Margariineista ja rasvalevitteistä

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa tutkittiin markkinoilla olevien margariinien ja rasvalevitteiden rasvan koostumusta. Erityishuomion kohteena oli näytteiden transrasvapitoisuus. EU:ssa keskustellaan elintarvikkeiden transrasvapitoisuuksista ja eräät maat ovat jo asettaneet sille raja-arvon, koska transrasva on todettu terveydelle haitalliseksi. Tutkimuksessa kartoitettiin tilanne Suomen markkinoilla olevien levitettävien margariinien ja rasvalevitteiden osalta.

Näytteistä mitattiin rasvapitoisuus ja määritettiin rasvahappokoostumus. Kaikissa tutkituissa tuotteissa transrasvan määrä oli hyvin alhainen, eikä todetuilla määrillä ole terveydellistä merkitystä. Transrasvaa ei löytynyt lainkaan 55 prosentista näytteistä, joita oli 18 kappaletta.

Tutkittujen näytteiden rasvahappokoostumuksissa
havaittiin eroja

Tutkittujen margariinien ja rasvalevitteiden rasvapitoisuudet vaihtelivat 29 – 80 prosentin välillä. Tyydyttyneen, ns. kovan rasvan osuus kokonaisrasvasta vaihteli 20 – 52 prosentin välillä. Kova rasva tunnetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Transrasva on tyydyttymätöntä rasvaa, mutta se toimii tyydyttyneen rasvan tavoin ja lasketaan siksi kovan rasvan osuuteen mukaan. Transrasvan määrä oli kaikissa tutkituissa näytteissä hyvin alhainen; korkein mitattu määrä oli vain 0,5 g/100 g tuotetta. EU:ssa ei ole asetettu transrasvalle raja-arvoa, vaikka eräät jäsenvaltiot ovat näin menetelleetkin. Sen ilmoittaminen pakkausmerkinnöissä ei ole pakollista. Tutkimuksen mukaan transrasvat eivät ole ongelma margariineissa ja rasvalevitteissä. 

Välttämättömät rasvahapot ovat rasvoja, joita tarvitaan tasapainoisen ravitsemuksen ja ihmisen terveyden kannalta. Näitä rasvahappoja (linolihappo ja alfa-linoleenihappo) tulee saada ravinnosta, sillä elimistö ei pysty näitä itse tuottamaan. Tutkittujen tuotteiden välttämättömien rasvahappojen määrässä oli huomattavaa vaihtelua: 3,5 – 28,8 g/100g tuotetta. Välttämättömien rasvahappojen määrä oli yleensä suurempi rasvaisimmissa tuotteissa. Kevyiden ja rasvaisimpien tuotteiden välillä ei ollut tilastollista eroa rasvahappokoostumuksessa. Sekä kevyissä että rasvaisimmissa tuotteissa on rasvahappokoostumuksen kannalta terveydellisesti hyviä ja huonoja tuotteita.

Tutkimus liittyy Eviran tieteelliseen tutkimushankkeeseen

Tutkimushankkeessa selvitetään erilaisten kevyttuotteiden rasvahappokoostumusta. Kevyttuotteiden rasvahappoprofiilia verrataan normaalirasvaisten tuotteiden profiiliin. Hanketta jatketaan uusilla tuoteryhmillä, kuten kasvirasvajäätelöt. Hankkeen toinen tavoite on rasvahappojen analyysimenetelmän kehittäminen. Rasvahapot muutetaan haihtuviksi DMOX -johdannaisiksi, jotka erotellaan kaasukromatografisesti. Massaselektiivisellä ilmaisimella havaitaan hiiliketjun kaksoissidosten paikka ja konformaatio aiempaa tarkemmin. 

Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on prof. Kimmo Peltonen ja hankevastaava tutkija Tiina Ritvanen. Hankkeen on arvioitu kestävän vuoteen 2011.

Lisätietoja:
transrasvatutkimus: tutkija Tiina Ritvanen, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö,
tiina.ritvanen@evira.fi, p. 029 5304447
rasvalevitteiden määritelmät, pakkausmerkinnät: ylitarkastaja Tuulikki Lehto, tuoteturvallisuusyksikkö, tuulikki.lehto@evira.fi, p. 029 5304296

Määritelmiä:

Voi = rasva yksinomaan maitorasvaa ja sitä on vähintään 80 % painosta. Lisäksi tunnetaan nimikkeet voi 60 ja voi 40, joissa on rasvaa nimen mukaisesti.
Maitorasvalevite = rasva yksinomaan maitorasvaa.
Margariini = kasvirasvaa (maitorasvan osuus alle 3 %) ja sitä on 80 - 90 % tuotteen painosta. Lisäksi tunnetaan nimikkeet margariini 60 ja margariini 40, joissa on rasvaa nimen mukaisesti. Muut rasvapitoisuudet ovat rasvalevitteitä.
Rasvaseos = kasvi- ja maitorasvan seos, maitorasvan osuus kokonaisrasvapitoisuudesta 10 – 80 %.
”Vähärasvainen” tai ”kevyt”margariini = rasvapitoisuus enintään 41 %
”Vähemmän rasvaa” = rasvapitoisuus 41 – 62 %.
Rasva = elintarvikkeiden rasva koostuu pääosin triglyserideistä. Triglyseridissä on glyserolirunko ja kolme rasvahappotähdettä. Ihmisen elimistö pilkkoo rasvan osasikseen ja pystyy muokkaamaan rasvahappoja edelleen. Rasvahapon rakenne on tärkeä tekijä sen toiminnalle solussa, ts. terveydellisyydelle. Rasvan osuus kokonaisenergiansaannista tulisi olla 25 - 35%.
Tyydyttynyt rasvahappo = muodostaa suurimman osan ns. kovasta rasvasta. Rasvahapon hiiliketjussa ei ole kaksoissidoksia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 1-vuotiailla lapsilla tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen yhteenlaskettu osuus tulisi olla korkeintaan noin 10 % kokonaisenergiansaannista.
Kertatyydyttymätön rasvahappo = rasvahapon hiiliketjussa on yksi kaksoissidos.
Monityydyttymätön rasvahappo = rasvahapon hiiliketjussa on useampi kuin yksi kaksoissidos, yleensä 2-3.
Välttämätön rasvahappo = rasvahappo, jota elimistö ei pysty muokkaamaan muista rasvahapoista. Siksi ne on saatava ruoasta. Linolihappo (C18:2, omega-6) ja alfalinoleenihappo (C18:3, omega-3) ovat välttämättömät rasvahapot.
Trans-rasvahappo = rasvahapon kaksoissidoksen hiiliatomien vetyatomit ovat eri puolilla sidosta, kun yleisemmässä cis-rasvahapossa vetyatomit ovat samalla puolella kaksoissidosta. Tanska rajoitti ensimmäisenä maana transrasvojen myyntiä vuonna 2003.

 

Viitteet:
Aro, A. (2006): The scientific basis for trans fatty acid regulations – Is it sufficient? A European perspective. Atherosclerosis Supplements 7: 67-68.
Chardigny, J.M. et al. (2008): Do trans fatty acids from industrially produced sources and from natural sources have the same effect on cardiovascular disease risk factors in healthy subjects? Results of the trans Fatty Acid Collaboration (TRANSFACT) study. American Journal of Clinical Nutrition, 87(3), 558-566.
European Food Safety Authority (2004). Opinion of the Scientific Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies on a request from the Commission related to the presence of trans fatty acids in foods and the effect on human health of the consumption of trans fatty acids. The EFSA Journal, 81, 1-49.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME