Voitatti

Voitatti (Suillus luteus) on keskikokoinen, kostealla säällä limainen ja kuivalla säällä kiiltävä sieni. Lakki on ruskea; nuoren voitatin lakki on puolipallomainen, vanhemmiten laakean kupera. Keltainen voinväri paljastuu pinnan alta, nuoren sienen pillit ovat heleänkeltaiset, mutta muuttuvat myöhemmin vaaleankeltaisiksi. Lyhyttä jalkaa jakaa rengas: renkaasta alaspäin jalka on likaisenvalkoinen, renkaasta ylöspäin vaalean kellertävä ja pienten pisteiden kuvioima. Voitatin voinkeltainen malto pehmenee pian, mutta ei sinisty.

Maultaan voitatti on mieto ja hapahko, ja sen tuoksua kuvataan heikoksi ja hedelmäiseksi.

Voitatti on männyn juurisieni ja hyvin yleinen ja runsassatoinen aina Lapin perukoille saakka. Se suosii esimerkiksi metsäteiden ja sorakuoppien reunoja. Satokausi alkaa heinäkuussa ja jatkuu syyskuulle, joskus uuden sadon voi kerätä vielä lokakuussa.   

Jyvästatti (Suillus granulatus) on voitatin tavoin männyn seuralainen, mutta renkaaton jyvästatti on Suomessa melko harvinainen. Lehtikuusen seurasta voi löytää kaksi voitattia muistuttavaa limapintaista ja renkaallista lajia: keltaisen lehtikuusentatin (Suillus grevillei) ja ruskean turjantatin (Suillus clintonianus) . Niillä on molemmilla pidempi jalka ja kapeampi rengas kuin voitatilla.

Voitatti on maukas, mutta suuritöinen ruokasieni. Limainen pintakelmu takertuu sormiin ja sotkee kädet ja sieniveitsen, minkä vuoksi moni jättää voitatin sienikoristaan. Pintakelmun roskineen saa pois taittamalla halkaistun sienen puoliskot erilleen.

Voitatit voi liuossuolata tai kuivattaa: lakki leikataan pystysuunnassa 5 millimetrin viipaleiksi. Voitatteja voi myös pakastaa esikäsiteltynä.

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Sienikuvat HY:n internetsivuilla