Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät viime vuosina

Elintarvikkeiden takaisinvetojen vuotuinen tilastoitu määrä oli vuonna 2016 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietojen mukaan hieman edellisvuotta suurempi. Takaisinvedoksi laskettuja tapauksia oli 131, mikä on 18 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Tietoja takaisinvedoista on kirjattu järjestelmällisemmin vuodesta 2006 lähtien. Tietojen kirjaamistavat ovat jonkin verran täsmentyneet ajan myötä ja siksi eri vuosien tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Viimeisimpänä tarkennuksena on vuoden 2016 tilastoissa otettu mukaan myös kaikki sellaiset erityisesti kansainvälisen RASFF-järjestelmän kautta tulleet tapaukset, joissa tuotetta ei enää tiedon tullessa Suomeen ole ollut markkinoilla yhtään jäljellä. Näitä tapauksia oli vuoden aikana yhteensä 25 kpl. Tämä on tärkeää ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Tiedon myöhäisen saapumisen vuoksi tuotetta (yleensä nopeasti vanhenevia kasviksia) ei ehditty enää poistamaan markkinoilta.

Omavalvonta - viranomaisvalvonta - kuluttajavalvonta

Toimijoiden omavalvonnan kehittyminen on merkinnyt niiden sisäisten toimintaohjeiden tarkentumista ja vaikuttanut siihen, että myös takaisinvedot tapahtuvat järjestelmällisemmin. Sosiaalisen median rooli on yhä kasvanut, ja siksi yritykset pyrkivätkin itse ensin kertomaan tuotteidensa takaisinvedoista. Tämä velvollisuus nopeaan tiedottamiseen heille lainsäädännön nojalla kuuluukin. Viranomaisvalvonta on yhä enemmän riskiperusteista (aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita tarkastetaan jatkossa useammin), minkä vuoksi tuontitarkastus johtaa todennäköisemmin takaisinvetoon. Lisäksi kuluttajat ovat aktiivisia ilmoittamaan havaitsemistaan tuotevirheistä, vaikka kuluttajalähtöisten takaisivetotapausten määrä onkin selkeästi laskenut edellisvuodesta.

EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF = Rapid Alert System for Food and Feed) jatkuva kehittäminen näkyy myös meille tulleiden ilmoitusten määrässä. Se on noussut muutamien edellisvuosien 20 - 30 ilmoituksen tasosta viime vuonna ennätykseen; peräti 53 ilmoitusta koski Suomeen tuotua määräystenvastaista elintarviketta. Suomeen tuotavia elintarvikkeita tutkii Tulli, jonka tutkimusten seurauksena tehtiin 24 takaisinvetoa. Luku edustaa vakiintunutta tasoa viime vuosina.

Elintarvikkeissa havaitut virheet

Takaisinvetojen pitkällä aikavälillä kohonneeseen määrään on monia syitä. Lisääntynyt kiinnostus uusiin ruokakokemuksiin näkyy mm. erilaisten yrttien ja kasvisten lisääntyneenä tuontina (uusien jakelukanavien kautta) ja sitä kautta takaisinvetojen lisääntymisenä tuotteissa todettujen kasvinsuojeluaineiden ja kasvunparanteiden vuoksi.

Aiemmin tuotteissa havaittujen epäkohtien ja valvontaprojektien vaikutus valvontaan näkyy heilahteluna tilastoissa; hetkellisen piikin jälkeen määräystenvastaisuuksien määrä vähenee yhdessä tuoteryhmässä, mutta kohta taas lisääntyy toisessa. Tämä oli nähtävissä vuoden 2015 allergeenitapausten suuressa määrässä. Vuoden 2016 aikana mm. kiinalaisten ja itä-eurooppalaisten aterimien ja astioiden kohdalla tavattiin aiempaa useammin määräystenvastaisuuksia.

Mikrobiologiset virheet

Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit ja homeet) olivat yleisin takaisinvetoja aiheuttava ryhmä (24 % tapauksista). Huomattavaa on, että salmonellaa ei edelleenkään löytynyt kotimaista alkuperää olevasta lihasta. Sen sijaan sitä löytyi mm. neljästä muunmaalaisesta lihasta ja neljästä maustekasvista.

Suuri osa mikrobiologisista virheistä oli sellaisia elintarvikkeen laatuun liittyviä virheitä, joihin ei liittynyt merkittävää terveysriskiä kuluttajalle. Osassa tapauksia takaisinvedon syynä oli kuitenkin tautia aiheuttavaan mikrobiin liittyvä terveysriski.

Virheet kemiallisessa koostumuksessa

Vuonna 2016 toiseksi eniten takaisinvetoja tehtiin ryhmässä, johon lukeutuvat

  • virheet kasvinsuojeluaineiden ja kasvinparanteiden sekä
  • lisäaineiden käytössä, sekä
  • homemyrkyt elintarvikkeessa.

Joissain tapauksissa kyse oli sallittujen määrien ylityksestä, joissain tapauksissa kokonaan kielletystä aineesta. Vaikka joitakin kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää viljelyssä EU:n alueella, niille on voitu asettaa sallitut enimmäismäärät tuontituotteissa.

Tässä ryhmässä on takaisinvetojen määrä vaihdellut viimeisten neljän vuoden aikana 17 ja 32 tapauksen välillä vuodessa. Viime vuonna tapauksia oli 30. Erityisesti viikunoissa, rusinoissa ja pistaasipähkinöissä todettiin liian korkeita aflatoksiini- ja okratoksiinipitoisuuksia. Kasvinsuojeluaineita ja kasvunparanteita koskevat 16 takaisinvetoa jakautuivat usealle (12) eri tuotteelle, etupäässä hedelmille ja mausteyrteille.

Allergeenivirheet

Allergeenivirheestä on kysymys, jos tuotteessa on joillekin kuluttajille allergiaa aiheuttavaa ainesosaa, mutta tästä ei ole mainintaa pakkausmerkinnöissä. Virheen voi aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen tai vanhentunut ainesosaluettelo tai allergeenikontaminaatio jossain tuotannon vaiheessa. Näiden virheiden osuus on vaihdellut vuodesta 2013 kymmenen ja kolmenkymmenen välillä, ollen viime vuonna 23 tapausta.

Joukkoon mahtui vuoden aikana kymmenen erilaista allergeenia mitä erilaisimmissa tuotteissa. Lähes yhtä monta tapausta tuli ilmi RASFF-järjestelmän, kuluttajapalautteiden, sekä toimijoiden omavalvonnan kautta.

Vierasesineet ja kontaktimateriaalivirheet

Muita jokavuotisia takaisinvetojen aiheuttajia ovat erilaiset vierasesineet (usein tuotanto- tai pakkauskoneesta irronneet muovin- tai metallinpalat), virheelliset elintarvikekontaktimateriaalit (joista liukenee elintarvikkeeseen vieraita aineita) sekä toukat, kuoriaiset ym. Näitä elintarvikkeeseen kuulumattomia partikkeleita tai siihen haitallista hajua tai makua luovuttavia aineita todettiin 23 tapauksessa. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Mitä todennäköisimmin valvonnan kohdistaminen Kiinasta ja Itä-Euroopasta tuotavia keittiötarvikkeita kohtaan on tässä kehityksessä taustalla.

Takaisinvedot löytyvät internetistä

Valtaosasta takaisinvetoja tehdään tiedote Eviran internetsivuille (https://www.evira.fi/haku/?typeId=8&sort=1). Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut 2010-luvulla 10 - 15 prosenttia, viime vuonna selvästi vähemmän.

Kuluttajien tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Ilmoitukset painetussa sanomalehdissä ja niiden sähköisissä versioissa on katsottu olevan hyvä tapa tavoittaa laaja kuluttajakunta. Lehti-ilmoitusten lisäksi yritykset käyttävät tiedotukseen usein myös omia internetsivujaan sekä sosiaalista mediaa.

Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle

Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.evira.fi/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/. Kiireellisissä tilanteissa tuotevirheestä tulisi kertoa myös myymälälle, josta tuote on hankittu.