Usein kysyttyä kontaktimateriaaleista

 

1. Mitä vaatimuksia laki asettaa elintarvikepakkauksille ja astioille?

– Päävaatimus on, että elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista eli ns. kontaktimateriaaleista ei saa tavallisissa tai ennakoitavissa käyttöolosuhteissa siirtyä elintarvikkeeseen sellaisia määriä ainesosia, jotka

  • voisivat vaarantaa ihmisen terveyden,
  • aiheuttaa sopimattomia muutoksia elintarvikkeen koostumukseen tai
  • aiheuttaa elintarvikkeen aistinvaraisten ominaisuuksien heikentymistä.

Tämä vaatimus koskee elintarvikepakkausten ja astioiden lisäksi kaikkia muitakin laitteita ja välineitä, jotka ovat suoraan tai välillisesti kosketuksessa elintarvikkeeseen jo sen valmistusprosessin aikana.

2. Mitä vaatimuksia laki asettaa elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuville muoveille?

– Yleisvaatimukset ovat, että elintarvikekäyttöön soveltuvia muoveja saa valmistaa vain hyväksytyistä valmistusaineista ja lisäaineksista, tarvike pitää tutkia kemiallisesti ja aistinvaraisesti sekä todeta käyttötarkoitukseen sopivaksi, As. (EU) Nro 10/2011. Yritysten välisessä kaupassa materiaalilähetyksiin on liitettävä vaatimustenmukaisuusilmoitus (art. 15, 16 ja liite IV).

3. Millaisia muovituotteita, esimerkiksi kertakäyttökäsineitä tai pakkauskalvoja, EI saa käyttää elintarvikkeita käsiteltäessä?

– Sellaisia kertakäyttöisiä PVC-muovituotteita (”vinyylimuovit”), jotka sisältävät tiettyjä ftalaatteja (bentsyylibutyyliftalaatti eli BBP, di-isonyyliftalaatti eli DINP ja di-isodekyyliftalaatti eli DIDP) ei saa käyttää käsiteltäessä rasvaisia (yli 0,5 % rasvaa) elintarvikkeita. Esimerkiksi tavanomaiset vinyylikäsineet eivät siten sovi yleiskäsineiksi elintarviketyössä.

Jos kertakäyttöinen muovituote sisältää näitä ftalaatteja, tuotteen mukana on oltava käyttöohje ”Ei sovellu kosketukseen rasvaisten elintarvikkeiden kanssa” tai muu vastaava informaatio.

4 . Kapseloitu kalaöljy sulattaa muovimukin. Uskaltaako sitä syödä, onko se vaarallista?

– Kuluttajat ovat tehneet kokeiluja valuttamalla kalaöljykapselien sisältöä polystyreenistä (PS) valmistettuun muovimukiin, havainneet ja hämmästyneet, että muki sulaa öljyn vaikutuksesta. Ilmiö on saanut heidät miettimään, onko öljy vaarallista ruoansulatuselimistölle.

Muovimateriaalit ja öljyt ovat 'lähisukulaisia', sillä muovit valmistetaan öljyistä erilaisilla polymerointimenetelmillä. Yksi kemian perussääntöjä on, että 'samanlainen liuottaa samanlaista'. Siitä tässäkin ilmiössä perimmiltään on kyse. Siitä, että öljy on sulattanut muovimukin, ei voi tehdä sellaisia päätelmiä, että se käyttäytyisi vastaavalla tavalla myös ruoansulatuselimistössä!

Muovialan asiantuntijoilta saadun tiedon mukaan polaariset alifaattiset hiilivedyt (joita on esim. kalaöljyissä) voivat liuottaa polystyreeniä, jos niissä on riittävää polaarisuutta, siis ketoni- ja karboksyyliryhmiä (= esteröity öljy). J. Seppälän 'Polymeeriteknologian perusteet' -kirjassa asia sanotaan selvästi: "Polystyreeni kestää vettä, suolaliuoksia, happoja, emäksiä, alifaattisia hiilivetyjä ja alempia alkoholeja, mutta liukenee estereihin, aromaattisiin hiilivetyihin ja kloorattuihin hiilivetyihin".

Aineiden kemiallisista perusominaisuuksista siis johtuu, että tietyntyyppinen (esteröity) kalaöljy sulattaa PS-muovimukin. Esteröityjä kalaöljyjä myydään tavanomaisesti kapselimuodossa. Vaikka ilmiö näyttää hämmästyttävältä, siinä ei ole mitään 'mystiikkaa'!

Kertakäyttöastiat, kuten muutkin astiat ja pakkaukset, suunnitellaan aina tiettyä käyttötarkoitusta ja -olosuhteita varten. Esim. ohut kertakäyttöinen PS-juomamuki on tavanomaisesti tarkoitettu kylmälle tai haalealle vesipitoiselle juomalle - ei öljyn säilyttämiseen. Siihen tarkoitukseen valitaan toinen sopiva materiaali - sellainen, joka kestää öljyä.

5. Voiko muoviastiaa lämmittää mikroaaltouunissa?

– Voi, jos astiaan on merkitty, että se kestää mikroaaltouunin. Jos merkintää ei ole, muoviastiaa ei kannata käyttää mikrossa.

6. Liukeneeko mikropopcorn-pakkauksesta jotain haitallisia aineita popcorneihin?

- Mikropopcorn-pakkauksissa käytetään perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) estämään rasvan imeytymistä paperiin ja suojaamaan paperipussia kuumuudelta valmistuksen aikana.  

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn mukaan perfluorialkyyliyhdisteiden (PFOS ja PFOA) saanti ravinnon kautta on niin vähäistä, että niiden siedettävän päiväsaannin enimmäismäärät eivät ylity. Eli jos mikropopcornin syöminen on satunnaista, ne ovat kokonaisuuden kannalta vain hyvin vähäinen terveysriski. 

Jos haluaa rajoittaa kemikaalien saantiaan yleensä, popcornit kannattaa valmistaa perinteisellä menetelmällä, teräskattilassa kuumentaen.  

 7. Koskevatko ns. keramiikka-asetuksen (KTM asetus 165/2006) vaatimukset lasiastioita?

– Eivät, keramiikka-asetuksen vaatimukset eivät koske lasitavaraa.

8. Kumpi on käyttökelpoisempi ruoanlaitossa, puinen vai muovinen leikkuulauta?

 – Ruoanlaitossa on hyvä käyttää helposti puhtaana pidettäviä muovisia leikkuulautoja siten, että kullekin elintarvikeryhmälle on oma leikkuualustansa. Muovilaudat on kätevä pestä puhtaiksi tiskikoneessa, missä lämpötila tehostaa puhdistumista.  Puinen leikkuulauta soveltuu parhaiten kuiville elintarvikkeille kuten esim. leivälle ja muille leipomotuotteille. Yleensä puumateriaali on niin huokoista, että se voi imeä itseensä likaa, vettä ja pesuaineita sekä jäädä pitkäksi aikaa kosteaksi.   Elintarviketeollisuudessa käytetään yksinomaan muovisia leikkuualustoja helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsiteltäessä (EU:n yleinen hygienia-asetus N:o 852/2004). 

9. Onko puisille astioille ja aterimille jotain erityisvaatimuksia?

– Puisille kontaktimateriaaleille ei ole erityisvaatimuksia, mutta niitäkin koskee em. kehysasetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EY N:o 1935/2004.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarvikkeen valmistajan on itse arvioitava tuotteen turvallisuus. Turvallisuus perustuu käytetyn puumateriaalin (puhdas puu) sekä käsittelyjen ja pinnoitteiden (turvallisuus tunnettava) ominaisuuksiin.

10. Voiko alumiinifoliosta irrota ruokaan alumiinia?

– Vain silloin, jos alumiinifoliota käytetään metalliastiassa olevan ruoan suojaamiseen. Tällöin folion ja astian välille syntyy sähköpari, jonka seurauksena alumiini liukenee korroosion takia ruokaan ja folioon tulee reikiä.

Sen sijaan esimerkiksi eväsleipien kääriminen folioon tai keraamisen astian suojaaminen foliolla ei synnytä sähköparia.

Alumiinifoliopakkauksissa on hyvät käyttöohjeet, jotka on syytä lukea ennen folion käyttöä.

EFSA on arvioinut vuonna 2008 alumiinin turvallisuuden elintarvikkeissa (http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/754.htm, Safety of aluminium from dietary intake, Scientific Opinion of the Panel on Food Additives, Flavourings, Processing Aids and Food Contact Materials (AFC)) ja päätynyt, ettei olemassa olevan tieteellisen näytön perusteella voida osoittaa selvää yhteyttä alumiinin ja Alzheimerin taudin välillä.

11. Voiko metallitölkkejä käyttää muotteina ruoanvalmistuksessa?

– Metallitölkkejä ei kannata käyttää tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.

Kesäkokille esitellään ja on tarjolla mitä erilaisimpia "innokokin" valmistusmenetelmiä, joissa käytetään esim. metallitölkkejä tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Tässä piilee omat vaaransa, sillä niiden painatuksista tai pinnoitteista saattaa siirtyä ruokaan vieraita aineita, jotka voivat olla terveydelle haitallisia.

Vieraiden aineiden saannin välttämiseksi kannatta kaihtaa outoja ruoanvalmistusmenetelmiä ja jättää ne kokeilematta.

12. Voiko vanhoja astioita käyttää?

– Kannattaa ensin arvioida astian kunto kriittisesti. On turvallisinta jättää vanhat kolhon näköiset keramiikkakolpakot sekä kuluneet, säröiset ja kolhiintuneet astiat käyttämättä.

Myös uudempien esineiden osalta kannattaa arvioida, soveltuvatko ne ollenkaan elintarvikekäyttöön. Etenkin matkamuistona tuoduista keramiikkakannuista ja -mukeista saattaa liueta lyijyä. Ne tulee pitää vain koriste-esineinä.

13. Voiko glögiä kuumentaa vedenkeittimessä tai alumiinikattilassa?

– Vedenkeittimiä tulee käyttää vain veden keittämiseen. Osassa vedenkeittimiä kuparinen lämmitysvastus on näkyvissä, ja hapan glögi voi syövyttää siitä metallia irti. Kupari on ihmiselle tärkeä hivenaine pieninä määrinä, mutta suuret määrät voivat aiheuttaa jopa akuutteja myrkytyksiä. Alumiinista kattilaa ei myöskään pidä käyttää glögin kuumentamiseen, sillä hapan glögi liuottaa alumiinia alumiinikattilasta.

14. Voiko puulevyä käyttää lihan alustana savustusuunissa?

 Pohjoismaisia puulajeja pidetään lähtökohtaisesti turvallisina. Jos puulevy ei ole kokopuuta vaan on koostettu liimoista ja on vielä mahdollisesti pinnoitettu, niin mahdollisuus ainesosien siirtymiseen alustasta lihaan on mahdollista ja jopa todennäköistä.

Elintarvikealan toimijan tulee selvittää, onko kyseessä lainkaan kontaktimateriaali ja onko puulevy tarkoitettu em. käyttöön ja kosketukseen elintarvikkeiden kanssa? Asian selvittämiseksi toimijan tulee pyytää puulevyn ”valmistajalta” puulevyn vaatimustenmukaisuutta osoittava asiakirja kuten esim. elintarvikekelpoisuustodistus. Em. asiakirjassa tulee olla kerrottuna mm. minkälaiseen elintarvikekosketukseen se soveltuu. Jos puulevyn käytölle on rajoituksia, ne tulee käydä ilmi asiakirjasta. Toimijan tulee lisäksi varmistua, että puulevyä käytetään niille annettuja käyttöolosuhteita koskevien ohjeiden mukaisesti.

15. Kuuluuko paperin/kartongin valmistuksen raaka-ainesellu kontaktimateriaaleihin ja onko sen valmistus kontaktimateriaalialan toimintaa?

 Sellun valmistus katsotaan kontaktimateriaalialan toiminnaksi ja sellu kontaktimateriaaliksi, jos siitä on tarkoitus valmistaa elintarvikkeen kanssa kosketukseen tulevaa paperia/kartonkia. Sen sijaan yksittäisten kemikaalien valmistus ei kuulu kontaktimateriaalialan toimintaan.