Kysymyksiä ja vastauksia

Olemme koonneet tälle sivulle EU:n ulkopuolelle suuntautuvaan eläinperäisten tuotteiden vientiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Kysymykset on jaettu yleisiin ja vientimaakohtaisiin osioihin. Mikäli et löydä vastausta omaan kysymykseesi, lähetä kysymyksesi sähköpostitse vienti.elaintuotteet @ evira.fi.

A. Yleiset vientiin liittyvät kysymykset

ELÄINLÄÄKINTÖTODISTUSTEN TILAAMINEN

1. Miten eläinlääkintötodistusten tilaamisesta laskutetaan? Kuka laskuttaa ja ketä ja mihin tämä laskutuskäytäntö perustuu?

Evira laskuttaa sitä kuntaa tai valvontayksikköä, jonka palveluksessa oleva virkaeläinlääkäri on tilannut eläinlääkintötodistuksia. Periaate on yksinkertainen ”Ostaja maksaa”. Aiheesta lisää.

 

ELÄINLÄÄKINTÖTODISTUKSEN MYÖNTÄMINEN

2. Voidaanko todistuksia myöntää laitoksille etukäteen? Esim. jos laitokset toimittavat vientierää koskevat tiedot ja virkaeläinlääkäri vahvistaa tiedot todistuksen antopäivämäärää lukuun ottamatta? Laitos lisää päivämäärän todistukselle allekirjoituksen jälkeen, sitten kun vienti tapahtuu.

Todistusta ei voi myöntää etukäteen, eikä siihen saa lisätä mitään merkintöjä sen myöntämisen (allekirjoittamisen) jälkeen: Valvontaviranomainen ei saa myöntää eläinlääkintötodistusta ennen kuin kaikki kyseistä vientierää koskevat todistuksen kohdat on täytetty  (Vientiasetus 832/2013 8 §).

Virkaeläinlääkärillä ei ole velvollisuutta lähteä vientierän lastauspaikalle tai viejän tiloihin allekirjoittamaan todistusta tai todistuksia silloin kun virkaeläinlääkäri ei kohdista erään lastaustarkastusta. Tällöin viejä toimittaa todistuksen, jossa kaikki kyseistä vientierää koskevat todistuksen kohdat on täytetty(MMMa 832/2013 8 §), virkaeläinlääkärille allekirjoitettavaksi.  

3. Miten käytännössä varmennutaan vientierän ja sille myönnettävän todistuksen vastaavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta? Mitä vientilastauksen tarkastus pitää sisällään? Onko eläinlääkintötodistuksen myöntävän virkaeläinlääkärin oltava paikalla koko lastauksen ajan?

Varmentuminen onnistuu, kun

1) varmentuminen perustuu erälle tehtävään lastaustarkastukseen. Siihen kuuluvat seuraavat vaiheet:

  • Erän ollessa vielä varastossa tarkastetaan, että tuote ja sen pakkausmerkinnät (pakatun tuotteen tapauksessa) vastaavat todistukseen ja mahdolliseen todistuksen liitteeseen merkittyjä tietoja
  • Tuotteen nimike, määrä, eränumero, päiväykset sekä mahdollisen kontin, ajoneuvon ja perävaunun rekisterinumero
  • Lastaus seurataan alusta loppuun, jotta voidaan varmistua, että lastatuksi päätyvät juuri lastattavaksi aiotut tuotteet. Lopuksi valvotaan kuorman sinetöinti ja varmistetaan, että kuorman sinettien numerot ovat samat kuin todistuksessa.

 2) varmentuminen perustuu viejäyritykseen kohdistettuun säännölliseen viranomaisvalvontaan.

MMMa 832/2013 6 §: Eläinlääkintötodistuksen tiedot voivat kuitenkin perustua myös:

  • muuhun luotettavaan todistukseen tai asiakirjaan joka on todistuksen myöntävän valvontaviranomaisen hallussa todistusta myönnettäessä
  • tietoihin, jotka on varmentanut muu viranomainen
  • eläintautilain nojalla toteutettavasta eläintautien seurannasta, viranomaisen hyväksymästä omavalvontaohjelmasta tai eläintautilaissa säädetystä terveysvalvonnasta saatuihin tietoihin.

 

4. MMMa 832/2013 8 § toteaa, että Valvontaviranomainen ei saa myöntää eläinlääkintötodistusta ennen kuin kaikki kyseistä vientierää koskevat todistuksen kohdat on täytetty.Mikä kohta todistuksessa EI OLE vientierää koskeva?

Kohta, joka EI KOSKE kyseistä vientierää, voi olla joissakin todistuksissa esiintyvä CITES-todistuksen numerosilloin kun CITES-todistusta ei vaadita. Silloin kyseinen kohta todistuksessa yliviivataan.

5. Eläinlääkintötodistus on myönnettävä ennen kuin vientierä, jota se koskee, poistuu todistuksen myöntävän valvontaviranomaisen valvonnasta (valvonta-alueelta). Koskeeko tämä vaatimus vain Venäjän ja tulliliiton -vientieriä?

Tämä koskee kaikkia vientieriä eli vientiä kaikkiin kolmansiin (EU:n ulkopuolisiin) maihin. Vaatimus tulee Vientiasetuksesta (MMMa 832/2013 8 §), joka koskee vientiä kaikkiin kolmansiin maihin.  

6. Kuinka usein vientilastauksen tarkastus tulee suorittaa?

Lastaustarkastus tehdään aina kun:

  • viejänä on yritys, joka ei ole aiemmin vienyt (jolle ei ole aiemmin myönnetty eläinlääkintötodistusta)
  • viejänä on yritys, jolla ei ole säännöllistä vientitoimintaa
  • kun vienti kohdistuu maahan, johon kyseinen viejäyritys ei aiemmin ole vienyt.

Viejän (toimijan) tulee ilmoittaa asianomaiselle virkaeläinlääkärille etukäteen jokaisen vientilastauksen paikka, päivämäärä ja kellonaika, jona lastaus alkaa, jotta virkaeläinlääkärillä on mahdollisuus tarkastaa mikä tahansa lastaus.

Kun todistuksen sisällön oikeellisuuden varmistaminen perustuu eläimistä saatavien tuotteiden viennissä viejäyritykseen kohdistettuun säännölliseen viranomaisvalvontaan:

Virkaeläinlääkäri kohdistaa jokaiseen valvomaansa viejäyritykseen satunnaisia lastaustarkastuksia.

Lastaustarkastuksen satunnaisuus: jokaisen laitoksen lastauksista valvotaan vähintään 10 %. Koska vuoden aikana tapahtuvien lastausten määrää ei voi etukäteen tietää, lastaustarkastusten määrä voi perustua esimerkiksi viejän arvioon vientierien määrästä vuositasolla.

Jos valvottava laitos on varastolaitos ja vietävien tuotteiden valmistavia laitoksia on useampia niin virkaeläinlääkäri jakaa lähtevien kuormien fyysiset tarkastukset niin, että 10 % täyttyy kaikkien valmistavien laitosten tuotteiden osalta.

Jos samaan kuormaan lastataan useamman kuin yhden laitoksen valmistamia tuotteita (tavallisimmin varastolaitoksesta), lastaustarkastus luetaan tehdyksi kaikkien laitosten osalta.

Virallisen todistuksen myöntämisestä on tekeillä Eviran ohje. Myös lastaustarkastusasia käsitellään kyseisessä ohjeessa.

7. Mikäli viennille myönnetään korvaava todistus, todistukseen merkitään että kyseessä on korvaava todistus sekä alkuperäisen todistuksen viitenumero ja myöntämispäivämäärä. Koskeeko tämä vaatimus vientiä kaikkiin EU:n ulkopuolisiin maihin?

Tämä vaatimus koskee kaikkia vientieriä. Vaatimus tulee Vientiasetuksesta (MMMa 832/2013 8 §), joka koskee vientiä kaikkiin kolmansiin (EU:n ulkopuolisiin) maihin.  

8. Jos todistuksessa huomataan virhe ennen kuin vientierä lähtee laitokselta eteenpäin, miten todistuksen suhteen on meneteltävä?

Todistus mitätöidään ja tehdään uusi todistus. Tällöin uusi todistus ei ole kuitenkaan korvaava todistus, joten siinä ei viitata virheelliseen todistukseen.

9. Eläinlääkintötodistus on numeroitava yksilöllisellä viitenumerolla. Koskeeko tämä vaatimus kaikkia laitoksen tekemiä vientipapereita?

Tämä vaatimus koskee ainoastaan eläinlääkintötodistuksia, ei kaikkia vientipapereita.

 

JÄLJITETTÄVYYS

10. Mitkä todistukset tullaan siirtämään turvapaperille ja miksi? (Tämä kysymys ja vastaus eivät koske Venäjän ja tulliliiton –todistuksia, jotka ovat jo turvapaperille myönnettäviä todistuksia)

Tämän hetkisen tiedon mukaan aikaa myöten useimmat Suomessa myönnettävät kaupallisen viennin eläinlääkintötodistukset siirretään turvapaperille. Turvapaperille ei kuitenkaan siirretä seuraavia todistuksia (ellei viennin kohdemaa muuta vaadi): mahdollisesti TRACES-järjestelmässä tehtävät todistukset, ei-kaupallisesti vietäville lemmikkieläimille myönnettävät todistukset ja muut kuin eläinlääkintötodistukset (ei eläintautiehtoja), certificate of free sale yms.

 

VIEJIEN REKISTERÖITYMISVELVOLLISUUS

11. Kenen pitää rekisteröityä; valmistavan laitoksen vai laitoksen, jossa vientilastaus tapahtuu?

Eläintautilain 441/2003 70§ toteaa, että Eläimiä ja eläimistä saatuja tuotteita, joista voi aiheutua vähäistä suurempaa eläintautien leviämisen vaaraa, saa toimittaa muuhun kuin jäsenvaltioon vain toimija, joka on rekisteröitynyt Elintarviketurvallisuusviraston pitämään rekisteriin.

Käytännössä rekisteröitymisvelvollisuus on viejällä, joka on vienti-ilmoituksen tekevä toimija. Viejä ei välttämättä ole vietävät tuotteet valmistava laitos (tai yritys) tai vientilastauslaitos. Viejänä voi olla esim. Suomessa toimiva kauppaketju, jolla on myymälöitä Venäjällä.

Rekisteröitymisestä on säädetty tarkemmin ns. vientiasetuksessa (MMMa 832/2013 4 §).

 

B. Tulliliiton ja Venäjän -vientiin liittyvät kysymykset

VIENTIHYVÄKSYNTÄ

1.  Mitä Venäjän ja tulliliiton –viennin valvontajärjestelmä edellyttää laitoksen valvojalta?

Venäjän ja tulliliiton –viennin valvontajärjestelmä sisältää seuraavat  elementit:

  • laitoksen tarkastukset: vientioikeutta hakeneen laitoksen sekä vuosittaiset vientioikeuden ylläpitotarkastukset sekä korjaavien toimenpiteiden varmentaminen.
  • kirjanpito myönnetyistä todistuksista, raportointi myönnetyistä todistuksista kuukausittain Eviraan, todistuskopioiden säilyttäminen
  • mahdollisiin selvityspyyntöihin vastaaminen, tavallisimmin kun Venäjän viranomainen ilmoittaa tehneensä bakteerilöydöksen laitoksen valmistamasta tuotteesta
  • palautusluvat mahdollisille Venäjän viranomaisen Suomeen palauttamille erille
  • tentti (ks. vastaus myöhempänä kysymykseen Kuka tai ketkä osallistuvat Venäjän ja tulliliiton –viennin laitosvalvonnan koulutuksiin?)

Lisätietoja Eviran ohjeessa 18508/1.

  VALVONTAJÄRJESTELMÄ

2. Ylläpidetäänkö Venäjän ja tulliliiton –viennin valvontajärjestelmää Venäjän asettamasta tuontikiellosta* huolimatta?

*Tuontikielto = Venäjän hallituksen 6.8.2014 asettama tuontikielto johtuen Ukrainan tilanteesta aiheutuneista pakotteista. Tuontikiellon on määrä olla voimassa yhden vuoden.

Vastaus: Kyllä ylläpidetään. Vuosittaiset Venäjän/tulliliiton -viennin ylläpitotarkastukset laitoksiin tehdään, koska ne mahdollistavat viennin myös Valko-Venäjälle ja Kazakstaniin. Tuontikielto on tilapäinen ja voi purkautua ennen Venäjän asettamaa vuoden määräaikaa. 

 

ELÄINLÄÄKINTÖTODISTUKSEN MYÖNTÄMINEN

3.  Voiko laitokselle, joka aikoo viedä Venäjän tuontikiellon* alaisia tuotteita Venäjälle, myöntää eläinlääkintötodistuksia?

*Tuontikielto = Venäjän hallituksen 6.8.2014 asettama tuontikielto johtuen Ukrainan tilanteesta aiheutuneista pakotteista. Tuontikiellon on määrä olla voimassa yhden vuoden.

Voi myöntää, koska todistuksen myöntämiselle ei ole estettä eläinlääkintö- tai hygieniasyistä. Viejää tulee kuitenkin informoida siitä, että tuotteen tuonti Venäjälle on kielletty. Huomioittehan, että jos laitokselle on asetettu vientirajoitus ”temporary restriction” Venäjän viranomaisen toimesta, johtuen esimerkiksi bakteerilöydöksestä, todistusta (eläinlääkintötodistus tai pre-export -todistus) ei saa myöntää. http://www.fsvps.ru/fsvps/importExport/finland/index.html?_language=en

  4.  Kun virkaeläinlääkäri on myöntämässä todistusta varastolaitokselle, josta viedään useamman eri laitoksen valmistamia tuotteita, miten todistuksen myöntävä virkaeläinlääkäri voi varmentua, että tuotteet täyttävät todistuksilla mainitut ehdot?

Ote Eviran ohjeesta 18507/1 (Kohta 2 Monitorointiohjelma): Vientilastauslaitosta valvovan virkaeläinlääkärin, joka myöntää eläinlääkintötodistukset, tulee voida varmistua siitä, että eläinlääkintötodistuksessa esitetyt tiedot ovat paikkansa pitäviä. Jos vientilastaus tapahtuu varastolaitoksesta, varastolaitoksen ja tuotteet valmistavan laitoksen on laadittava yhteinen menettely tietojen toimittamiseksi ja esitettävä se hyväksyttäväksi eläinlääkintötodistukset myöntävälle virkaeläinlääkärille.Laitoksen tulee kuvata omavalvontasuunnitelmassa, miten tämä järjestetään ja laitoksen valvoja arvioi, minkälainen menettely on riittävä/hyväksyttävä.

Tämä tarkoittaa, että todistukset myöntävä virka-EL voi määräajoin tai erikseen pyydettäessä pyytää nähtäväksi valmistavan laitoksen (tai laitosten) monitorointiohjelman tutkimustulokset tai koosteen niistä. Todistukset myöntävä virka-EL voi tietysti myös halutessaan ottaa yhteyttä valmistavan laitoksen valvojaan, jos haluaa tarkempia laitoksia laitoksen toiminnasta tai valvonnasta.

Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että kun laitos on valvonnassa, se myös täyttää RU/CU -vaatimukset. Katso myös lastaustarkastuksia koskeva kysymyksen vastaus osiossa yleiset vientiä koskevat kysymykset.

5.  Merkitäänkö todistuksella vientilastausta edeltävät laitokset? Mitkä?

Valmistava laitos (ainakin yksi) merkitään, riippuu todistuksesta. Tarkemmat tiedot todistusten täyttöohjeista löytyvät Evira.fi -sivuilta kohdasta Lomakkeet ja ohjeet > Elintarvikkeet > Vienti EU:n ulkopuolelle. Viennin ohjeet löytyvät täältä:

Ote liha- ja kalatuotteiden todistuksen täyttöohjeesta: (todistuksen) Kohta 3.1 Tarvittavat tiedot laitoksista, joissa tuotetta tai sen eläinperäistä raaka-ainetta on käsitelty, valmistettu ja varastoitu: nimi, viranomaisen antama hyväksymisnumero ja osoite. Kohdassa on mainittava kaikki ne laitokset, joissa kyseistä tuotetta tai sen eläinperäistä raaka-ainetta on käsitelty ja valmistettu (teurastamon, leikkaamon, raakalihavalmisteita valmistavan laitoksen, lihavalmistelaitoksen, kala-alan laitoksen tiedot). Kohdassa on mainittava myös lähettävän kylmävaraston tiedot.

Ote maitotuotteiden todistuksen täyttöohjeesta: (todistuksen) Kohta 3.1 Lähetyserän valmistuslaitoksen tiedot: nimi, viranomaisen antama hyväksyntänumero ja osoite. Poikkeustapauksessa todistukseen voi liittää selventävän liitteen, jonka eläinlääkäri allekirjoittaa ja leimaa. Liite on numeroitava terveystodistuksen numerolla.  Kylmävaraston nimi ja osoite siinä tapauksessa, että lähetyserässä on useampien val-mistajien tuotteita, jotka on koottu ja varastoitu ”lähettävässä” kylmävarastossa ja todistuksen allekirjoittaa kylmävarastoa valvova viranomainen. Jos tuotteen alkuperään sisältyy kolmansia maita, Venäjän viranomaisilta on selvitettävä tarkat vientivaatimukset eräkohtaisesti. Tuotteen tai sen raaka-aineen ostajan on pyydettävä kolmannesta maasta lisätodistus, jossa vakuutetaan, että vientierä täyttää Venäjän vaatimukset, jos lopputuote aiotaan viedä myöhemmin Venäjälle.

  6. Kilohaili ja silakka ovat erittäin samannäköisiä ja kokoluokkansa (9-12 cm) vuoksi molempia lajitellaan kalan lajittelussa samaan kokoluokkaan ja samaksi eräksi. Vaikka erässä todettaisiinkin olevan suurimmaksi osaksi kilohailia, ei siinä olevia silakoita voida erotella pois erästä.

Miten tämä asia pitäisi ilmoittaa eläinlääkintötodistuksessa,  kun siinä ilmoitetaan erän sisältävän VAIN kilohailia tai VAIN silakkaa, vaikka todellisuudessa erässä saattaa erittäin suurella todennäköisyydellä esiintyä jonkin prosentin verran molempia kalalajeja? Tulisiko eläinlääkintötodistuksessa ilmoitettavan kalalajin kohdalla aina mainita myös toinen laji, esim. ”erä sisältää kilohailia/ silakkaa”? Riittäisikö tämä merkintä vai aiheuttaisiko ongelmia rajalla tai Venäjällä?

Tosiasia on, että trooliin ui usein kumpaakin kalalajia eli että erässä on suurella todennäköisyydellä molempia kalalajeja. Siksi tapauksessa jossa kilohailia sisältävässä erässä on vain pieni määrä silakkaa tai toisin päin, ei ole tarpeen ryhtyä selvittämään asiaa eläinlääkintötodistuksessa millään tavalla. Jos kuitenkin erä on selvästi sekaerä eli toista kalalajia on toisen seassa jo todellisuudessakin huomattava määrä, tulisi todistuksella ilmoittaa kummankin kalalajin arvioidut prosenttiosuudet.

Taustatietoa lajittelusta EU-sisämarkkinoilla:

  • Kalat lajitellaan, jos ne ovat menossa elintarvikekäyttöön.
  • Sataprosenttisesti ei voida erotella missään tapauksessa, esim. 2 luokan saaliissa melkein aina silakkaa ja kilohailia (riippuu mistä kalastettu).
  • Kalastaja on velvollinen ilmoittamaan ELY-keskukselle oikean lajisuhteen, ja sen hän saa ottamalla saaliistaan tarpeeksi monta näytettä. Tulosta, siis prosentuaalista jakaumaa tulisi käyttää hyväkseen kun tehdään kuljetusasiakirjaa kalakuormaa varten, jotta ostaja tietää oikean suhdeluvun.
  • Ostajat yleensä ovat varsin tietoisia siitä, että Itämerestä pyydettävän silakan seassa voi olla kilohailia sekä päinvastoin.

 

ELÄINLÄÄKINTÖTODISTUSTEN KÄYTÖSTÄ ILMOITTAMINEN

7.   Pitääkö kuukausi-ilmoitus laatia, vaikka ei olisi vientiä?

Kyllä pitää ruksaamalla lomakkeelle kohdan ”Ei vientiä”. Poikkeuksena kuitenkin Ukrainan tilanteesta johtuvista pakotteista seurannut tuontikielto tietyille tuotteille*, ks. seuraava vastaus kysymykseen Miten pakotteet vaikuttavat kuukausi-ilmoitusten tekemiseen; jos ei ole vientiä niin laaditaanko silti ilmoitukset?

*Tuontikielto = Venäjän hallituksen 6.8.2014 asettama tuontikielto johtuen Ukrainan tilanteesta aiheutuneista pakotteista. Tuontikiellon on määrä olla voimassa yhden vuoden.

8.  Miten pakotteet vaikuttavat kuukausi-ilmoitusten tekemiseen; jos ei ole vientiä niin laaditaanko silti ilmoitukset?

Kuukausittaista ilmoitusta Eviraan todistusten myöntämisestä ei tarvitse laatia, jos valvonta-alueella myönnettäisiin eläinlääkintötodistuksia vain sellaisille tuotteille, joiden vienti on nyt kielletty Venäjän hallituksen 6.8.2014 asettamalla tuontikiellolla*. Tällöin riittää, että kunta/valvontayksikkö ilmoittaa Eviraan venajan.vientitodistukset[at]evira.fi, että ”Venäjän 6.8.2014 asettaman tuontikiellon johdosta ei vientiä eikä raportointia toistaiseksi”.

*Tuontikielto = Venäjän hallituksen 6.8.2014 asettama tuontikielto johtuen Ukrainan tilanteesta aiheutuneista pakotteista. Tuontikiellon on määrä olla voimassa yhden vuoden.

 

JÄLJITETTÄVYYS

9. Laitoksen tulisi suorittaa jäljitettävyysharjoitus vähintään kerran vuodessa. Onko harjoitus kohdennettava Venäjän ja tulliliiton -vientiin lähteville vientierille?

Kyllä. Poikkeuksena Ukrainan tilanteesta johtuvista pakotteista seurannut tuontikielto*, jonka aikana kaikista laitoksista ei lähde eriä Venäjälle. Tänä aikana harjoitus voi kohdistua mihin tahansa muuhun vientierään tai kuvitteelliseen vientierään.

*Tuontikielto = Venäjän hallituksen 6.8.2014 asettama tuontikielto johtuen Ukrainan tilanteesta aiheutuneista pakotteista. Tuontikiellon on määrä olla voimassa yhden vuoden.

10. Miten laitos järjestää virkaeläinlääkärin tiedoksi omavalvonnan tutkimustulokset sekä mahdolliset lopullista tuontituotetta edeltävät eläinlääkintötodistukset (esim. kolmasmaa-tuonnin raaka-aineille myönnetyt eläinlääkintötodistukset), koskeeko vain Venäjän ja tulliliiton -vientieriä?

Koskee tässä mittakaavassa (vaatimus monitorointiohjelmasta) vain Venäjän ja tulliliiton –vientieriä, mutta sama periaate on kaikkien eläinlääkintötodistusten myöntämisessä: virkaeläinlääkärin on voitava varmistua, että todistuksessa esitetyt tiedot ovat paikkansa pitäviä.

 

TARKASTUKSET

11. Mitä tarkastuspöytäkirjamallia käytetään Venäjän ja tulliliiton laitosvalvontaa koskevissa vuosittaisissa tarkastuksissa ja mistä lomakkeen saa käyttöönsä? Mistä löydän lomakkeen ruotsinkielisenä?

Tarkastuspöytäkirja on laadittu juuri tähän tarkoitukseen ja se löytyy Eviran nettisivulta kohdasta Elintarvikkeet > Tuonti ja vienti > Vienti EU:n ulkopuolelle > Vientimaat > Venäjä / Tulliliitto > Vientivaatimuksia > Tarkastuspöytäkirjat

12. Lähettääkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira erillisen vuosittaisen toimeksiannon tarkastaa Venäjän ja tulliliiton –viennin laitokset?

Aiemmin oli tapana lähettää asiasta toimeksianto laitosten valvojille, mutta ei enää.

13. Laitoksilta edellytetään Venäjälle ja tulliliittoon lähtevien tuotteiden erilläänpitoa muista laitoksen tuotteista. Minkä tyyppiset erilläänpidon ratkaisut ovat riittävät? Esim. varastoissa? Verkkoseinä, lippusiima?

Eviran tulkinnan mukaan riittäviä erottelutapoja ovat verkkoseinä, lippusiima, lattiaan maalattu viiva, kyltillä merkitty alue tai vastaavasti merkityt hyllyt.

14.  os laitostarkastuksen lopputuloksena on, että laitosta ei voida ehdottaa Venäjän ja tulliliiton –vientiin, onko laitoksella valitusoikeutta tarkastuspöytäkirjasta tai sen johdosta annettavalle päätökselle?

Laitoksella ei ole valitusoikeutta, sillä kyseessä ei ole valituskelpoinen päätös. Tarkastuspöytäkirjan viimeisellä sivulla lukee seuraavasti: ”Tarkastuskertomus ei ole hallinnollinen päätös, sitä ei tarvitse noudattaa eikä siitä voi valittaa. Valvontaviranomainen voi kuitenkin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vaatimusten noudattamiseksi, jos tarkastuksessa todettuja epäkohtia ei korjata.”

15. Tuleeko liha-alan laitokselle Venäjän vuosittaisesta vientitarkastuksesta lasku, kun vientiin liittyvän tarkastuksen tekee tarkastuseläinlääkäri?

Ei tule laskua, koska laitos maksaa tarkastuseläinlääkärin palkan ja vientitarkastukset sisältyvät tähän kuluerään.

16. Mihin mennessä tarkastuspöytäkirja Venäjän vientihyväksynnän ylläpitotarkastuksesta pitää palauttaa?

Kahden viikon kuluessa tarkastuksesta.   


17. Millainen kirjanpito desinfiointiaineiden kulutuksesta tulee olla? Ostoista löytyy dokumentit, mutta kulutuksesta ei. Riittääkö se, että on pesu- ja desinfiointiohjeet, joissa on mainittu käytettävän aineen määrä ja käyttötiheys –tästähän sen voisi laskea- vai pitääkö olla vielä tarkempi?

Ostodokumenteista tehty kirjanpito (vaikka Exceliin) riittää, käytöstä ei tarvitse erikseen olla kirjanpitoa. Pelkkä ohje ei riitä, koska se ei ”todista” desinfiointiaineiden riittävää käyttöä, mutta ohje yhdistettynä ostokirjanpitoon on OK. Tämä siis Eviran tulkinta. Laitos voi toki pitää kirjaa myös käytetyistä määristä, mikä on työläämpi tapa.

18.  Miten tarkastuspöytäkirja täytetään pakkausmerkintöjen osalta varastolaitoksessa, joka ei itse kääri tai pakkaa tuotteita? Ei sovellu (=ei koske laitosta) vai että on ok?

Valitaan vaihtoehto ”Ei sovellu”

 

KOULUTUS

19.  Kuka tai ketkä osallistuvat Venäjän ja tulliliiton –viennin laitosvalvonnan koulutuksiin?

Koulutukset on tarkoitettu eläinperäisiä elintarvikkeita Venäjän-vientiin hyväksyttyjä laitoksia tai hyväksyntää hakevia laitoksia valvoville virkaeläinlääkäreille ja Venäjän-viennin valvontaan osallistuville virkamiehille.Koulutuksen tavoitteena on, että laitoksia valvovat virkaeläinlääkärit pystyvät itsenäisesti valvomaan Venäjän-viennin erityisvaatimusten noudattamista laitoksissa.

Venäjän viranomainen, Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos (Rosselhoznadzor) edellyttää kaikkien eläinlääkintötodistuksia myöntävien ja vientilaitoksia valvovien virkaeläinlääkäreiden kouluttamista.Koulutustilaisuuden lopuksi järjestetään tentti. 1.1.2015 lähtien Evira lähettää turvapaperille tulostettuja Venäjän-viennin eläinlääkintötodistuksia ainoastaan koulutuksen ja tentin suorittaneille virkaeläinlääkäreille.

Koulutus- ja tenttivaatimus koskee myös henkilöitä, jotka sijaistavat eläinlääkintötodistuksia myöntäviä virkaeläinlääkäreitä tilapäisesti esim. loma-aikoina ja sairastapauksissa. Sijaisilta emme edellytä osallistumista Eviran koulutuksiin. Jotta sijainen voi myöntää Venäjän-viennin eläinlääkintötodistuksia, todistuksia varsinaisesti myöntävän virkaeläinlääkärin on koulutettava sijaisensa ja sijaisen on osallistuttava Venäjän-viennin laitosvalvonnan verkkotenttiin. Poikkeuksena ovat uusien virkaeläinlääkäreiden sijaiset, jotka voivat osallistua verkkotenttiin vasta sen jälkeen kun itse sijaistettava uusi virkaeläinlääkäri on koulutettu.

Lisäksi koulutukseen ovat tervetulleita muutkin laitosten valvonnassa mukana olevat virkamiehet, kuten elintarviketarkastajat ja terveystarkastajat. Myös läänineläinlääkärit ovat tervetulleita.

20.  Järjestääkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira koulutusta Venäjän ja tulliliiton –viejille?

Kyllä, vuoden 2015 aikana. Tarkemmat tiedot Eviran Koulutuspalvelussa.


TUTKIMUKSET

21. Venäjän ja tulliliiton –viennin tuotteille tehdään monitorointiohjelman mukaiset tutkimukset vähintään kerran vuodessa. Onko tutkimukset tehtävä, vaikka vientiä ei olisikaan esimerkiksi pakotteista/tuontikiellosta* johtuen?

*Tuontikielto = Venäjän hallituksen 6.8.2014 asettama tuontikielto johtuen Ukrainan tilanteesta aiheutuneista pakotteista. Tuontikiellon on määrä olla voimassa yhden vuoden.

Lähtökohta on myös, että laitosten pitää ylläpitää monitorointiohjelmaa eli teettää ohjelman mukaisesti RU/CU vaatimusten mukaiset tutkimukset (jotka eivät sisälly EU/kansallisiin vaatimuksiin). Jos laitoksella ei ole vientiä Valko-Venäjälle tai Kazakstaniin, se voi kuitenkin omalla vastuullaan tuontikiellon ajaksi jättää toistaiseksi monitorointiohjelman toteuttamisen eli jättää em. tutkimukset tekemättä. Tällöin nuo tutkimukset on teetettävä heti kun tuontikielto loppuu.

Jos tarkastuksessa havaitaan, että laitos on tuontikiellon* aikana jättänyt tutkimatta RU/CU vaatimusten mukaisia tutkimuksia, tarkastuspöytäkirjan monitorointiohjelmaa koskevassa kohdassa 35 valitaan vaihtoehto ”Ei toteudu”. Tekstikenttään Havaitut epäkohdat ja korjaavat toimenpiteet lisätään selitys: Monitorointiohjelman ylläpito keskeytetty tuontikiellon ajaksi. Tässä poikkeustapauksessa (tuontikielto) monitorointiohjelman noudattamattomuus ei aiheuta hylkäystä eli vaihtoehtoa Laitos ei täytä tulliliiton ja Venäjän vaatimuksia (huomattavia poikkeamia), vaan tarkastuksen lopputulos voi olla mikä tahansa kolmesta vaihtoehdosta, riippuen muista tarkastuksen aikana havaituista seikoista.

*http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tuonti+ja+vienti/vienti+eu+n+ulkopuolelle/vientimaat/venaja+-+tulliliitto/viennin+rajoitukset/ajankohtaisia+viennin+rajoituksia/

22. Velvoittavatko Venäjän ja tulliliiton vaatimukset tekemään pesuaine- ja desinfektiojäämätutkimuksia tuotantolaitoksissa?

Ei ainakaan tietääksemme. Kaikki tulliliiton säädösten vaatimukset eivät ole tiedossa, mutta ainakaan tulliliiton päätöksistä 299/2010 (kalastustuotteet), 033/2013 (maitotuotteet) tai 034/2013 (lihatuotteet) emme ole tuollaista vaatimusta löytäneet.

23. Mitä tarkoitetaan vesitutkimuksissa laajalla valvontaohjelmalla?

Laajalla valvontaohjelmalla tarkoitettiin STM:n talousvesiasetuksen jaksottaisen seurannan tutkimuksia. Koska talousvesiasetuksessa 442/2014 ei ole käytetty ilmausta ”laaja valvontaohjelma”, Eviran ohjeen 18507 kohtaan ”näytteenottokohteet (talousvesi)” tullaan tekemään korjaus. Uusi muotoilu on seuraava:

Näytteenottokohteet (talousvesi): Elintarvikelaitoksen on hankittava käyttämästään talousvedestä esim. vesilaitokselta tai kunnan terveydensuojeluviranomaiselta STM:n asetuksessa 442/2014* määritellyn jaksottaisen seurannan mukaiset tulokset kirjanpitoonsa määräajoin (vähintään yhden vuoden välein). Tämän lisäksi laitoksen on tehtävä omavalvonnassaan vesitutkimuksia (katso Eviran talousvesiohje 3565/41/02) niistä laatutekijöistä, jotka voivat muuttua vesijohtoverkostossa tai kiinteistön oman toiminnan tuloksena. Laitoksen on myös pidettävä kirjaa laitoksen valvojan mahdollisesti ottamista näytteistä ja niiden tuloksista. 

*Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta 442/2014


MUUT KUIN VIENTIIN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

1. Millaisia laitoshyväksyntään liittyviä puutteita FVO on havainnut tarkastuskäynneillään Suomessa?

  • hyväksymispäätöksissä ei ole mainittu kaikkia toimintoja
  • hyväksymispäätöksissä ei ole mainittu niitä joustoja, joita toiminnassa sovelletaan (ajallinen erottaminen tms.)
  • auditoinnilla havaitaan tiloja, joita ei ole hyväksytty
  • laitoksella on voimassa oleva hyväksyntä sellaiselle toiminnolle, jolle ei enää ole olemassa soveltuvia tiloja
  • laitos on hyväksytty siitä huolimatta, että se ei täytä lainsäädännön vaatimuksia.

Lisätietoja Riina Tolvanen, Eviran elintarvikehygieniayksikkö

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA