäädäntöön liittyvät muutosehdotukset voi osoittaa maa- ja metsätalousministeriölle.

Evira ei valmistele lainsäädäntömuutoksia. Eviran tehtävänä on ohjata ja johtaa voimassa olevan lainsäädännön toteuttamista.