Ravitsemusväitteet

Ravitsemusväitteellä tarkoitetaan elintarvikkeen hyödyllistä ravintosisältöä käsittelevää väitettä. Ravitsemusväitteen hyödyllinen ravitsemuksellinen ominaisuus voi liittyä:

Energiamäärään, jota elintarvike

  • tuottaa
  • tuottaa lisättynä tai vähennettynä määränä tai
  • jota se ei tuota

Ravintoaineeseen tai muuhun aineeseen, joita elintarvike

  • sisältää
  • sisältää lisättyinä tai vähennettyinä määrinä
  • joita se ei sisällä

Hyväksytyt ravitsemusväitteet on kuvattu väiteasetuksen liitteessä ja sen muutoksissa. Euroopan komissio ylläpitää listaa ravitsemusväitteistä.

Sallittuja ovat myös väitteet, joilla on kuluttajille oletettavasti sama merkitys kuin asetusten liitteiden väitteillä. Evira on koonnut esimerkkejä vastaaviksi katsomistaan väitteiden sanamuodoista. Jos toimija käyttää muita sanamuotoja, tulee toimijan varmistaa, että sanamuodolla on kuluttajalle sama merkitys.

Ravitsemusväitteen käyttö edellyttää aina ravintoarvon merkitsemistä. 
Lisätietoa ravintoarvomerkinnöistä.

Ravitsemusväitteiden käytön edellytykset

Ravitsemusväitteistä on määritelty, kuinka paljon elintarvikkeen on sisällettävä kyseistä ravintoainetta, jotta ravitsemusväitettä saa käyttää. Mikäli väitteen haluaa liittää oman tuotteensa pakkausmerkintöihin tai markkinointiin, tulee ravitsemusväitteen ehtojen täyttyä omassa tuotteessa ja sen pakkausmerkinnöissä.

  • Esimerkiksi elintarviketta voi kutsua kuidun lähteeksi, mikäli tuote sisältää ravintokuituja vähintään 3 g/100 g tai 1,5g/100 kcal.
  • Elintarviketta voi kutsua vitamiinin tai kivennäisaineen lähteeksi, mikäli tuote sisältää vähintään 15 % ravintoarvomerkintäasetuksen liitteessä määritellystä vuorokautisen saannin vertailuarvosta.
  • Vastaavasti ’sisältää runsaasti’ –väitteen käytön ehtona on, että tuote sisältää vähintään 30 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta.

 

Evira katsoo, että sekä jalostettuihin että käsittelemättömiin elintarvikkeisiin voi liittää ravitsemus- ja terveysväitteitä, mikäli kyseinen elintarvike täyttää väitteen käytön ehdot, väitettä käytetään väiteasetuksen vaatimusten mukaisesti eikä kuluttaja tule harhaanjohdetuksi. Näin ollen esimerkiksi proteiinin lähde –väitettä voisi käyttää lihassa tai ’sisältää b-karoteenia’ –väitettä porkkanassa.

 

Minkälaisia väitteitä ei katsota ravitsemusväitteiksi

Tietoja ravintoaineen laadusta tai määrästä, joita vaaditaan muualla lainsäädännössä, ei katsota ravitsemusväitteiksi. Esimerkiksi juustojen ja eräiden makkaroiden rasvapitoisuuden ilmoittamista ei katsota ravitsemusväitteiksi.

Lisäksi merkintöjä ainesosista, joita on käytetty tai ei ole käytetty elintarvikkeen valmistuksessa tai jotka kuvaavat ainesosien ominaisuuksia, ei tulkita ravitsemusväitteiksi:

  • sokeroitu (huom. sen sijaan väitteet sokeriton, ei lisättyjä sokereita ja myös sokeroimaton ovat ravitsemusväitteitä)
  • makeuttamaton, maustamaton
  • makeutettu ksylitolilla/fruktoosilla
  • valmistuksessa ei ole käytetty rasvaa
  • ei sisällä maidon ainesosia
  • maidoton
  • lisäaineeton
  • säilöntäaineeton
  • laktoositon, vähälaktoosinen
  • gluteeniton, erittäin vähägluteeninen

 

Kielletyt ravitsemusväitteet

Vain väiteasetuksen liitteessä määriteltyjä ravitsemusväitteitä saa käyttää.

Esimerkki

Ravitsemusväitteitä, jotka eivät ole väiteasetuksen mukaisesti hyväksyttyjä, ja joita ei saa käyttää, ovat esimerkiksi seuraavat:

  • kolesteroliton, kolesterolia vähennetty
  • ei sisällä transrasvahappoja, 0 % transrasvahappoja
  • superkevyt, ultrakevyt
  • yhtä paljon kuin –vertaukset
  • vähähiilihydraattinen
  • enemmän C-vitamiinia
  • tuplasti D-vitamiinia
  • 50 % enemmän kalsiumia

 

 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA