Uuselintarvikkeet

Elintarvikealan tutkimus ja tuotekehitys on vilkasta, joten elintarvikevalikoima uudistuu jatkuvasti, ja paljon uusia tuotteita tulee markkinoille. EU:n ulkopuolisista maista tuodaan EU:n markkinoille yhä enemmän eksoottisia elintarvikekasveja ja -eläimiä, joilla ei ole ollut aiempaa elintarvikekäyttöhistoriaa EU:ssa. Myös luonnonvaraisia kasveja on ruvettu enenevissä määrin hyödyntämään uudella tavalla. Uuselintarvikkeet ovat siis nimensä mukaisesti elintarvikekäyttöön tulevia uutuuksia.

Elintarvikkeiden turvallisuus on pääasiassa perustunut pitkään käyttöhistoriaan, eikä tavanomaisilta elintarvikkeilta ole edellytetty turvallisuusselvityksiä ennen niiden käyttöönottoa. Viime vuosikymmeninä tilanne on tässä suhteessa muuttunut. Tutkijoiden, lainsäätäjien ja kuluttajien keskuudessa nousi huoli mm. uusien elintarvikeainesosien tai eksoottisten elintarvikkeiden mahdollisista riskeistä. Tämä johti tarpeeseen luoda erityiset hyväksymismenettelyt uusille elintarvikkeille.

Toukokuussa vuonna 1997 tuli voimaan ensimmäinen Euroopan parlamentin ja neuvoston uuselintarvikeasetus (EY) N:o 258/97, jonka mukaan sellaisten elintarvikkeiden, joista ei ole aiempaa käyttökokemusta EU:n alueella, käyttöturvallisuus tulee varmistaa ennen niiden hyväksymistä. Uuselintarvikeasetus uudistettiin ja 1.1.2018 tuli voimaan uusi uuselintarvikeasetus (EU) 2015/2283. Uuselintarvikeasetus määrittelee sanan "uuselintarvike" (engl. novel food) seuraavasti: Uuselintarvikkeella tarkoitetaan mitä tahansa elintarviketta, jota ei ole käytetty unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15 päivää toukokuuta 1997 ja joka kuuluu vähintään yhteen seuraavista luokista:

  1. Elintarvikkeet, joilla on uusi tai tarkoituksellisesti muunnettu molekyylirakenne;
  2. Elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu mikro-organismeista, sienistä tai levistä;
  3. Elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kivennäisperäisistä aineista;
  4. Elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasveista tai niiden osista;
  5. Elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu eläimistä tai niiden osista;
  6. Elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu eläinten, kasvien, mikro-organismien, sienten tai levien solu- tai kudosviljelmistä;
  7. Elintarvikkeet, jotka on tuotettu menetelmällä, jota ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997 ja joka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin;
  8. Elintarvikkeet, jotka koostuvat nanomateriaaleista;
  9. Vitamiinit, kivennäisaineet ja muuta aineet, joita käytetään direktiivin 2002/46/EY, asetuksen (EY) N:o 1925/2006 tai asetuksen (EU) N:o 609/2013 mukaisesti;
  10. Elintarvikkeet, joita käytettiin yksinomaan ravintolisissä unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997, jos niitä on tarkoitus käyttää muissa elintarvikkeissa kuin direktiivin 2002/46/EY 2 artiklan a alakohdassa määritellyissä ravintolisissä.

Myös muun muassa nanoteknologian avulla valmistetut elintarvikkeet, luonnonvaraiset kasvit ja hyönteiset kuuluvat uuselintarvikeasetuksen piiriin. Nanoteknologiasta, luonnonvaraisista kasveista ja hyönteisistä löytyy lisätietoa Eviran internetsivuilta.

Vain hyväksyttyjä uuselintarvikkeita voi saattaa markkinoille

Ennen pääsyään kuluttajien ruokapöytään uuselintarvikkeiden turvallisuus arvioidaan. Turvallisuuden arvioi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja markkinointilupa syntyy komission päätöksellä. Lupa myönnetään hakemuksesta, jonka tulee sisältää selvitys tuotteen turvallisuudesta yhteisössä hyväksytyin edellytyksin. EU komission uuselintarvikesivuilta löytyy hakulomake.

Kolmansissa maissa perinteisesti käytetyt ja turvalliseksi todetut elintarvikkeet voidaan saattaa markkinoille helpotetun ilmoitusmenettelyn kautta.

Komissio ylläpitää nk. unionin luetteloa hyväksytyistä uuselintarvikkeista.

Hyväksyttyjä uuselintarvikkeita ovat esimerkiksi tietyt kasvisteroleita sisältävät elintarvikkeet, Morinda citrifolia –hedelmämehu (= nonimehu), runsaasti omegarasvahappoja sisältävät krilliäyriäis- ja leväöljyt, chia-kasvin (Salvia hispanica) siemenet sekä suurpainepastöroinnin avulla valmistetut hedelmätuotteet. Näiden elintarvikkeiden turvallisuus on arvioitu ja ne ovat saaneet uuselintarvikeluvan.

Uuselintarvikkeiksi katsottuja elintarvikkeita, jotka eivät ole saaneet uuselintarvikelupaa ovat muun muassa nangai-pähkinät (Canarium indicum), Cnidium monnieri ja silkkivyökääpä (Coriolus versicolor). Näiden tuotteiden saattaminen markkinoille elintarvikkeena on kiellettyä EU:n alueella.

Evira pitää hyväksymättömän uuselintarvikkeen saattamista markkinoille vakavana virheenä. Tämä johtaa aina selvityspyyntöön ja yleensä tuotteen vetämiseen pois markkinoilta.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME

 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA