Hevosenlihaa sisältävät elintarvikkeet

27.2.2014

Hevosenlihan käyttöä naudanlihatuotteissa tutkitaan keväällä

EU:n jäsenmaat selvittävät DNA-tutkimusten avulla, onko naudanlihatuotteissa käytetty hevosenlihaa, jota ei ole ilmoitettu ainesosaluettelossa. Seurantatutkimuksen tekemisestä päätettiin jäsenmaiden pysyvässä komiteassa 13.2.2014. Suomessa tutkitaan 50 näytettä kuten keväällä 2013. Näytteet otetaan kevään aikana.

Evira valmistelee näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmaa, jossa tarkentuvat muun muassa tutkittavat tuotteet ja näytteenoton ajankohta. Jäsenmaiden on raportoitava Euroopan komissiolle tutkimustuloksista ja mahdollisista valvontatoimenpiteistä 22.7.2014 mennessä. Evira tiedottaa hankkeen etenemisestä.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Jussi Peusa, p. 050 379 2862

6.3.2013

Pienet hevosenlihan DNA-pitoisuudet eivät edellytä takaisinvetoa

Koska DNA-testit ovat hyvin herkkiä, niillä pystytään toteamaan elintarvikkeista erittäin pieniä hevosenlihan DNA-pitoisuuksia, jotka voivat olla seurausta pelkästään tuotteiden peräkkäisistä valmistusprosesseista.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira katsoo, etteivät alle yhden prosentin DNA-pitoisuudet edellytä tuotteiden takaisinvetoa. Euroopan komissio on linjannut, ettei viranomaisten käytössä olevaan komission nopeaan hälytysjärjestelmään (RASFF) tule tehdä ilmoituksia tuotteista, joissa hevosenlihan DNA:ta on todettu alle yksi prosentti.

Lihalaitoksissa tuotteiden valmistuslinjastot puhdistetaan yleensä mekaanisesti erilaisten tuotteiden valmistusten välillä. Herkällä DNA-testillä on mahdollista löytää vähäisiä määriä edellisen valmistuserän jäämiä seuraavasta erästä.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Minna Anthoni, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö,
p. 040 137 8954 (DNA-testit)
Yksikönjohtaja Arja Kaiponen, tuoteturvallisuusyksikkö, p. 050 386 8432 (takaisinvedot)

12.2.2013
Eviran saamien tietojen mukaan Ruotsissa markkinoilta vedettyä hevosenlihaa sisältävää Finduksen lasagnetuotetta ei ole Suomen markkinoilla. Elintarvikkeiden valmistaja on vastuussa siitä, että pakkausmerkintöjen tiedot vastaavat elintarvikkeen koostumusta.

Kaikki toimijat elintarvikeketjussa ovat omalta osaltaan vastuussa siitä, että elintarvikkeet ovat vaatimusten mukaisia ja turvallisia. Kuluttaja voi luottaa siihen, että lihan alkuperä on merkitty oikein. Jos kuitenkin epäilyksiä herää, että elintarvikkeessa käytetty liha ei vastaa pakkausmerkinnöissä ilmoitettua lihalajia, voidaan tehdä eläinlajitutkimuksia. Kuluttaja voi myös jättää jonkin elintarvikkeen ostamatta, jos herää epäilys tuotteen vaatimusten mukaisuudesta.

Hevosenlihan tuonti Suomeen

Suomeen tuotiin vuonna 2012 hevosenlihaa n. 2,1 milj. kg. Määrä on suunnilleen sama kuin vuonna 2011. EU:n alueelta tuotu määrä oli n. 1,5 milj. kg, josta Romaniasta tuotu osuus oli n. 150 000 kg. Hevosenlihaa tuotiin myös Ranskasta, Italiasta, Saksasta, Tanskasta ja Irlannista. EU:n ulkopuolelta ns. kolmansista maista tuotiin Suomeen eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen kautta n. 0,5 milj. kg. Maat olivat Meksiko, Kanada, Brasilia ja Argentiina. 

Pakkausmerkinnät   

Hevosenlihaa sisältävissä elintarvikkeissa, kuten kaikissa muissakin elintarvikkeissa, tulee olla lainsäädännön mukaiset pakkausmerkinnät, jotka kertovat muun muassa elintarvikkeen koostumuksesta ja valmistuspaikasta. Ainesosaluettelossa tulee mm. ilmetä eläinlaji, jos lihaa on käytetty valmistusaineena elintarvikkeessa. Elintarvikkeen valmistajalla on vastuu siitä, että elintarvike täyttää lainsäädännön vaatimukset ja on kaikin tavoin elintarvikkeeksi kelpaava. Valmistaja on myös vastuussa siitä, että pakkausmerkinnöissä annetut tiedot ovat oikeat eivätkä johda kuluttajaa harhaan.

Naudanlihan merkinnät

Kaikessa kaupan pidettävässä tuoreessa tai pakastetussa, leikatussa ja jauhetussa naudanlihassa tai naudanlihaa sisältävässä jauhelihassa on oltava merkittynä erätunnus sekä ilmoitettuna erikseen naudan syntymä-, kasvatus- ja teurastusmaa(t) tai vaihtoehtoisesti alkuperämaa(t). Naudanlihan merkitsemistä koskeva lainsäädäntö on tiukka ja tarkasti ohjeistettu. Riski naudanlihan ja muun lihan sekoittumiseen vähenee huomattavasti.
Lisätietoja naudanlihan merkitsemisestä:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/jaljitettavyys_/naudanlihan_merkitseminen

Ensisaapumisvalvonta

Ns. ensisaapumisvalvonta kohdistuu kaikkiin EU:sta Suomeen tuotaviin eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Vastaavanlaista valvontaa EU:n sisämarkkinoilla on Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa. Ensisaapumisvalvonnassa tarkastetaan, että EU:n sisämarkkinoilta Suomeen tuotavat eläimistä saatavat elintarvikkeet ovat vaatimusten mukaiset.
Lisätietoja ensisaapumisvalvonnasta:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti_ja_vienti/eu_n_jasenmaat__norja_ja_sveitsi/ensisaapumisvalvonta/

Eläinlääkinnällinen rajatarkastus

EU:n ulkopuolelta eli ns. kolmansista maista Euroopan unionin alueelle tuotavien eläimistä saatavien elintarvikkeiden on täytettävä eläinlääkintälainsäädännössä kyseisille elintarvikkeille asetetut tuontivaatimukset. Niille on tehtävä eläinlääkinnällinen rajatarkastus unionin ulkorajalla sijaitsevalla hyväksytyllä eläinlääkinnällisellä rajatarkastusasemalla silloin, kun ne tuodaan unionin alueelle. Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen tarkoitus on varmistaa, että kolmansista maista EU:n alueelle tuotavat elintarvikkeet täyttävät niille asetettavat elintarvikehygieeniset vaatimukset, ja että niistä ei aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa.

Lisätietoja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti_ja_vienti/tuonti_eu_n_ulkopuolelta/