Ruokasienet

Suomessa on tuhansia sienilajeja, joista monet kelpaavat syötäviksi. Suositeltavia ruokasieniä ovat: herkkutatti, kangastatti, punikkitatit, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, karvarousku, leppärouskut, isohapero, kangashapero, keltahapero, viinihapero, mustavahakas, kehnäsieni, keltavahvero eli kantarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni, lampaankääpä, vaaleaorakas, korvasieni, huhtasienet, tuoksuvalmuska ja viljellyt ruokasienet.

Maassamme kasvaa runsaat kaksikymmentä sellaista sienilajia, jotka voivat käytännössä aiheuttaa myrkytyksiä. Myrkyllisiä sieniä ei tarvitse opetella - riittää, että poimija tuntee ne ruokasienet, joita hän käyttää. Ruokasienten joukossa on myös sieniä, jotka käsittelemättöminä ovat myrkyllisiä.

Maatamme voi pitää sienestäjän paratiisina. Runsassatoisena sienivuonna ruokasieniä kerätään talteen jopa yli 16 miljoonaa kiloa, heikoimpina sienivuosina vain hiukan yli 3 miljoonaa kiloa. Lähes koko poimittu sato menee poimijoiden omaan kotitalouskäyttöön. Myyntiin päätyy arviolta miljoona kiloa sieniä eri kanavien kautta. Aina 1990-luvun loppupuolelle saakka haaparousku oli eniten kerätty sienilaji. Vuosituhannen vaihduttua ykköspaikan haltijaksi ovat nousseet herkkutatit. Ne ovat kaupallisesti tärkein sieniryhmä ja merkittävä vientituote.

Sienestys on hauska ja hyödyllinen harrastus, joka tarjoaa edullista ja terveellistä ruokaa. Sieniretkellä saa ainakin liikuntaa ja raitista ilmaa, vaikka ei aina sienisaalista sattuisikaan löytämään.

Muista: poimi vain niitä sieniä, joiden varmasti tiedät olevan syötäviä!

Jos epäilet syöneesi myrkyllisiä sieniä, kysy toimintaohjeita Myrkytystietokeskuksesta (puhelin (09) 471 977).

Kaikkien elintarvikkeiden ja niistä vastaavien elintarvikealantoimijoiden tulee täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset, mm.:

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA