Vaarallinen kasvitautilöydös vaatii aina kansainvälisen varmennuksen

11.9.2015

Vaarallisten kasvitautien määrittäminen edellyttää monia testejä ja kansainvälistä varmennusta, kun tauti todetaan Suomessa ensimmäistä kertaa. Kun päärynäviljelmän näytteestä vuonna 2014 löydetty bakteeritauti todettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa Suomen ensimmäiseksi tulipoltetapaukseksi, näyte lähetettiin analysoitavaksi myös Isoon-Britanniaan. Food and Environment Research Agencyn (Fera) testit varmensivat Eviran analytiikkatulokset.

Taudin varhainen toteaminen on erittäin tärkeää, jotta taudin torjunta saadaan ajoissa käyntiin.

“Näytteen saapumisesta Eviraan ja taudin lopulliseen, Ferassa tehtyyn varmistukseen meni noin kolme ja puoli viikkoa. Se on kohtuullisen lyhyt aika, koska näyte tutkittiin yhteensä yhdeksällä erilaisella testimenetelmällä, joista osa tehtiin useampaan kertaan. Evirassa tehtiin kuusi erilaista seulonta- ja tunnistustestiä ennen Feran kolmea varmistustestausta”, sanoo tutkija Mirkka Soukainen Eviran kasvianalytiikan yksiköstä.

Suomessa tulipoltetta tutkittu vuosikymmenien ajan

Karanteenibakteeritautien määrittäminen vaatii monia rinnakkaisia ja peräkkäisiä testejä. Evira noudattaa tulipoltteen määrityksessä Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön (EPPO) ohjeistusta.

”Taudinmääritykseen sisältyi vasta-ainetestejä, joiden avulla bakteeri voidaan osoittaa. Niiden rinnalla käytettiin PCR-testejä, jotka tunnistavat tarkasti bakteerin DNA-perimän tiettyjä alueita. Tunnistus voidaan havaita reaaliajassa PCR-laitteen antamana signaalina tai tutkimalla tavallisella PCR -menetelmällä monistunut DNA vasta testin jälkeen. Lisäksi näytteille tehtiin maljaviljelyitä, ja niihin muodostuneet bakteeripesäkkeet tutkittiin värin, koon ja muiden tuntomerkkien perusteella”, tarkentaa Soukainen.

Jotta näytteestä eristetyn bakteerikannan taudinaiheuttamiskyky olisi selvinnyt, se tartutettiin terveeseen isäntäkasviin, tässä tapauksessa omenanraakileisiin. Kun raakileisiin kehittyi tyypilliset tulipoltteen oireet, kuten ruskettunutta solukkoa ja limaisia bakteeripisaroita, eristettiin bakteerit ravintomaljoille. Vielä kerran bakteerit tunnistettiin maljoilta käyttämällä reaaliaikaista ja tavallista PCR-menetelmää. Tunnistus varmistettiin selvittämällä PCR-testissä monistuneen DNA:n emäsjärjestys ja vertaamalla sitä geenitietokantaan.

Vuoteen 2014 asti Suomi oli ainoa EU-maa, jossa tulipoltetta ei ollut todettu. Suomen suoja-alueoikeuden nojalla tulipoltteen isäntäkasvien tuontia on voimakkaasti rajoitettu. Suoja-alueella taudin leviäminen on estettävä ja esiintymät on torjuttava.

Tulipolte on tiettyjen ruusukasvien heimoon kuuluvien hedelmä- ja koristekasvien tuhoisin kasvitauti, jonka aiheuttaa Erwinia amylovora -bakteeri.
Lue lisää tulipoltteesta.

Analytiikasta voi lukea lisää kansainvälisesti vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista:
Soukainen, M., Santala, J., Tegel, J.
First Report of Erwinia amylovora, the Causal Agent of Fire Blight, on Pear in Finland.
Plant Disease 2015: Vol. 99, No. 7, p. 1033.

Tutustu European and Mediterranean Plant Protection Organization EPPOn ja Food Environment Research Agency Feran toimintaan (englanniksi).

Lisätietoja:
tutkija Mirkka Soukainen, p. 040 583 4943

 

Aihealueet: