Valvontahankkeet - Pohjoismainen allergeenimerkintöjen valvontaprojekti 2011

(Allergeenimerkinnät ja ”saattaa sisältää pieniä määriä” -allergeenit
Pohjoismaiden ministerineuvosto. TemaNord 2012:528. ISBN 978-92-893-2354-3)

Tiivistelmä

Norja, Ruotsi, Tanska ja Suomi toteuttivat vuosina 2010–2012 yhteispohjoismaisen allergeenimerkintöjen ja allergeenivaroitusmerkintöjen ("saattaa sisältää pieniä määriä") valvontahankkeen. Projektin vetovastuussa on toiminut Norja. Pohjoismaiden ministerineuvosto on rahoittanut projektia pohjoismaisen elintarvikehallinnon ja kuluttajatietouden työryhmän (NMF) kautta.

Projektin keskeisenä lähtökohtana oli, että oikeat allergeenimerkinnät ovat ratkaisevan tärkeitä ruoka-allergikkojen terveyden kannalta. Allergeeniluettelossa (EU N:o 1169/2011 liite II) mainittujen allergeenien puutteelliset merkinnät voivat aiheuttaa allergikolle vakavan terveysvaaran. Lisäksi varoitusmerkintöjen laaja käyttö voi rajoittaa allergikkojen jo entisestään rajoittunutta ruokavaliota.

Projektin tavoitteena oli saada elintarvikealan toimijat kantamaan vastuunsa tuotteidensa pakkausmerkintöjen oikeellisuudesta. Projektin avulla pyrittiin myös parantamaan valmistajien tai maahantuojien tietoutta allergiaturvallisuudesta siten, että yrityksillä olisi riittävät perusteet ja asianmukaiset työkäytännöt varoitusmerkintöjen käyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli laatia yhtenäinen linjaus varoitusmerkintöjen käytöstä sekä edistää pohjoismaista yhteistyötä asiassa.

Norja ja Ruotsi toteuttivat yhteisen koulutuksen hankkeeseen osallistuville valvojille, kun taas Suomessa ja Tanskassa koulutus toteutettiin kansallisena hankkeena. Koulutuksessa keskityttiin lainsäädäntöön, ajankohtaisiin ongelmanasetteluihin sekä ohjeistettiin valvonnan ja raportoinnin toteuttamista. Koulutustapahtumiin sisältyi myös allergialääkäreiden pitämiä luentoja. Erilaisia valvontatilanteita ja niiden ratkaisemismalleja työstettiin ryhmätöissä.

Osallistujamaissa järjestettiin projektin yhteydessä kansallisia kokouksia, joihin osallistui elintarvikealan ja allergiajärjestöjen edustajia sekä muita keskeisiä tahoja.

Tuotteiden tarkastukset

Projektin aikana tarkastettiin yhteensä 464 elintarvikealan toimijaa. Allergeenimerkinnät ja allergeenivaroitusmerkinnät tarkastettiin 1 095 tuotteesta. Merkintätarkastusten ja valmistajien/maahantuojien omavalvontaa koskevien tarkastusten määrä vaihteli maittain. Myös tarkastettujen tuotteiden määrä eri tuoteryhmissä vaihteli. Nämä erot tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Eri maista saadut tulokset eivät siten ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Raportoitavissa tuloksissa keskitytään näin ollen havaittujen puutteiden tyyppeihin sekä toimenpiteisiin tuotteiden allergeenivaroitusmerkintöjen vähentämiseksi.

Tulokset osoittavat, että 219 tuotteessa (20 %:ssa) allergeenimerkinnät olivat puutteellisia tai virheellisiä. Prosentuaalisesti suurimman osuuden muodostavat tuotteet, joiden allergeenimerkinnät eivät olleet lainsäädännön (2000/13/EY muutoksineen) mukaista. Tällaisia tuotteita oli yhteensä 159 (14,5 % kaikista tuotteista). Seuraavaksi suurimman osuuden muodostavat tuotteet, joiden ainesosaluettelo ei vastannut reseptiä: yhteensä 97 tuotetta (9 %.). Näitä merkintävirheitä pohjoismaiset valvontaviranomaiset pitävät erittäin vakavina.

Valvontahankkeen myönteisinä löydöksinä voidaan mainita, että pakkausmerkintöjen kielessä ja luettavuudessa oli vain vähän puutteita.

Merkittävässä osassa tuotteita oli allergeenivaroitusmerkintä, useimmiten ”saattaa sisältää pieniä määriä”. Varoitusmerkintöjä lisättiin tuotteisiin yleisimmin siitä syystä, että samoja työvälineitä ja laitteita käytetään useiden eri tuotteiden valmistukseen ja työvälineiden sekä laitteiden puhdistaminen on hankalaa. Muita syitä olivat muun muassa se, että raaka-aineiden toimittajat käyttävät varoitusmerkintää, jonka valmistajat ja maahantuojat siirtävät uusiin tuotteisiin arvioimatta sen tarpeellisuutta.

Harhaanjohtavia varoitusmerkintöjä havaittiin 116 tuotteessa, ja niiden osuus tuotteiden kokonaismäärästä oli noin 11 %. Merkinnät olivat harhaanjohtavia useimmiten siksi, että yritykset käyttivät allergeenivaroitusmerkintää ilman, että olivat riittävän huolellisesti analysoineet tuotantoprosessinsa. Lisäksi havaittiin että muutamissa tuotteissa kansallinen ja ulkomainen (esim. englanninkielinen) merkintä poikkesivat toisistaan.

Valvontaprojektissa tarkastettiin, oliko merkintä harhaanjohtava työryhmän asettamilla kriteereillä arvioiden. Tavoitteena oli testata kriteeristön toimivuutta käytännössä ja saada siten taustamateriaalia keskustelun pohjaksi ja allergeenivaroitusmerkintöjä koskevien periaatteiden laatimista varten.

Tämän kriteeristön mukaan allergeenivaroitusmerkinnän käytön edellytyksenä oli muun muassa se, että kontaminaatiota ei voida hallita, allergeeneja on todettu satunnaisesti ja niiden esiintyminen on dokumentoitu. Näitä testauskriteerejä käytettäessä havaittiin enemmän poikkeamia.

Omavalvonnan tarkastukset

Jokainen maa toteutti projektin yhteydessä niin monta tarkastusta kuin projektin rajoitetussa aikataulussa oli mahdollista. Osallistuneet maat eivät tämän hankkeen puitteissa voineet toteuttaa tilastollisesti merkitsevää määrää tarkastuksia. Tuloksista voidaan kuitenkin havaita samantyyppisiä puutteita ja ongelmia kaikissa projektiin osallistuneissa maissa. Tästä syystä joitakin omavalvonnan tarkastusten tuloksia on koottu yhteen, jotta saataisiin jonkinlainen käsitys esiintyvien puutteiden tyypistä ja laajuudesta.

Tulokset elintarvikealan toimijoiden omavalvontakäytäntöjen tarkastuksista osoittavat, että puutteita esiintyy runsaasti kaikissa maissa. Yrityksistä 45 %:lla ilmeni yksi tai useampi puute pakkausmerkintöjen oikeellisuuden varmistavissa työkäytännöissä.

Lisäksi havaittiin, että useassa yrityksessä allergeeniturvallisuuden kannalta keskeisten omavalvontakäytäntöjen noudattamisessa oli puutteellisuuksia. 18 %:ssa tarkastuksista tätä ei arvioitu.

Tarkastusten tuloksista kävi ilmi myös se, että kaikki elintarvikealan toimijat eivät ole ottaneet allergeeneja huomioon osana vaara-analyysiaan. On vakava puute, että useat valmistajat tai maahantuojat eivät ota säädösten mukaisesti merkittäviä allergeeneja huomioon vaara-analyyseissaan.

Hankkeessa tarkastettiin myös työkäytännöt, joiden tarkoituksena on estää raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden allergeenikontaminaatio. Tulosten perusteella voidaan yleiskatsauksena (kaikki maat) todeta, että puutteita esiintyy osassa yrityksissä.

Merkittävä määrä puutteita havaittiin työkäytännössä, joilla pyritään varmistamaan se, että tilat ja laitteet on riittävästi puhdistettu allergeeniturvallisuuden näkökulmasta.

Projektin tulokset viittaavat siihen, että elintarvikealan toimijat eivät ole ottaneet riittävästi huomioon sitä, että allergeenit ovat todellinen vaara tietyille kuluttajaryhmille. Allergiaturvallisuuteen liittyvä prosessien hallinta voi siten olla puutteellista ja seurauksena voi olla allergeenikontaminaatio ja virheelliset pakkausmerkinnät.

Projektiryhmä on laatinut keskustelupaperin ja ehdotuksen ”saattaa sisältää pieniä määriä” –varoitusmerkinnän käytön kriteereiksi. Tavoitteena on edistää sekä kansallista että EU:n sisäistä keskustelua allergeenivaroitusmerkintöjen tarkoituksenmukaista käyttöä koskevien yhteisten linjausten muotoilemiseksi.

 

 

Lisää muualla verkossa