Etelänjauhiainen (Bemisia tabaci)

telänjauhiainen vioittaa monia kasvihuoneessa viljeltäviä koriste- ja vihanneskasveja imemällä ravintoa lehtien solukosta. Samalla se levittää kasviviruksia. Etelänjauhiainen muistuttaa ansa­rijauhiaista, mutta on rakenteeltaan hennompi ja väriltään kellertävä. Etelänjauhiainen leviää kasvien mukana, joten Suomeen tuotava kasvihuonekasvien taimiaineisto, leikkokukat ja ruukkukasvit voivat levittää etelänjauhiaista.

Etelänjauhiainen on kasvinterveyden suojele­misesta annetun lain (702/2003) tarkoittama hävitettävä kasvintuhooja, jota havaittaessa tai epäiltäessä on otettava yhteyttä kasvinsuoje­luviranomaisiin. Suomessa etelänjauhiaista on todettu satunnaisesti, ja esiintymät on torjuttu.

Katso kuvia etelänjauhiaisesta Flickr-palvelussa.

 

Isäntäkasvit

Etelänjauhiaisen isäntäkasveja ovat muun muassa

  • joulutähti (Euphorbia pulcherrima)
  • gerbera  (Gerbera × cantabrigiensis)
  • begonia (Begonia spp.)
  • kiinanruusu (Hibiscus spp. )
  • krysanteemi (Chrysanthemum × grandiflorum)
  • kurkku (Cucumis spp.)
  • paprika (Capsicum annuum)
  • tomaatti (Solanum lycopersicum)

Levinneisyys

  • Etelänjauhiainen on yleinen maapallon lämpimillä alueilla.
  • EU:n alueella pysyviä esiintymiä on Välimeren maissa. Keski-Euroopassa sitä esiintyy kasvihuoneissa.

Tuntomerkit

Etelänjauhiainen muistuttaa ansarijauhiaista. Molemmat ovat valkoisia, pieniä hyönteisiä, joiden ruumiin pinnalla on valkoista, puuterimaista pölyä. Lajien välillä on kokoon, väriin ja ruumiinrakenteeseen liittyviä eroja. Jauhiaisten ominaisuudet vaihtelevat mm. isäntäkasvin ja olosuhteiden mukaan ja lajin määritys vaatii aina laboratoriotutkimuksen.

  • Munat: soikeita, vaalean kellanvihreitä, 0,5 mm:n mittaisia
  • Nuoruusvaiheet: 0,5–1 mm:n pituinen, litteä ja kellanvihreä. Vain nuorin toukka-aste liikkuu.
  • Valekoteloasteet: 1 mm:n pituinen, litteä ja kellanvihreä
  • Aikuinen: 1,5 mm pituinen, ruumis kellertävän värinen

etelanjauhiainen_aikuinen_vw.jpg : 604Kb Aikuinen etelänjauhiainen. Kuva: Ville Welling, Evira.

ej_kotelot_jp.jpg : 82Kb Etelänjauhiaisen koteloita. Kuva: Jari Poutanen, Evira

Vioitus

Jos jauhiaisia on runsaasti, niiden imentä aiheuttaa lehtien kallastumista ja heikentää kasvua. Jauhiaisaikuiset ja -toukat erittävät mesikastetta, joka edistää härmä- ja nokisienten kasvua lehtien pinnoilla. Sienet heikentävät kasvien yhteyttämiskykyä ja alentavat kukkien myyntiarvoa sekä lisäävät hedelmien ja vihannesten lajittelutyötä.

Näitä vioituksia pahempi on kuitenkin virusten levittäminen. Tiedettävästi etelänjauhiainen pystyy levittämään 60 eri virusta, joista pahimpia ovat tomaatin keltakäppyrävirus (TYLCV) ja kurkun keltatäplävirus (CYSDV).

Etelänjauhiaisen niin kutsuttu biotyyppi B aiheuttaa edellä mainittujen vioitusten lisäksi imennällään fysiologisia häiriöitä, jotka ilmenevät esimerkiksi epämuotoisena kasvuna tai kurkkukasveilla lehtien hopeaisena värityksenä tai tomaatilla hedelmien eriaikaisena kypsymisenä.

Elinkierto ja leviäminen

Etelänjauhiaisen kehitysasteet ovat muna, toukkavaiheet, valekotelo ja aikuinen. Etelänjauhiaisen kaikki kehitysasteet elävät lehtien alapinnoilla yleensä vanhemmilla alalehdillä.

Etelänjauhiainen leviää kasvien mukana, joten Suomeen tuotava kasvihuonekasvien taimiaineisto, leikkokukat ja ruukkukasvit voivat levittää etelänjauhiaista.

Leviämisen estäminen ja torjunta

Suomi on etelänjauhiaisen suhteen suoja-aluetta. Suoja-alueella jauhiaisen leviäminen on estettävä ja esiintymät on torjuttava. EU:n alueelta Suomeen tulevilla begonian, joulutähden, kiinanruusun ja fiikuksen ammattimaiseen viljelyyn tarkoitetuilla pistokkailla ja taimilla on oltava kasvipassi, jossa on suoja-aluetta tarkoittava ZP-merkintä (ZP = zone protecta). ZP-kasvipassin käyttö edellyttää, että tuotantopaikka on vapaa etelänjauhiaisesta.

Viljelmälle tuodut kasvierät on syytä tarkastaa ennen kasvihuoneisiin siirtämistä. Kelta-ansoja kannattaa käyttää sekä havainnointiapuna että aikuisten torjuntakeinona. Jauhiaisia havaittaessa pitää selvittää, onko kyseessä etelänjauhiainen vai ansarijauhiainen.

Ilmoittamisvelvollisuus

Epäillessäsi etelänjauhiaisen esiintymistä ota yhteyttä kasvinterveysviranomaisiin esimerkiksi sähköpostilla osoitteeseen: kasvinterveys@evira.fi.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME


LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA