Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät viime vuosina

Elintarvikkeiden takaisinvetojen vuotuinen määrä väheni Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietojen mukaan edelleen viime vuonna. Vuoden 2015 takaisinvetojen kokonaismäärä on 111, mikä on 7,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoja takaisinvedoista on kirjattu järjestelmällisemmin vuodesta 2006 lähtien. Tietojen kirjaamistavat ovat jonkin verran täsmentyneet ajan myötä ja siksi eri vuosien tilastot eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia. Tämä on tärkeää ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Tilastot ovat kuitenkin käyttökelpoisia mm. antamaan tietoa kehityksen suunnasta.

 

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2006–2015

/files/images/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/pylvas-2.png : 10Kb

Useita syitä takaisinvetojen määrään ja määrän vaihteluun

Takaisinvetojen pitkällä aikavälillä lisääntyneeseen määrään on monia syitä. Lisääntyneen kilpailun myötä tuodaan eri tuotteita ja niiden variaatioita markkinoille yhä enemmän, jolloin riski virhepakkaamiseen lisääntyy; tuotantolinjalla vaihdetaan tuotetta, mutta pakkausmateriaalin vaihto ei tapahdukaan samanaikaisesti. Toimijoiden omavalvonnan kehittyminen on merkinnyt sisäisten toimintaohjeiden tarkentumista, ja vaikuttanut siihen, että myös takaisinvedot tapahtuvat järjestelmällisemmin. Sosiaalisen median rooli on kasvanut, ja siksi yrityksetkin haluavat nopeammin ja avoimemmin kertoa tuotteidensa takaisinvedoista. Valvonta on yhä enemmän riskiperusteista, minkä vuoksi määräystenvastaisia tuotteita todetaan edelleen usein. Lisäksi kuluttajat ovat entistä herkempiä ilmoittamaan havaitsemistaan tuotevirheistä. Kuluttajien tekemien havaintojen johdosta tehtyjen takaisinvetojen osuus on kasvanut suhteessa Tullin, RASFF-järjestelmän tai yritysten itsensä alkuun sysäämiin takaisinvetoihin.

Viime vuosien takaisinvetoja tarkasteltaessa ei voida löytää mitään yhtä tuoteryhmää tai tekijää, joka selittäisi kokonaismäärän lähes jatkuvaa kasvua ja myöhemmin tapahtunutta pientä laskua. Vuodet ovat kuitenkin hieman erilaisia keskenään. Mielenkiintoista vaihtelua voidaan havaita erityisesti allergeenisyistä sekä myös kemiallisen koostumuksen vuoksi tehtyjen takaisinvetojen määrissä; molemmissa ryhmissä on tapahtunut viime vuosina voimakasta heilahtelua, jota ei kuitenkaan voida selittää millään yksittäisellä syyllä.

Vastaavia heilahteluja on ollut aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2010 vedettiin markkinoilta 18 elintarviketta, jotka sisälsivät hyväksymättömiä uuselintarvikkeita. Vuonna 2014 näitä oli 7 tapausta, viime vuonna enää 5. Vuoden 2013 takaisinvetojen kokonaismäärään vaikutti merkittävästi tuon vuoden keväällä tapahtuneet hevosenlihaan ja jäljittämättömään naudanlihaan liittyneet takaisinvedot, jotka olivat osaksi seurausta petoksellisesta toiminnasta eurooppalaisessa elintarvikeketjussa, ja toivat 19 tapausta lisää näihin tilastoihin.

Allergeenivirheet

Allergeenivirheestä on kysymys, jos tuotteessa on joillekin kuluttajille allergiaa aiheuttavaa ainesosaa, mutta tästä ei ole mainintaa pakkausmerkinnöissä. Virheen voi aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen tai vanhentunut ainesosaluettelo tai allergeenikontaminaatio jossain tuotannon vaiheessa. Näiden virheiden osuus on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2014 määrä väheni 26:sta 10:een, mutta nousi viime vuonna taas 30:een. Joukkoon mahtui kymmenen erilaista allergeenia mitä erilaisimmissa tuotteissa. Hieman yllättävänä voidaan pitää, että eniten virheellisiä tuotteita havaitsivat niiden valmistajat itse omavalvonnassaan. Kenties Oiva-järjestelmään kuuluvat tarkastukset ovat saaneet toimijat itse käymään tuotteiden reseptit entistä tarkemmin läpi, jolloin tuotteeseen käytettäviä, mutta pakkausmerkinnöissä ilmoittamattomia allergeenejä on löydetty.

Virheet kemiallisessa koostumuksessa

Vuonna 2015 seuraavaksi eniten takaisinvetoja tehtiin (mikrobiologisten syiden kanssa yhtä paljon) ryhmässä, johon lukeutuvat virheet koskien kasvinsuojeluaineita ja lisäaineita elintarvikkeissa. Joissain tapauksissa kyse oli sallittujen määrien ylityksestä, joissain tapauksissa kokonaan kielletystä aineesta. On olemassa myös sellaisia kasvinsuojeluaineita, joita on luvallista käyttää EU:n ulkopuolella, mutta niiden jäämiä ei saa löytyä EU:n alueelle tuotavista elintarvikkeista.

Kemiallinen koostumus -ryhmässä on tapahtunut päinvastaista heilahtelua kuin allergeeniryhmässä; ensin vuonna 2014 määrä lisääntyi edeltävän vuoden 17:sta 32:een, mutta laski sitten viime vuoden 20 takaisinvetoon. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineita koskevia määräystenvastaisuuksia todettiin puolet edellisvuotta vähemmän. Samoin oli tilanne kasvien luontaisten toksiinien kohdalla. Osasyynä arvellaan olevan esimerkiksi pähkinöiden sadon laatuvaihtelut, mikä heijastuu toksiinimääriin. Kasvisten maahantuojat myös oppivat, millä kasvualueilla käytetään meillä kiellettyjä kasvinsuojeluaineita ja kasvun sääteitä ja siksi välttävät näiltä alueilta tuontia, mikä näkyy vähentyneinä takaisinvetoina.

Mikrobiologiset virheet

Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit, homeet) ovat laaja syy-ryhmä ja yleisiä takaisinvetojen aiheuttajia. Huomattavaa on, että esim. salmonellaa ei ole juuri löytynyt kotimaista alkuperää olevista elintarvikkeista. Vuonna 2015 todettiin 9 elintarvikkeessa salmonellaa. Takavuosina suurin osa näistä oli ulkomaista lihaa. Nyt löytöjä tehtiin sienistä, leväjauheesta, seesamitahnasta, siemensekoituksista, mausteista ja vain muutamasta lihaerästä.

Pakkaus- ja merkintävirheet

Takaisinvedot väärän pakkauksen tai puuttuvien kotimaisten tuotetietojen johdosta ovat kutakuinkin aiemmalla tasolla, 17 tapauksessa. Näistä seitsemässä tapauksessa tuote oli pakattu erehdyksessä toisen tuotteen pakkaukseen. Päiväysvirhe oli viidessä tapauksessa syynä takaisinvetoon. Molemmissa viimeksi mainituissa virhetyypeissä oli yhteistä, että useat näistä tuotteista oli valmistettu Suomessa.  

Muut syyt

Muita jokavuotisia takaisinvetojen aiheuttajia ovat erilaiset vierasesineet (usein tuotanto- tai pakkauskoneesta irronneet muovin- tai metallinpalat), virheelliset elintarvikekontaktimateriaalit (joista liukenee elintarvikkeeseen vieraita aineita) sekä silloin tällöin myös säteilytys tai elintarvikkeesta tutkimuksessa löydetty lääkeaine.

 

Takaisinvedot vuonna 2015 aiheuttamisperusteen mukaan ryhmiteltynä

 

   /files/images/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/piirakka-3.png : 39Kb

Takaisinvedot löytyvät internetistä

Valtaosasta takaisinvetoja tehdään tiedote Eviran internetsivuille (https://www.evira.fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/). Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut 2010-luvulla 10 - 15 prosenttia, viime vuonna hieman vähemmän.

Kuluttajien tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Ilmoitukset sanomalehdissä on katsottu olevan hyvä tapa tavoittaa laaja kuluttajakunta. Lehti-ilmoitusten lisäksi yritykset käyttävät tiedotukseen usein myös omia internetsivujaan sekä sosiaalista mediaa.

Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle

Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.evira.fi/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/. Kiireellisissä tilanteissa tuotevirheestä tulisi kertoa myös myymälälle, josta tuote on hankittu.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME

Elintarvikkeiden takaisinvedot - voiko menneestä oppia jotain? Elintarvikepäivän esitys 13.5.2014, Mika Varjonen