Ravitsemusväitteet

Ravitsemusväitteellä tarkoitetaan väitettä, jossa todetaan, esitetään tai annetaan ymmärtää, että elintarvikkeella on erityisiä hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia seuraavien seikkojen johdosta:

Energiamäärä (kaloreina), jota se

  • tuottaa
  • tuottaa lisättynä tai vähennettynä määränä tai
  • jota se ei tuota

ja/tai

Ravintoaineet tai muut aineet, joita se

  • sisältää
  • sisältää lisättyinä tai vähennettyinä määrinä
  • joita se ei sisällä.

Hyväksytyt ravitsemusväitteet on kuvattu väiteasetuksen liitteessä ja sen muutoksissa. Euroopan komissio ylläpitää listaa ravitsemusväitteistä.

Sallittuja ovat myös väitteet, joilla on kuluttajille oletettavasti sama merkitys kuin asetusten liitteiden väitteillä. Evira on koonnut esimerkkejä vastaaviksi katsomistaan väitteiden sanamuodoista. Jos toimija käyttää muita sanamuotoja, tulee toimijan varmistaa, että sanamuodolla on kuluttajalle sama merkitys.

Ravitsemusväitteen käyttö edellyttää aina ravintoarvon merkitsemistä. 
Lisätietoa ravintoarvomerkinnöistä.

Ravitsemusväitteiden käytön edellytykset

Ravitsemusväitteistä on määritelty, kuinka paljon elintarvikkeen on sisällettävä kyseistä ravintoainetta, jotta ravitsemusväitettä saa käyttää.

  • Esimerkiksi elintarviketta voi kutsua kuidun lähteeksi, mikäli tuote sisältää ravintokuituja vähintään 3 g/100 g tai 1,5g/100 kcal.
  • Elintarviketta voi kutsua vitamiinin tai kivennäisaineen lähteeksi, mikäli tuote sisältää vähintään 15 % ravintoarvomerkintäasetuksen liitteessä määritellystä vuorokautisen saannin vertailuarvosta.
  • Vastaavasti ’sisältää runsaasti’ –väitteen käytön ehtona on, että tuote sisältää vähintään 30 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta.

 

Niille ravintoaineille, joille ei ole määritelty vuorokautisen saannin vertailuarvoa, sovelletaan ’sisältää ravintoainetta tai muuta ainetta’ –väitettä. Vaikka kyseisille ravintoaineille ei ole määritelty käytön ehtoihin selkeitä raja-arvoja, tulee muiden väiteasetuksen ehtojen täyttyä.

Toimijan vastuulla on näyttää toteen väiteasetuksen vaatimusten täyttyminen eli myös se, että ko. aineella on todistettu hyödyllinen vaikutus ja kyseistä ainetta on tuotteessa riittävästi. Tieteellisesti todistettu hyödyllinen vaikutus voi perustua esimerkiksi EFSAn antamiin lausuntoihin.

Mikäli aineen nimi viittaa sen toimintaan tai terveysvaikutukseen, on kyseessä terveysväite (esim. antioksidantit, probiootit).

Minkälaisia väitteitä ei katsota ravitsemusväitteiksi

Tietoja ravintoaineen laadusta tai määrästä, joita vaaditaan muualla lainsäädännössä, ei katsota ravitsemusväitteiksi.

Lisäksi merkintöjä ainesosista, joita on käytetty tai ei ole käytetty elintarvikkeen valmistuksessa tai jotka kuvaavat ainesosien ominaisuuksia, ei tulkita ravitsemusväitteiksi:

  • sokeroitu (huom. sen sijaan väitteet sokeriton, ei lisättyjä sokereita ja myös sokeroimaton ovat ravitsemusväitteitä)
  • makeuttamaton
  • makeutettu ksylitolilla/fruktoosilla
  • valmistuksessa ei ole käytetty rasvaa
  • ei sisällä maidon ainesosia
  • maidoton
  • lisäaineeton
  • säilöntäaineeton

Laktoositon, vähälaktoosinen, gluteeniton ja erittäin vähägluteeninen eivät ole ravitsemusväitteitä vaan niitä säädellään erityisruokavaliovalmistelainsäädännöllä ja jatkossa elintarviketietoasetuksella (EY) N:o 1169/2011.

 

 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA