Elintarvikeyrityksen perustaminen & toiminta

VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN JA SELVENNYKSIÄ KÄSITTEISIIN

Tälle sivulle on koottu vastauksia saamiimme kysymyksiin. Kysymyksiä on käyty läpi yhdesssä neuvontajärjestöjen, elintarvikeyrittäjien etujärjestöjen ja paikallisvalvonnan kanssa. Pääset lukemaan haluamasi tekstin napauttamalla sen otsikkoa alla olevasta listasta.

 

 

Mitä on lähiruoka?

Lähiruoka on paikallista ruokaa, joka

  • edistää oman alueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria,
  • on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja
  • markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella.

"Oma alue" tarkoittaa omaa maakuntaa tai muuta enintään vastaavan kokoista lähialuetta. Lähiruokaa on siis esimerkiksi elintarvike, jonka pääraaka-aine hankitaan omasta maakunnasta ja joka markkinoidaan omaan maakuntaan, tai joka markkinoidaan naapurimaakuntiin ja markkina-alue on enintään omaa maakuntaa vastaava. Mikä vain tuote voi olla lähiruokaa, jos se täyttää yllä olevan määritelmän. Lähiruuan jakeluketjut ovat lyhyitä.

Lähiruokaa ovat myös erikoistuotteet, joiden tärkeimmät markkinat ovat lähialueella, mutta joita myydään muuallakin Suomessa. Tällaisia erikoistuotteita valmistavat lähinnä pienet ja keskisuuret yritykset.

Lue lähiruuasta ja Suomen lähiruokaohjelmasta lisää täältä:

 

 

Milloin elintarvike on luomua?

Luonnonmukaisesti tuotettu eli luomuelintarvike on tuote, joka

  • on jalostettu luonnonmukaisesti tuotetuista maataloustuotteista ja
  • markkinoidaan luonnonmukaisena tuotteena.

Luomuelintarvikkeet tunnistaa luomumerkistä.

Luomutuotannon periaatteena on tuottaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle tai ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Luomutuotannon vaatimukset määritetään EU-lainsäädännössä.

Lue luomusta lisää täältä:

 

 

Mitä on Reko-myynti?

Reko-myynti (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) on lähiruoan myynti- ja jakelumalli, jossa kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminä, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan.

Reko-myynti on siis yksi tapa myydä elintarvikkeita suoraan lopulliselle kuluttajalle. Alkutuotannon tuotteiden lisäksi Reko-myynnissä voi liikkua valmiita elintarvikkeita. Reko-myyntiä voivat harjoittaa sekä maatilat että elintarvikkeiden valmistajat.

Reko-myynti on sallittua myös yksityisille henkilöille. Itse kasvatettuja kasvikunnan tuotteita voi myydä, jos satomäärä sattuu jonain vuonna ylittämään oman tarpeen. Tällainen kasvikunnan tuotteiden myyminen voi tapahtua ilman elintarvikealan toimijaksi rekisteröitymistä, ja Reko-piirien ylläpitäjät voivat halutessaan hyväksyä yksityishenkilön mukaan myyjäksi. Lisäksi yksityishenkilö voi myydä myös valmistamiaan vähäriskisiä tuotteita 10 000 eurolla vuodessa ilman, että on tehnyt elintarvikealan toiminnastaan ilmoitusta.

Raakamaidon suoramyynti (eli myynti suoraan kuluttajalle) on mahdollista vain suoraan tilalta, joten sen Reko-myynti ei ole sallittua. Ternimaitoa sen sijaan voi myydä jäädytettynä myös Reko-myyntinä.

Maatilan on ilmoitettava Reko-myynnistä paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle vähintään alkutuotantoilmoituksessa. Jos toiminta vaatii elintarvikehuoneistoilmoituksen, Reko-myynnistä on ilmoitettava elintarvikehuoneistoilmoituksessa.

Milloin toiminnasta maatilalla ja siten Reko-myynnistäkin ilmoitetaan alkutuotantoilmoituksella:

  • Kun toiminta on selkeästi osa alkutuotantoa, eikä omien alkutuotannon tuotteiden myynti ylitä vähäriskisessä asetuksessa (1258/2011) annettuja kilomääriä (löydät asetuksen tältä sivulta). Maatila myy esimerkiksi omaa mansikka- tai perunasatoaan enintään yhteensä 100 000 kg vuodessa kuluttajille suoraan tilalta, torilla ja Reko-myyntinä.

Milloin voi myydä ilman elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä:

  • Myös pienimuotoista elintarvikealan toimintaa voi tehdä maatilalla enintään 10 000 euron arvosta ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta, jos toiminta on vähäriskistä. Vähäriskistä toimintaa on esimerkiksi ruisleivän, kahvikakun tai pikkuleipien paistaminen ja myynti, tai oman tilan marjojen pakastaminen tai jäädyttäminen ja myynti.
  • Maatila voi myydä myös naapuritilojen tuottamia vähäriskisiä tuotteita suoraan kuluttajille, kunhan myynti yhteensä ei ylitä 10 000 euroa vuodessa.
  • Tarkoitus voi olla myös kokeilla, onko itse valmistamille kohtalaisen riskin tuotteille markkinoita ja kysyntää. Esimerkiksi mehuja ja hilloja ei voi luokitella vähäriskisiksi elintarvikkeiksi, vaikka ne eivät olekaan erityisen korkeariskisiä luontaisen happamuutensa vuoksi. Tällaisten tuotteiden valmistamiseen voi liittää koemarkkinointijakson, joka voi kestää enintään yhden vuoden.

Milloin toiminnasta ja siten myös Reko-myynnistä ilmoitetaan elintarvikehuoneistoilmoituksella:

  • Kun alkutuotannon tuotteiden suoramyynti kuluttajille ylittää vähäriskisen asetuksen antamien määrien rajat, esimerkiksi mansikoiden myynti 100 000 kg vuodessa. (Löydät vähäriskisen asetuksen tältä sivulta.)
  • Kun maatilalta myydään naapuritilan alkutuotannon tuotteita yli 10 000 eurolla vuodessa.
  • Kun maatila myy omista alkutuotannon tuotteista jalostettuja vähäriskisiä tuotteita, ja myynti ylittää 10 000 euroa vuodessa.
  • Kun markkinat esimerkiksi oman tilan hedelmistä tai marjoista tehdyille mehuille tai hillolle ovat löytyneet (viimeistään vuoden päästä koemarkkinoinnin aloittamisesta).
  • Kun myydään lihaa. Liha ei ole koskaan alkutuotannon tuote, eli sen myynnistä on aina tehtävä      elintarvikehuoneistoilmoitus. Myytävän lihan on pääsääntöisesti oltava myös teurastamossa teurastettua ja tarkastettua. Lihantarkastuspakosta voi poiketa vähäriskisessä asetuksessa annettujen helpotusten mukaisesti (riistanlihaa koskevat helpotukset ovat asetuksen 2 §:ssä, ja siipikarjan ja kanin lihaa koskevat helpotukset 4 §:ssä).
  • Kun perataan kalaa ja myydään sitä tai kun valmistetaan kalajalosteita, kuten savukalaa, ja myydään sitä.
  • Kun valmistetaan myyntiin tuotteita, joihin liittyy erityisiä riskejä, kuten salaatteja ja raasteita.

Lue lisää REKO-myynnistä ja rajauksista alkutuotannon toiminnan ja elintarvikehuoneistotoiminnan välillä täältä:

 

 

Minkälaisia elintarvikkeita yhdistys voi valmistaa ja myydä ilman ilmoitusvelvollisuutta ja missä vaiheessa ilmoitus tulee tehdä?

Yhdistysten kertaluonteiset tarjoilu- tai myyntitapahtumat eivät vaadi elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä, kunhan tapahtumissa ei tarjoilla tai myydä mitään todella suurta riskiä omaavia tuotteita, kuten tartar-pihvejä, sushia tai graavi- tai kylmäsavukalaa. Yhdistys voi myös tarjota vaikka kerran viikossa kuumentamalla valmistettua keittolounasta ilman velvoitetta rekisteröitymisestä elintarvikevalvontaan. Tämä johtuu siitä, että kyseessä ei ole elinkeinotoiminta, vaan toiminta, jolla kerätään rahoja yhdistystoiminnalle.

Yhdistyksen kannattaa kuitenkin tarvittaessa olla yhteydessä verottajaan, etenkin jos vuosimyynti lähestyy 10 000 euron rajaa.

Lue lisää täältä: