Usein kysyttyä elintarvikehuoneistoista

Tälle sivulle on koottu elintarvikehuoneistoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Pitääkö kiertävästä kananmuna-autosta tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus?

Alkutuotantona voi myydä kananmunia 10 000 kg tilalta suoraan kuluttajille. Kun munat menevät kuluttajille pakkaamon kautta, tulee myynnistä tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus. Kuluttajille toimittaminen on kuljettamista, jos toimitukset tehdään kuluttajien tilausten mukaan. Ilmoituksen kuljettamisesta voi tehdä myynti-ilmoituksen yhteydessä. Kuljettamisesta ei tarvitse erikseen tiedottaa. 

Jos kuitenkin kuljettamiseen liittyy myyntitoimintaa satunnaisille ostajille, tulee tehdä ilmoitus liikkuvasta elintarvikehuoneistosta. Liikkuvan elintarvikehuoneiston toimintaan liittyy tiedottaminen niihin kuntiin, joihin saapuu munia myymään. Tiedottamisen voi hoitaa yksinkertaisimmillaan niin, että antaa aikataulun (esimerkiksi kuukauden ensimmäisenä maanantaina), ja listan paikoista, missä aikoo pysähtyä myymään, niille kunnille, joissa aikoo myyntiä harjoittaa. 

Apteekit - elintarvikehuoneistoilmoitus vai ei?

Apteekeissa myydään mm. ravintolisiä ja kliinisiä ravintovalmisteita muun elinkeinotoiminnan (lääkkeiden myynnin) yhteydessä. Ravintolisien ja kliinisten ravintovalmisteiden vuoksi toiminta on sellaista, että sitä ei voi pitää vähäriskisenä. Toiminta on elintarvikehuoneistotoimintaa, josta tulee tehdä ilmoitus paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista.

Ennen elintarvikelain muutoksen 352/2011 voimaantuloa (1.9.2011) elintarvikehuoneistoiksi hyväksyttyjä apteekkeja ei tarvitse ilmoittaa.

Apteekkien omavalvonta ja valvonta

Toimijan on laadittava ravintolisiä, ravintovalmisteita ja muita myynnissä olevia elintarvikkeita koskeva oma-valvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmaa on noudatettava ja sen toteuttamisesta on pidettävä kirjaa. Apteekkien omavalvonnassa tulee ottaa riskiperusteisesti huomioon erityisesti seuraavat asiat:
– Jäljitettävyys
– Takaisinvetosuunnitelma
– Pakkausmerkinnät (elintarvikkeissa tulee olla suomen- ja ruotsinkieliset pakkausmerkinnät) ja muut elintarvikkeista annettavat tiedot. Etenkin kliinisten ravintovalmisteiden osalta käyttöohjeet ja varoitusmerkinnät ovat erittäin tärkeitä elintarvikkeen turvallisen käytön varmistamisessa.

Apteekit kuuluvat säännöllisen valvonnan piiriin, mutta niiden valvontatarve on riskinperusteisesti arvioituna vähäinen. 
 
Apteekkien palvelupisteet

Useilla apteekeilla on ns. palvelupisteitä, joissa myydään toisen vähittäismyymälän yhteydessä esim. pienestä kaapista varsinaisessa apteekissakin myytäviä tuotteita. Varsinaisen apteekin elintarvikehuoneistoilmoituksen yhteydessä tulee ilmoittaa myös palvelupisteen olemassaolosta, jos palvelupisteessä myydään elintarvikkeeksi luokiteltavia tuotteita. Erillistä elintarvikehuoneistoilmoitusta palvelupisteestä ei tarvitse tehdä. Palvelupisteiden omavalvontasuunnitelma voidaan liittää osaksi varsinaisen apteekin omavalvontasuunnitelmaa. (Elintarvikehygieniayksikkö 10.10.2012)

Saako Suomeen perustaa kissakahvilan?

Lainsäädäntö ei estä kissakahvilan perustamista. Elintarvikehuoneistoasetuksen mukaan lemmikkieläimiä saa toimijan suostumuksella tuoda elintarvikehuoneiston tarjoilutiloihin. Tällaisesta suostumuksesta on aina ilmoitettava asiakkaille tarjoilutilan sisäänkäynnin yhteydessä. Mikä tahansa kahvila voi siis laittaa ovelleen kyltin ”Tähän kahvilaan ovat kissat tervetulleita”.'Tilla detta cafe är katter välkomna', 'Cats are welcome to this cafe'. Samaa lainkohtaa voi soveltaa niinkin, että kissat asustavat kahvilassa, kunhan kissojen pääsy kahvilan keittiöön estetään.
(7.4.2014)

Mitä tarkoitetaan ”kodinomaisella keittiöllä” ja tarvitseeko siitä tehdä elintarvikelain 13 § mukainen elintarvikehuoneistoilmoitus?

Kodinomaisella keittiöllä tarkoitetaan keittiötä, joka on osa esimerkiksi perhekodin tai vanhustenkodin asukkaiden asuintiloja. Keittiö voi myös olla osa kodinomaisia päivätoimintatiloja, kuten perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäiväkodissa. Kodinomaisessa keittiössä asukkaat valmistavat usein ruuan, joko pelkästään itselleen tai kaikille asukkaille itsenäisesti tai ohjatusti. Ruoka voi tulla myös pääsääntöisesti muualta ja valmis ruoka vain tarjoillaan asukkaille.

Kodinomainen keittiö ei ole ns. ammattikeittiö, jossa elintarvikealan ammattilainen valmistaa ruuan eikä kodinomaisessa keittiössä valmisteta ruokaa muualle toimitettavaksi. Kodinomaisen keittiön varustustaso vastaa lähes normaalia kodin keittiön varustusta.

Kodinomaiset keittiöt kuuluvat elintarvikelain 13.6 § mukaisiin toimintoihin, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta elintarvikevalvontaviranomaiselle, eivätkä kodinomaiset keittiöt kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. (11.11.2011)

 

Elintarvikehygienia elintarvikehuoneistossa

Saako elintarviketyössä käyttää lävistyskoruja? Ovatko tatuoinnit sallittuja?

Elintarvikelainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti lävistyksen ja korut elintarviketyössä, niiltä ihoalueilta, joissa lävistyksiä ei voi peittää työvaatetuksella kuten esim. kasvoissa. Lainsäädännön tarkka sanamuoto kuuluu: ”Pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita ei saa käsitellä henkilö, jolla on tulehtunut haava, rakennekynsi, lävistyskoru tai muita koruja, jos niitä ei voi suojavaatetuksella peittää”.

Ihossa, etenkin rikkonaisessa ihossa ja limakalvoilla on runsaasti mikrobeja, minkä vuoksi ihon tai limakalvon lävistävät korut eivät kuulu elintarviketyöhön. Lävistys ja tatuointi rikkovat ihoa (lävistys muutakin kudosta), ja näin ollen ainakin siinä vaiheessa, kun iho ei ole kokonaan parantunut, molemmat aiheuttavat hygieniariskin. Mikrobeja voi helposti levittää rikkonaiselta ihoalueelta käsien mukana elintarvikkeisiin.

Lävistyskoru, jos sitä pidettäisi työssä, aiheuttaa hygieenisen riskin lisäksi fysikaalisen riskin, eli koru voi irrota ja pudota elintarvikkeeseen, kun käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita. Kun tatuointi on kunnolla parantunut ja tatuoinnin päällä on terve iho ei se aiheuta vastaavaa hygieniariskiä kuin lävistykset. Siksi tatuointeja ei hygieniasyistä tarvitse kieltää elintarviketyöntekijöiltä.

 MMMa ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta  (1367/2011; 17§ Henkilökohtainen hygienia).

Voiko viiltosuojakäsineitä käyttää käsiteltäessä pakkaamattomia elintarvikkeita?

Hygienian kannalta huokoisesta/epätasaisesta materiaalista tehdyt käsineet eivät sovellu hyvin elintarvikkeiden käsittelyyn suoraan. Mutta mikäli työturvallisuussyistä halutaan käyttää viiltosuojakäsineitä, niiden päällä voi pitää kertakäyttökäsineitä. Kertakäyttökäsineitä on käytettävä hygieenisesti ja vaihdettava riittävän usein. Kertakäyttökäsineiden käytöstä huolimatta kädet sekä viiltosuojakäsineet on pestävä säännöllisesti.

Käsineiden perusvaatimuksia on, että ne ovat myös kemiallisilta ominaisuuksiltaan sopivia tulemaan kosketukseen kaikenlaisten elintarvikkeiden (rasvaiset, happamet, kosteat)  kanssa. Käsineiden valmistajan ja markkinoijan on osoitettava käsineiden soveltuvuus (as. 1935/2004) tarvikkeiden ostajalle/käyttäjälle dokumentilla esim. vaatimustenmukaisuusilmoituksella.

Tästä linkistä on saatavilla elintarvikekontaktimateriaaleja koskevaa tietoa ja ohjeita. Elintarviketeollisuuden työkäsineitä markkinoiva (maahantuova/välittävä) yritys kuuluu elintarvikekontaktimateriaalialan toimijoihin, joiden on tehtävä toiminnastaan ilmoitus toimintapaikkansa elintarvikeviranomaiselle.   

Lihahygienia

Tukkukaupan yhteydessä tapahtuva lihankäsittely on ennen vaatinut laitoshyväksymisen. Voiko tukkukaupan yhteydessä tapahtuvaan lihankäsittelyyn soveltaa ’vähäinen, paikallinen, rajoitettu’ –lievennystä, esimerkiksi jauhelihan valmistukseen, koska kyseessä on usein määrällisesti vähäinen toiminta paikallisena?

Asetuksen 853/2004 1 luvun 1 artiklan 5b) ii) –kohdan mukaan vähittäisliikkeestä toiseen vähittäisliikkeeseen voidaan toimittaa eläimistä saatavia elintarvikkeita, jos toiminta on vähäistä, paikallista ja rajoitettua. Tukkukauppatoiminta, joka katsotaan vähittäiskaupan piiriin kuuluvaksi, tarkoittaa eläimistä saatavien elintarvikkeiden toimittamista toisiin vähittäiskaupan piiriin kuuluviin elintarvikehuoneistoihin.

Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääjaosto on antanut ohjeen asetuksen 853/2004 tiettyjen säännösten täytäntöönpanosta. Ohjeen mukaan vähittäiskaupalla tulisi tarkoittaa eläimistä saatavien elintarvikkeiden osalta elintarvikkeen toimittamista suoraan lopulliselle kuluttajalle, jolloin tukkukauppatoiminnan ei voitaisi tässä mielessä katsoa kuuluvan vähittäiskaupan piiriin. Jotta eläimistä saatavaa elintarviketta voitaisi toimittaa vähittäisliikkeestä toisiin vähittäisliikkeisiin vähäisiä määriä paikallisesti ja rajoitetusti, vähittäisliikkeen tulisi päätoimenaan toimittaa elintarvikkeita suoraan lopulliselle kuluttajalle.

Mikäli eläinperäisiä elintarvikkeita käsitellään tukkukaupassa, vaatii toiminta hyväksymisen liha-alan laitokseksi, esimerkiksi leikkaamoksi tai jauhelihaa valmistavaksi laitokseksi.  

8.4.2008

Missä jauhelihaa voi valmistaa?

Jauhelihaa saa valmistaa ennen vähittäismyyntiä vain paikassa, joka on hyväksytty jauhelihaa valmistavaksi laitokseksi. Jauhelihaa valmistava laitos voi toimia esimerkiksi leikkaamon yhteydessä, kun jauhelihan valmistamiselle asetetut rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset täyttyvät. (11.4.2016)

(MMMa 795/2014 liite 2, luku 8, (EY) N:o 853/2004, liite III, jakso V)

Kalahygienia

Alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos?

Lomakkeet ja ohjeet -osiosta löytyy ohje "Alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos" sekä kaaviokuva kalan ja kalastustuotteiden toimittamisesta ko. paikoista.
(21.4.2016 Elintarvikehygieniayksikkö)

Voiko perattuja kaloja sulattaa seisovassa vedessä?

Kalan sulatus on tehtävä hygieenisissä olosuhteissa. Suojaamattoman kalan sulatus tulisi tehdä juoksevalla vedellä. (3.1.2012 Elintarvikehygieniayksikkö)

Mitä kalastustuotteita pakastuspakko koskee?

Loisriskin vuoksi kalastustuotteille, joiden käsittely ei riitä tuhoamaan elinkelpoisia loisia (esimerkiksi graavikala, kylmäsavustettu kala, suolattu mäti, sushiin käytettävä kala, marinoitu kala), on tehtävä jäädytyskäsittely.

Kalastustuotteet on jäädytettävä 

  •  -20 °C:n tai sitä alempaan lämpötilaan vähintään 24 tunnin ajaksi tai
  •  -35 °C:n tai sitä alempaan lämpötilaan vähintään 15 tunnin ajaksi

 

Jäädytyskäsittelyä ei tarvitse tehdä sellaisille tuotteille, jotka lämmitetään vähintään 60 °C:n sisälämpötilaan vähintään minuutin ajaksi. Jäädytyskäsittely on tehtävä joko raaka-aineelle tai valmiille tuotteelle. Tuotteen valmistajan on tehtävä pakastuskäsittelystä merkintä tuotetta seuraavaan asiakirjaan.

Jäädytysvaatimus ei koske silakkaa tai kilohailia, Atlantissa viljeltyä lohta, Suomessa viljeltyä kirjolohta eikä Suomessa viljeltyä sampea.

Jäädytysvaatimus ei myöskään koske muita Suomessa viljeltyjä kalalajeja, jos kala-alan laitoksella tai kalastustuotteita käsittelevällä elintarvikehuoneistolla on kalankasvattajalta saatu selvitys seuraavista asioista:

  •  kalat on kasvatettu alkioista kalanviljelylaitoksessa ja
  •  kalojen ruokintaan on käytetty yksinomaan teollisesti valmistettua rehua.

 Eviran kala-alan laitosten ohjeet ja lomakkeet -sivulta löytyy myös "Päätös viljellyn kalan vapauttamisesta jäädytysvaatimuksesta". 

Jäädytyskäsittely on tehtävä joko raaka-aineelle tai valmiille tuotteelle. Tuotteen valmistajan on tehtävä jäädytyskäsittelystä merkintä tuotetta seuraavaan asiakirjaan. (25.4.2016 Elintarvikehygieniayksikkö)

Asetus 853/2004 (EY), liite III, jakso VIII, luku III, kohta D, MMM:n MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta (laitosasetus) 795/2014, liite 2, luku 9, kohta 9.2, MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (elintarvikehuoneistoasetus) 1367/2011 13 §  (muutettu 1119/2014)

Voidaanko hyväksyä lihan ja kalan käsittelyä samassa laitoksessa?

Lihaa ja kalaa voidaan käsitellä samassa laitoksessa, jos siitä ei aiheudu vaaraa elintarviketurvallisuudelle. Laitos pitää hyväksyä sekä liha-alan että kala-alan laitokseksi. Toimintojen erillään pito on kuvattava omavalvontasuunnitelmassa.  (3.1.2012 Elintarvikehygieniayksikkö)

Voiko styrox-laatikoita käyttää uudelleen?

Pakkausmateriaalit eivät saa aiheuttaa saastumisvaaraa. Suojaamattomille tuotteille ei voi käyttää käytettyjä styrox-laatikoita. Puhtaita, aiemmin käärityille tai pakatuille tuotteille käytettyjä laatikoita voidaan käyttää käärittyjen tuotteiden pakkaamiseen.
( 3.1.2012 Elintarvikehygieniayksikkö)

Asetus 852/2004 (EY), liite II, luku X

Miten tulisi menetellä, jos kala-alan laitoksessa satunnaisesti perataan pieniä määriä kaloja, vaikka perkaamiselle ei ole erillistä tilaa? Pitääkö perkaustoiminto hyväksyä?

Kaikkien toimintojen on oltava hyväksyttyjä. Jos perkaamiselle ei ole erillistä tilaa, perkaaminen voidaan erottaa muista toiminnoista ajallisesti. Tästä on oltava kuvaus omavalvontasuunnitelmassa. (3.1.2012 Elintarvikehygieniayksikkö)

 MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta (laitosasetus),795/2014  liite II, luku 9, kohta 9.1

Voiko perkaustilasta olla suora yhteys ulos? Onko laitoksessa oltava wc? Voiko kalastaja käyttää laitoksen läheisyydessä olevan asuinrakennuksen wc:tä ja sosiaalitiloja?

Tuotantotilasta voi olla suora yhteys ulos, mutta ovi on pidettävä suljettuna ja lukittuna aina kun ei ole erityistä tarvetta avata ovea. Ovea ei saa avata käsiteltäessä suojaamattomia tuotteita. Suorista uloskäynneistä ei saa aiheutua vaaraa elintarviketurvallisuudelle.

Hyvin pienissä laitoksissa voidaan sallia, että kalastaja käyttää laitoksen välittömässä läheisyydessä olevan asuinrakennuksen wc:tä ja sosiaalitiloja. Laitoksessa on kuitenkin oltava vähintään työvaatteiden vaihto- ja säilytyspaikka, lisäksi siellä on oltava riittävä määrä käsienpesupisteitä. Suojavaatteissa ja työkengissä ei saa kulkea ulkona.  (3.1.2012 Elintarvikehygieniayksikkö )

Asetus 852/2004 (EY), liite II, luku II, kohta 1d ja liite II, luku I, kohta 2

Saako kala-alan laitoksessa käyttää puulavoja?

Laitosasetuksessa ei ole suoraa kieltoa käyttää puulavoja tiloissa, joissa käsitellään suojaamattomia tuotteita. Asetuksesta on poistettu päällekkäisyyksiä EU-lainsäädännön kanssa ja lisäksi yksityiskohtaista sääntelyä on vähennetty.

Kalalaitoksessa on käytettävä runsaasti vettä puhdistuksessa, joten puu imee itseensä vettä ja likaa sekä jää pitkään kosteaksi. Puuta ei pysty puhdistamaan, joten siihen jää helposti myös hajuhaittaa. Puu ei ole näiden ominaisuuksiensa vuoksi helposti puhtaana pidettävä materiaali. Elintarvikehygienia-asetuksen (852/2004) liitteen II luvuissa I ja II säädetään, että pintamateriaalien on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja tarvittaessa desinfioitavia. Puulavat eivät täytä näitä vaatimuksia ja Eviran kanta on, ettei puulavoja saisi käyttää tiloissa, joissa käsitellään suojaamattomia tuotteita. (3.1.2012 Elintarvikehygieniayksikkö)

 Asetus 852/2004 (EY), liite II, luku I ja II

Yhdistelmäelintarvikkeisiin on käytettävä sekä kasviperäisiä että jalostettuja eläinperäisiä tuotteita. Mitkä kalastustuotteet ovat jalostettuja tuotteita?

Jalostuksen seurauksena alkuperäisen tuotteen on muututtava merkittävästi. Jalostettuja kalastustuotteita ovat esimerkiksi savustettu kala, graavikala, marinoitu kala, kuivattu kala, suolakala, hiillostettu kala ja täyssäilyke.
Esimerkiksi kalan pakastaminen, fileointi, paloittelu tai kuivamaustaminen ei ole kalan jalostamista. (25.6.2014 Elintarvikehygieniayksikkö)

Asetus 853/2004 (EY), liite I sekä ohjeet asetuksen (EY) N:o 853/2004 tiettyjen säännösten täytäntöönpanosta