Usein kysyttyä - PK-yritysten valvonta ja toimintaedellytykset

1. Mikä on elintarvikehuoneisto? Mikä on laitos? 

Linkki sivulle Elintarvikehuoneistot

2. Kuka valvoo elintarvikehuoneistoja?
Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen valvoo lähes kaikkia elintarvikehuoneistoja. Teurastamot ja niiden yhteydessä olevat laitokset ovat Eviran valvomia ja  poroteurastamot ovat Lapin aluehallintoviraston valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo alkoholin valmistus- ja varastopaikkoja, ja aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomamyymälöitä.

3. Havaitsen ostamassani elintarvikkeessa virheen, ja haluan viranomaisen puuttuvan asiaan. Mihin viranomaiseen otan yhteyttä? 

Linkki sivulle Kenen puoleen kääntyä?

Eläimistä saatavat elintarvikkeet

4. Millä periaatteella eläimistä saatavia elintarvikkeita saa toimittaa vähittäiskaupasta toiseen?
Vähittäiskauppatoiminnan piiriin kuuluvat esimerkiksi laitosruokalat, ravintolat, keskuskeittiöt, vähittäismyymälät ja tukkukaupat, ja niihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 852/2004 vaatimuksia.

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaan vähittäiskaupasta voidaan toimittaa eläimistä saatavia elintarvikkeita toiseen vähittäiskaupan piiriin kuuluvaan elintarvikehuoneistoon soveltaen asetuksen 852/2004 vaatimuksia silloin, kun toiminta on vähäistä, paikallista ja rajoitettua. Vähäisenä toimintana on kansallisen eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun asetuksen 1258/2011 5 §:n mukaan mahdollista toimittaa 30 % eläimistä saatavien elintarvikkeiden valmistusmäärästä muualla myytäväksi tai 1000 kg, jos valmistaminen on pientä. Paikalliseksi toiminnaksi katsotaan toimiminen oman maakunnan kokoisella alueella. Elintarvikehuoneiston on kuitenkin päätoimenaan toimitettava elintarvikkeita suoraan lopulliselle kuluttajalle, jotta vähäinen ja paikallinen elintarvikkeiden toimittaminen toisiin vähittäiskaupan piiriin kuuluviin elintarvikehuoneistoihin asetuksen 852/2004 vaatimuksin olisi mahdollista.

Suurkeittiöiden osalta jakelupisteiden katsotaan kuuluvan samaan vähittäisliikkeeseen, jos niissä tapahtuva elintarvikkeiden luovuttaminen on sisällytetty ruokaa toimittavan keittiön omavalvontasuunnitelmaan.

5. Haluaisin perustaa lihanleikkaamon, josta myisin lihaa ravintoloihin, vähittäismyymälöihin ja paikallisille kuluttajille. Kuinka toimin?
Silloin kun eläimistä saatavia elintarvikkeita käsitellään tarkoituksena toimittaa niitä vähittäismyyntiin, toimija tarvitsee toiminnalleen viranomaisen hyväksymisen. Hyväksyvä viranomainen on sen kunnan elintarvikevalvontaviranomainen, jonka alueella toimipaikka sijaitsee. Lihanleikkaamo hyväksytään nk. laitokseksi. Hyväksymishakemus toimitetaan viranomaiselle, joka tekee hyväksymisestä päätöksen. Toiminta voi alkaa vasta sitten, kun hyväksyvä päätös on saatu viranomaiselta.

6. Voinko valmistaa kausiluontoisesti, osan aikaa vuodesta, lihajalosteita kuluttajien omaan käyttöön heidän toimittamastaan lihasta omistamassani pienessä hyväksytyssä lihavalmistelaitoksessa? Liha ei ole tarkastettua.
Elintarvikehuoneiston, jossa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita markkinoille saattamista varten, on oltava hyväksytty sekä EU:n lainsäädännön ((EY) N:o 853/2004) että Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan. Hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa käsiteltävän ja säilytettävän lihan tulee olla tarkastettua.

Lihajalosteiden valmistaminen kuluttajan omaan käyttöön kuluttajan omistamasta lihasta (nk. rahtitoiminta) on toimintaa, josta tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnan elintarvikevalvontaan.  Ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa käsiteltävän lihan tulee pääsääntöisesti olla tarkastettua. Lihan ei tarvitse olla tarkastettua, jos ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa harjoitettavan toiminnan tarkoituksena on ainoastaan kuluttajan omistaman elintarvikkeen käsittely, jonka jälkeen elintarvike palautetaan kuluttajalle hänen yksityistaloudessaan käytettäväksi. Tässä tarkoitettu käsittely voi olla esim. savustamista tai säilykkeiden valmistamista kuluttajan omistamasta lihasta. Elintarvikealan toimijan on ilmoitettava tällaisesta toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista.

Toimijan on mahdollista keskeyttää hyväksytyn laitoksen toiminta ja harjoittaa ilmoitettavaa elintarvikehuoneistotoimintaa laitoksen tiloissa laitostoiminnan keskeyttämisen jälkeen, jos siitä sovitaan valvovan viranomaisen kanssa. Toimijan on ilmoitettava laitostoiminnan keskeytyksestä hyväksymispäätöksen tehneelle viranomaiselle riittävän ajoissa etukäteen.

Ainakin seuraavat asiat tulee ottaa huomioon, kun laitoksen toiminta on keskeytetty ja toiminta jatkuu elintarvikelain 13 § 1 momentin (ilmoitettu elintarvikehuoneisto) mukaisena toimintana:

  • Laitoksen raaka-aineita ja tuotteita ei saa säilyttää laitoksen tiloissa ilmoitettavan toiminnan aloittamisen jälkeen. Tuotteita ei saa säilyttää erillisissä pakkasvarastoissa tai muissa erillisissä huonetiloissa, eikä edes pakastimissa, kaapeissa tai muissa vastaavissa säilytyspaikoissa sen jälkeen, kun laitoksen toiminta on ilmoitettu keskeytetyksi. Tällöin eläimistä saatavat elintarvikkeet tulee toimittaa hyväksyttyyn varastolaitokseen varastoitavaksi, jollei niitä ole toimitettu vähittäismyyntiin. Laitoksen tunnistusmerkinnöillä varustettuja pakkausmateriaaleja, asiakirjoja tai tunnistusmerkkitarroja ei saa säilyttää tiloissa laitoksen toiminnan keskeyttämisen jälkeen.
  • Kun laitostoiminta aloitetaan keskeytyksen jälkeen uudelleen, siitä on sovittava valvontaviranomaisen kanssa etukäteen ja viranomaisen on tarkastettava laitos ennen toiminnan aloittamista. Tällöin laitoksessa ei saa olla mitään sellaisia raaka-aineita tai valmiita tuotteita, jotka liittyvät vain ilmoitetun elintarvikehuoneiston toimintaan. Tilat on puhdistettava huolellisesti. Ennen laitostoiminnan alkua tiloista, laitteista ja välineistä tulisi tarvittaessa ottaa puhtausnäytteet puhdistuksen tehon toteamiseksi.
  • Toimijan tulee sitoutua niihin toimintaa ja tuotteita koskeviin rajoituksiin, jotka koskevat ilmoitettua elintarvikehuoneistoa. Ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa valmistetut tuotteet saadaan elintarvikelain mukaan käyttää vain elintarvikkeen valmistuttajan eli sen omistajan yksityistaloudessa eikä niitä saa toimittaa yleiseen kulutukseen.
    (Elintarvikehygieniayksikkö 7.2.2014)

 

7. Mikä on pienteurastamo?
Pienteurastamossa saa teurastaa vain rajoitetun määrän eläimiä. Määrästä on säädetty erikseen lainsäädännössä. Vuodessa saa teurastaa enintään 1000 eläinyksikköä ja viikossa enintään 20 eläinyksikköä. Eri eläinlajit vastaavat eläinyksikköjä seuraavasti: täysikasvuinen nauta- tai kavioeläin vastaa 1 eläinyksikköä, sika 0,2 eläinyksikköä ja lammas 0,1 eläinyksikköä. Siipikarjan pienteurastamossa saadaan teurastaa korkeintaan 150 000 siipikarjaan kuuluvaa lintua vuodessa. Pienteurastamon hyväksyy ja valvonnan järjestääEvira.

8. Kasvatan lampaita ja haluaisin myydä lampaanlihaa suoraan tilalta kuluttajille. Mitä lupia tarvitaan? 

Linkki sivulle Kotieläinten lihan myynti tuotantotilalta

9. Saako järvivettä käyttää kala-alan laitoksessa?
Järviveden käyttö kalastustuotteiden käsittelyyn on sallittua, jos veden käytöstä ei aiheudu vaaraa elintarvikkeiden turvallisuudelle. Lue lisää . (pdf, 17 kt)

10. Jos vähittäismyynnissä ollutta kalaa jää myymättä, saako sitä savustaa myymälässä ja savustamisen jälkeen myydä asiakkaille?
Kaupassa myynnissä ollutta kalaa voi savustaa kaupan yhteydessä olevassa savustuspaikassa edellyttäen, että kalalla on vielä säilyvyysaikaa jäljellä ja sen laatu on edelleen moitteeton.

 

11. Saako ravintola ostaa kalaa torilta?
Ravintola voi käydä ostamassa ravintolassa ruoanvalmistukseen käytettävät kalat paikalliselta torilta tai vähittäismyymälästä. Kalojen oikeasta kuljetuslämpötilasta on huolehdittava kuljetuksen aikana ostopaikasta ravintolaan.

Torikauppias voi myydä toiseen paikalliseen vähittäiskauppaan tai ravintolaan kalaa, mutta myytävän kalan määrää on rajoitettu. Torikauppias voi myydä enintään 30 % kalastustuotteiden kokonaismyynnistään toiseen vähittäiskauppaan. Jos toiseen vähittäiskauppaan toimitettava määrä on kuitenkin enintään 1000 kg vuodessa, toimitetun kalan määrä voi olla yli 30 % kokonaismyynnistä.

12. Voiko vähittäismyymälä tai ravintola ostaa kalat suoraan kalastajalta?
Vähittäismyymälä tai ravintola voi ostaa suoraan kalastajalta perkaamatonta tai aluksella perattua kalaa.

Jos kalastajalla on ilmoitettu elintarvikehuoneisto, jossa hän esimerkiksi perkaa, fileoi tai savustaa kalaa, hän voi myydä tuotteitaan vähittäismyymälään tai ravintolaan. Edellytyksenä on, että kalastajan elintarvikehuoneiston yhteydessä on myymälä, josta vähintään 70 % kalastustuotteista myydään suoraan lopulliselle kuluttajalle. Kalastaja voi myös myydä elintarvikehuoneistossaan valmistamiaan tuotteita torilla.

Jos kalastajalla on kala-alan laitos, hän voi toimittaa kalastustuotteita ilman määrärajoitusta vähittäismyyntiin.

13. Miten tuoretta kalaa saa kuljettaa?
Pakkaamaton tuore kala on kuljetettava jäitettynä. Laatikossa jäissä olevan kalan voi kalastaja kuljettaa itse elintarvikehuoneistoon, esimerkiksi ravintolaan, tai kuljetuksen voi hoitaa joku toinen henkilö tai vaikka Matkahuolto.

14. Voiko ravintola myydä keittämiään rapuja toiseen ravintolaan?
Ravintola voi myydä keittämiään rapuja myös toiseen ravintolaan ilman laitoshyväksyntää silloin, kun suurin osa keitetyistä ravuista myydään tarjoiltuna omasta ravintolasta ja enintään 30 % ravuista myydään muihin paikallisiin ravintoloihin tarjoiltavaksi. Määrä voi olla suurempi kuin 30 % kokonaismäärästä, jos muualle toimitettujen rapujen määrä on alle 1000 kg vuodessa.

15. Pitääkö sushin valmistaja hyväksyä laitokseksi?
Jos sushin valmistus ei tapahdu vähittäismyyntipaikan yhteydessä, esimerkiksi vähittäismyymälässä, ravintolassa tai suurkeittiössä, vaan sushi toimitetaan valmistuspaikasta muualle myytäväksi, valmistuspaikka on hyväksyttävä laitokseksi.

Sushia valmistava myymälä tai ravintola voi toimittaa sushiannoksia toiseen vähittäismyyntipaikkaan, jos toiminta on vähäistä, paikallista ja rajoitettua. Suurin osa sushiannoksista (70 %) täytyy silloin myydä valmistuspaikkana toimivasta vähittäismyyntipaikasta.

Muut elintarvikkeet

16. Voiko ravintolassa käsitellä multaisia juureksia?
Voi. Multaiset juurekset tulee säilyttää ja käsitellä siihen varatussa ja varustetussa paikassa. Mikäli kyseessä ei ole erillinen huonetila, multaisten juuresten käsittely tulee erottaa ajallisesti tai selkeästi toiminnallisesti muista tilan toiminnoista siten, ettei muiden samanaikaisesti käsiteltävien elintarvikkeiden hygieeninen laatu vaarannu.

17. Onko leipominen ravintolassa sallittua?
Kyllä, leipominen ravintolassa on sallittua. Ravintolan keittiössä tulee olla toiminnoille riittävät ja asianmukaiset tilat tai toiminta tulee muuten järjestää siten, että kaikki ravintolassa valmistettu ruoka on asiakkaalle turvallista. Mikäli ravintolassa leivotaan erityisruokavaliota noudattaville esim. gluteenittomia leivonnaisia tai valmistetaan gluteiinittomia ruoka-annoksia, on erityisesti varmistuttava siitä, että raaka-aineet ovat käyttötarkoitukseen soveltuvat. Sen lisäksi on huolehdittava siitä, että missään vaiheessa (raaka-aineiden varastointi, leivonta, ruoanvalmistus tai tarjoilu) ei ole vaaraa, että tuotteeseen joutuu vältettävää elintarviketta, esim. gluteenipitoista viljaa.

18. Saako ravintola pakastaa hankkimiaan elintarvikkeita ja valmistamaansa ruokaa?
Ravintola voi pakastaa tai jopa jäädyttää hankkimiaan elintarvikkeita, valmistamaansa ruokaa tai niiden raaka-aineita, kuten lähileipomosta hankittua leipää, ravintolassa valmistettuja lihapyöryköitä tai niiden raaka-aineena käytettävää jauhelihaa myöhempää käyttöä varten. Jäädyttämiselle ei ole asetettu erityisiä teknisiä vaatimuksia, mutta jäädyttämisessä kuten muussakin elintarvikkeiden käsittelyssä tulee noudattaa elintarvikelain vaatimusta elintarvikkeiden hyvän hygieenisen laadun säilymisestä.

Ravintola vastaa pakastamansa tai jäädyttämänsä elintarvikkeen säilyvyysajan määrittämisestä ja asiallisesta merkitsemisestä. Jos ravintola pakastaa tai jäädyttää valmiiksi pakattuja elintarvikkeita, joihin on merkitty säilyvyysaika, tulee pakkaukseen merkittyä päiväystä noudattaa tällöinkin.

19. Saako ravintolassa paistaa raakapakasteista piirakoita ja pasteijoita myös viereisen myymälän myyntiä varten?
Saa paistaa sillä edellytyksellä, että ravintolan toiminta ja käytettävissä olevat tilat mahdollistavat elintarvikkeiden myynnin myös ravintolan ulkopuolelle.

20. Saako torikahvilassa käyttää posliiniastioita?
Saa käyttää. Torikahvilassa tai sen käytössä on oltava tarjoiluastioiden puhdistamiseen tarvittavat tilat. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kertakäyttöisiä astioita.

21. Pitääkö ravintolassa olla asiakas-WC?
Jos ravintolassa on yli kuusi asiakaspaikkaa, tulee asiakkaiden käytössä olla WC. WC voi olla ravintolassa, mutta valvontaviranomainen voi sallia asiakaskäymälöiden sijaitsemisen ravintolan läheisyydessä, esim. kauppakeskusten yleiset käymälät.

22. Mihin voi valittaa, jos on tyytymätön elintarvikevalvontaviranomaisen päätökseen?
Hyvän hallintotavan mukaisesti viranomaisen on aina pystyttävä selittämään ratkaisunsa lainsäädäntöperusta. Se on erityisen tärkeää silloin, jos asiakas on eri mieltä viranomaisen ratkaisun perusteena olevasta lainsäädännön tulkinnasta. Jos toimija on tyytymätön viranomaisen tekemään ratkaisuun, hän voi hakea muutosta päätökseen päätöksen liitteenä olevan muutoksenhakuohjeen mukaisesti. Jos toimija epäilee viranomaisen menetelleen tässä yhteydessä virheellisesti, hän voi myös kannella siitä ylemmälle viranomaiselle. Kunnan valvontaviranomaisen toiminnasta voidaan tehdä kantelu aluehallintovirastoon.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Pirjo Korpela (vähittäismyynti), p. 050 386 8429 ja
ylitarkastaja Leena Oivanen (laitokset), p. 040 354 7813

 

Lisää aiheesta palvelussamme