Kasvinterveyslainsäädännön uudistus

Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu, kun EU:n kasvinterveysasetusta (2016/2031) aletaan soveltaa 14.12.2019 alkaen. Asetus on sellaisenaan voimassa jokaisessa EU-maassa, ja kansallisesti säädetään ainoastaan joitakin viranomaisten toimintaan liittyviä asioita. Suurimmat muutokset nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna liittyvät kasvintuhoojien luokitteluun, kasvien tuontiin EU:n ulkopuolelta, kasvipassin käyttöön ja omavalvontaan. Muutokset koskevat suurimmaksi osaksi kasvipassia käyttäviä yrityksiä, joita ovat jatkossa koristekasveja ja vihannesten taimia viljelevät kasvihuoneyritykset, taimitarhat sekä taimimyymälät. Myös kasvien tuontivaatimukset EU:n ulkopuolisista maista muuttuvat oleellisesti.

Tältä sivulta löydät yleistä tietoa lainsäädännön uudistuksesta. Tarkempaa tietoa kasvipassia käyttävien yritysten muuttuvista velvoitteista löydät näiltä sivuilta:

Uusi tuhoojien luokittelu

  • Karanteenituhoojat

    • Unionikaranteenituhoojat ovat koko EU:ssa merkittäviä tuhoojia, joiden tuonti ja levittäminen on kielletty. Kaikki esiintymät pyritään hävittämään (esim. pihkakoro (Gibberella circinata).

    • Prioriteettituhoojat ovat unionikaranteenituhoojista kaikkein merkittävimpiä. Niiden löytämiseksi on tehtävä vuosittain kartoituksia kaikissa EU-maissa (esim. mäntyankeroinen).

    • Suoja-aluetuhoojat ovat tietyille alueille merkittäviä tuhoojia, joita ei saa tuoda eikä levittää näillä alueilla. Kaikki esiintymät suoja-alueella pyritään hävittämään (esim. tulipolte)

  • Laatutuhoojat

    • Ei sallita lainkaan myytävissä istutettavaksi tarkoitetuissa kasveissa. Istutettavaksi tarkoitettuja kasveja ovat taimiaineiston lisäksi ryhmä- ja ruukkukasvit. Laatutuhoojille voidaan asettaa myös raja-arvoja, eli tuhoojaa saa olla kunhan raja-arvo ei ylity (esim. omenan lisäversoisuustauti).

Riskien ennakointi – tuontivaatimusten kiristäminen

  • Kielletään sellaisten kasvien tuonti, joihin liittyy suuri tuhoojariski. Tuonti voidaan sallia riskinarvioinnin jälkeen. Riskinarvioita ei ole vielä tehty.

  • Pääperiaatteena on nykyisestä käytännöstä poiketen kasvinterveystodistusvaatimus kaikille kasveille, myös hedelmille ja vihanneksille. Vaatimukseen tulee poikkeuksia, jotka määritellään myöhemmin.

  • Kaikkia kasvinterveystodistusta vaativia tuote-eriä ei tarkasteta. Tarkastettavien lähetysten osuus säädetään tuoteryhmittäin alemman asteisella säädöksellä.

TracesNT-järjestelmä otetaan käyttöön maahantuonnissa

Kasvipassin käyttöä laajennetaan

  • Kasvipassivaatimus laajenee koskemaan kaikkia istutettavaksi tarkoitettuja kasveja
    • Kaikki kasvilajit
    • Taimiaineisto ammattimaiseen viljelyyn
    • Taimitarhakasvit, ruukku- ja ryhmäkasvit, vihannesten taimet, yrttien taimet jne. vähittäismyyntiin
    • Joidenkin kasvilajien siemenet
    • Siemenperuna
  • Kasvipassia käytetään edelleen pääsääntöisesti tukkumyynnissä
    • Tulipoltteen isäntäkasveilla myös vähittäismyynnissä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös taimimyymälät myöntävät kasvipasseja, ellei niitä ole laitettu kasveihin valmiiksi taimitarhoilla.

 Muut muutokset kasvipassin käytössä

  • Kasvipassi kiinnitetään kasvierään – ei enää kasvipassimerkintöjä lähetyslistaan.

  • Kasvipassin muoto on vakio (katso kuva alla).

  • Kasvipassi sisältää jäljitettävyyskoodin (esim. eränumero), jonka avulla erä voidaan jäljittää jos se osoittautuu kasvintuhoojan saastuttamaksi.

  • Myös kasvierien siirrot tuotantopaikan sisällä kirjataan.

  • Kasvipassin myöntänyt toimija säilyttää kasvipassitiedot kolmen vuoden ajan.

  • Kasvipassikasveja vastaanottava toimija säilyttää jäljitettävyystiedot kolmen vuoden ajan. Vastaanottajan ei tarvitse säilyttää itse kasvipassia.

  • Myöhemmin selviää, yhdistetäänkö taimitodistustiedot kasvipassiin.

Toimijoiden vastuuta korostetaan – omavalvonta

  • Tuhoojatarkastukset tehdään omavalvontana kasveja vastaanotettaessa, tuotannon aikana ja ennen myyntiä.

  • Huolehditaan, että erityisvaatimukset kasvipassin myöntämiselle täyttyvät.
  • Epäiltäessä karanteenituhoojaa tehdään ilmoitus Eviraan.
  • Laatutuhoojista otetaan tarvittaessa itse näytteet ja lähetetään laboratorioon.
  • Tarkastusten tulokset kirjataan.
  • Omavalvonnan tarkastustiedot säilytetään kolmen vuoden ajan kuten kasvipassitiedotkin.
  • Evira valvoo omavalvonnan toimivuutta.

Takaisinvedot käyttöön myös kasveilla

  • Karanteenituhoojaa löydettäessä toimija vetää mahdollisesti saastuneet erät pois markkinoilta vastaavasti kuten nykyään tehdään viallisille elintarvike-erille.

Evira järjestää koulutusta

  • Evira kouluttaa kasvinsuojeluvastaavia tuhoojien tunnistamiseen ja velvoitteiden noudattamiseen.

  • Kouluttautuminen saattaa tulla pakolliseksi kasvipassia käyttäville toimijoille.

  •  Yritykset huolehtivat, että henkilöstö saa tarvittavan koulutuksen tuhoojien tarkastamiseen.

 

alustava kasvipassi 2018
Alustava malli uuden lainsäädännön mukaisesta kasvipassista.

Huom. mallissa vain kasvipassitiedot. Myöhemmin selviää, yhdistetäänkö
taimitodistuksen tiedot kasvipassiin.

A. Kasvilajin tieteellinen nimi
B. Maakoodi ja kasvipassin myöntäjän rekisterinumero
C. Jäljitettävyyskoodi (esim. eränumero)
D. Alkuperämaan koodi (EU-maat) tai alkuperämaan nimi

 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA