Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät viime vuosina

Elintarvikkeiden takaisinvetojen vuotuinen tilastoitu määrä oli vuonna 2017 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietojen mukaan jo toista vuotta peräkkäin kasvussa. Takaisinvedoksi laskettuja tapauksia oli 158, mikä on 20 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Tietoja takaisinvedoista on kirjattu järjestelmällisemmin vuodesta 2006 lähtien. Tietojen kirjaamistavat ovat jonkin verran täsmentyneet ajan myötä ja siksi eri vuosien tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Eviralla on käytäntönä luokitella takaisinvedoksi myös tapaukset, joissa tuote päässyt etenemään jakeluketjussa, vaikka yhtään tuotetta ei olisi vielä ehditty myydä kuluttajille. Näitä tapauksia ei kuitenkaan ole monta. Hieman enemmän on sellaisia tilanteita, joissa tieto tuotevirheestä tulee kansainvälisen hälytysjärjestelmän (RASFF) kautta niin myöhään, että tuotetta (yleensä nopeasti vanhenevia kasviksia) ei ehditty enää poistamaan markkinoilta vaan ne on jo kulutettu.

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2010–2017

 

Omavalvonta - viranomaisvalvonta – kuluttajien havainnot

Takaisinvetojen kokonaismäärä on lisääntynyt ja suurin osa takaisinvedetyistä tuotteista on ulkomaista alkuperää (74 %).  Erikoista onkin, että EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän RASFFin (Rapid Alert System for Food and Feed) kautta Suomelle ilmoitettujen tapausten määrä on vähentynyt. Viime vuoden (2017) aikana näiden osuus väheni 40 %:sta ollen nyt vain neljänneksen kaikista takaisinvedoistamme. Muissa ryhmissä osuudet sen sijaan kasvoivat kauttaaltaan noin kymmenellä tapauksella per ryhmä: 23 % takaisinvedoista tehtiin Tullin havaitsemista määräystenvastaisuuksista, 18 % yritysten omavalvonnan ansiosta, 17 % kuluttajien ilmoitusten vuoksi ja 10 % kunnallisen elintarvikevalvonnan tai Eviran havaintojen seurauksena. Varmaa syytä Suomessa todettujen tapausten määrän lisääntymiseen ei ole tiedossa, mutta se viittaa laadukkaaseen ja toimivaan elintarvikevalvontaketjuun ja -prosessiin.  

Toimijoiden omavalvonnan kehittyminen on vaikuttanut siihen, että myös takaisinvedot tapahtuvat nopeammin ja järjestelmällisemmin. Sosiaalisen median vaikutus kuluttajien mielipiteiden muodostumiseen on vahva ja siksi yritykset pyrkivätkin itse ensin avoimesti kertomaan tuotteidensa takaisinvedoista. Tämä velvollisuus nopeaan tiedottamiseen heille lainsäädännön nojalla kuuluukin. Viranomaisvalvonta on yhä enemmän riskiperusteista (aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita ja riskipitoiseksi arvioituja kohteita tarkastetaan jatkossa useammin), minkä vuoksi tarkastukset johtavat todennäköisemmin epäkohtien havaitsemiseen ja takaisinvetoon.

Elintarvikkeissa havaitut virheet

Takaisinvetojen pitkällä aikavälillä kohonneeseen määrään on monia syitä. Esimerkiksi lisääntynyt kiinnostus aasialaisiin ruokiin näkyy mm. erilaisten yrttien ja kasvisten lisääntyneenä tuontina uusien jakelukanavien kautta. Takaisinvedot ovat osin lisääntyneet näissä tuotteissa todettujen määräystenvastaisten kasvinsuojeluainejäämien vuoksi.

Aiemmin tuotteissa havaittujen epäkohtien ja valvontaprojektien vaikutus valvontaan näkyy heilahteluna tilastoissa; hetkellisen piikin jälkeen määräystenvastaisuuksien määrä vähenee yhdessä tuoteryhmässä, mutta kohta taas lisääntyy toisessa. Tämä oli nähtävissä vuoden 2015 allergeenitapausten suuressa määrässä. Vuoden 2016 aikana mm. kiinalaisten ja itä-eurooppalaisten aterimien ja astioiden kohdalla tavattiin aiempaa useammin määräystenvastaisuuksia, mutta vuonna 2017 näitä ei enää juurikaan todettu.

Virheitä koskevassa ryhmittelyssä on tehty nyt joitakin muutoksia. ”Virheet kemiallisessa koostumuksessa” -ryhmä on hajotettu ja siitä muodostettu kolme uutta ryhmää, joilla kuvataan paremmin tapauksia:  

  • virheet kasvinsuojeluaineiden ja kasvinparanteiden käytössä
  • virheet lisäaineiden käytössä, sekä
  • homemyrkyt elintarvikkeessa.

Myös ryhmä ”Vierasesineet ja kontaktimateriaalivirheet” on jaettu nimensä mukaan kahteen eri ryhmään. Seuraavaksi kuvaillaan vuoden 2017 merkittävimpien takaisinvetosyiden sisältöä tarkemmin.

Pakkausmerkintävirheet

Selittämättömästä syystä vuoden 2017 aikana tehtiin pakkausmerkintöihin liittyvistä syistä eniten takaisinvetoja, peräti 34 kertaa (22 % kaikista takaisinvedoista). 20 tapauksessa oli kyse sekaannuksesta, jossa pakkaus tai siihen kiinnitetty etiketti oli tarkoitettu toiseen tuotteeseen. Tämä virhe ei vaikuta tuotteen laatuun ja tuote on itsessään käyttökelpoinen, mutta tuote voi aiheuttaa väärän sisällön vuoksi vakavan terveysvaaran allergiselle kuluttajalle. Muille kuluttajille seuraus on ainakin mielipaha, kun pakkaus ja sisältö eivät vastaakaan toisiaan.

Mikrobiologiset virheet

Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit ja homeet) olivat toiseksi yleisin takaisinvetoja aiheuttava ryhmä (18 % tapauksista). Takaisinvetoja ei edelleenkään tehty yhtään kotimaisen lihan vuoksi. Salmonellaa sen sijaan löytyi mm. neljästä ulkomaalaisesta lihasta ja kolmesta tuorevihanneksesta. Listeriasta oli kyse yhdeksässä tapauksessa, joissa elintarvikkeet olivat lihaa, kalaa, lihajalostetta ja suklaapatukkaa. Vuoden aikana tehtiin kolme takaisinvetoa, joissa tuotteessa oli STEC (Shigatoksinen E. coli). Loput tapauksista olivat sellaisia, joista ei aiheutunut merkittävää terveysvaaraa ja tuotepakkauksien pullistumisen vuoksi kuluttajankin on ollut mahdollista havaita virhe ja välttää tuotteen käyttöä.

Virheet kasvinsuojeluaineiden käytössä

Kasvinsuojeluainejäämien vuoksi tehdyt takaisinvedot lisääntyivät edellisvuodesta yhdeksällä, ja niitä oli nyt 25 tapausta. Tuotteet olivat enimmäkseen tuorekasviksia ja hedelmiä Aasiasta. Monessa tapauksessa raja-arvot ylittyivät niin vähän, että tuotteista ei aiheutunut akuuttia kuluttajavaaraa. Kyseinen erä tuli tällöin vain vetää pois myynnistä ja hävittää kumuloituvan vaaran minimoimiseksi.

Joissain tapauksissa kyse on ollut sallittujen määrien ylityksestä, joissain tapauksissa kokonaan kielletystä aineesta. Vaikka joitakin kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää viljelyssä EU:n alueella, niille on voitu asettaa sallitut enimmäismäärät tuontituotteissa.

Muita takaisinvetoja

Kielletyn väriaineen vuoksi tehtiin yhteensä kahdeksan takaisinvetoa, joista kahdessa oli kyse sudan-väristä punaisessa palmuöljyssä. Astioista tai ruokailuvälineistä liukenevista aineista johtui vain kolme takaisinvetoa, kun määrä vuotta aiemmin oli kymmenen. 11 kertaa tuotteen takaisinvedon syynä oli pakkauskoneesta irronnut materiaali tai vastaava elintarvikkeeseen kuulumaton vierasesine.  

Monena vuonna allergeenivirheet ovat olleet kärkipaikalla takaisinvetoja laskettaessa, mutta nyt määrä oli 13 takaisinvetoa koko vuonna. Useimmissa kyse on ollut riittävän huolellisuuden puutteesta tuotteen valmistuksessa. 

Keski-Eurooppaa kuohuttanut loislääke fiproniilin käyttö tuotantokanaloissa ja sitä kautta kananmunissa todetut haitallisen korkeaksi arvioidut fiproniilipitoisuudet ei juurikaan koskettanut Suomea. Tapaukseen liittyen tehtiin neljä takaisinvetoa, mutta tuotteet olivat lähinnä odottamassa käyttöä leipomoiden varastoissa tai vain koeleivontaan käytettyjä.

Jos tarkastellaan takaisinvedon kohteena olevien elintarvikkeiden ja kontaktimateriaalien valmistus- tai tuotantomaata, voidaan todeta seuraavaa: neljännes tuotteista oli kotimaisia, kolmannes muusta EU-maasta ja loput, eli vajaa puolet kaikista, oli lähtöisin EU:n ulkopuolisista maista.

 

Takaisinvedot vuonna 2017 aiheuttamisperusteen mukaan ryhmiteltynä

 

Takaisinvedot löytyvät internetistä

Osasta takaisinvetoja tehdään tiedote Eviran internetsivuille (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/takaisinvedot/arkisto/). Evira välittää tiedon yrityksen tekemästä takaisinvedosta erityisesti silloin, jos kyse on kuluttajatuotteesta, virheellä on akuutti haittavaikutus kuluttajan terveyteen ja tuotetta todennäköisesti on vielä kuluttajalla käyttämättä hallussaan. Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut 2010-luvulla 10 - 15 prosenttia.

Kuluttajien tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Tiedottamiseen käytettävää tapaa tai mediaa ei ole erikseen määrätty. Sähköinen media (uutissivustot, facebook, twitter, yrityksen internetsivut) on nopea tapa levittää tietoa, mutta osa kuluttajista on yhä sen ulkopuolella ja siksi myös painetulla medialla on paikkansa kaikkien kuluttajien tavoittamisessa.

Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle

Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/palautetta+elintarvikkeista/. Tuotevirheestä on hyvä kertoa myös myymälälle, josta tuote on hankittu, jotta kauppa voi tarvittaessa pysäyttää välittömästi tuotteen myynnin muille asiakkaille.