Selvitä vaatimukset ennen kaupantekoa ja vientiä!

Viennin viranomaisvaatimusten kartoittaminen hyvissä ajoin on tärkeä osa viennin suunnittelua. Elintarvikkeiden vientiin EU:n ulkopuolisiin maihin voi liittyä EU:n ja Suomen lainsäädännön vaatimukset ylittäviä vientiehtoja, jotka yrityksen on pystyttävä täyttämään – muuten vaarana on, että tuotteet eivät pääse kohdemaan markkinoille. 

Kohteiden valinnassa on syytä myös huomioida, että joidenkin kohdemaiden ”ylimääräiset” vaatimukset saattavat edellyttää sellaisia rakenteellisia tai tuotannollisia muutoksia, että niiden toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.Selvitä ja perehdy kohdemaan asettamiin vaatimuksiin ennen kuin teet sopimuksia ja kauppoja!

Peruslähtökohtana elintarvikeviennissä on, että viejä selvittää ja on selvillä kohdemaan asettamista tuonnin vaatimuksista ja vastaa näiden vaatimusten toteutumisesta. Lisäksi, jos vientierä kuljetetaan kohdemaahan toisen EU:n ulkopuolisen maan kautta, toimija on velvollinen selvittämään ja täyttämään myös kyseisen valtion asettamat kauttakuljetusta koskevat vaatimukset. Evira osallistuu kohdemaan edellyttämien vaatimusten täyttämisen osoittamiseen siltä osin, kun kohdemaa edellyttää esim. selvityksiä suomalaisen elintarvikevalvonnan järjestelyistä ja toiminnasta.

Kohdemaan viranomainen voi halutessaan arvioida tuotteen valmistavan laitoksen toimintaa tai suomalaista elintarvikevalvontajärjestelmää. Tällaiseen arviointiin sisältyy yleensä kohdemaan viranomaisen Suomessa suorittama tarkastus. Tarkastuksella arvioidaaan, voidaanko Suomesta tuoda tarkastuksen kohteena olleita tuotteita kohdemaan markkinoille: pystyvätkö suomalaiset toimijat ja valvontaviranomaiset antamaan riittävät takeet tuotteen elintarvikekelpoisuudelle.

Toimijan ja vientivalvonnan roolit viennissä

Toimijan tulisi saattaa selvittämänsä kohdemaan tuonnin vaatimukset elintarvikehuoneistoa valvovan viranomaisen tietoon, jotta tämä voi perehtyä ja varmentua edellytysten täyttymisestä. Laitosta valvova viranomainen myöntää viennissä kohdemaan edellyttämän terveystodistuksen. Todistuksella laitosta valvova viranomainen vahvistaa tietoja tuotteen elintarvikekelpoisuuteen liittyen nimenomaan kohdemaan asettamien vaatimusten näkökulmasta.

Todistuksen myöntävä valvontaviranomainen voi myöntää todistuksen vain, kun hänellä on käytettävissään kaikki todistuksen myöntämiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot. Kohdemaan viranomaiset edellyttävät lähes poikkeuksetta, että vientimaan valvontaviranomainen valvoo edellytysten täyttymistä elintarvikkeen valmistuksen ja varastoinnin aikana.

Tuotteen alkuperällä on merkitystä

Kansainvälisessä kaupassa tuotteen alkuperä saattaa joskus hämärtyä, kun tuotteen valmistusvaiheisiin osallistuu eri tahoja eri puolilla maailmaa. Vaikka säännöksiä pyritäänkin yhtenäistämään, se mitä alkuperällä tarkoitetaan määrittyy lopulta kohdemaan asettamien alkuperäsäännösten mukaan. Puhutaan non-preferential, preferential ja most-favored-nation alkuperistä. World Trade Organization WTO pyrkii yhtenäistämään alkuperään liittyvää käsitettä kansainvälisessä elintarvikekaupassa.

Miksi tuotteen alkuperällä on väliä ja miksi käsitettä pyritään yhtenäistämään? Tuotteen alkuperän perusteella määräytyvät kauppapoliittiset toimet kuten polkumyynti- ja tasaustullit, tuotteen pakkausmerkinnöissä käytettävä alkuperämerkinnät ja mahdolliset suojatoimenpiteet. Alkuperä ratkaisee myös mitä alkuperäkohtelua tuotteeseen sovelletaan tuonnissa kohdemaahan. Tutustu lisää viennin Rules of Origiin -ehtoihin EU-komission sivuilla.  

Kohdemaat saattavat asettaa myös vietävän tuotteen alkutuotantoon liittyviä alkuperävaatimuksia. Esimerkiksi Suomesta vietävän sianlihan tuonnille kohdemaahan on saatettu asettaa ehto, että siat ovat syntyneet ja kasvaneet Suomessa ennen teurastusta. Tällöin Suomesta kyseiseen kohdemaahan ei voida viedä esim. Ruotsissa tai Tanskassa syntyneiden ja kasvaneiden sikojen lihaa.

Mistä viennin vaatimuksia voi selvittää?

Aiheet: