Etelänjauhiainen (Bemisia tabaci)

Etelänjauhiainen vioittaa monia kasvihuoneessa viljeltäviä koriste- ja vihanneskasveja imemällä ravintoa lehtien solukosta. Samalla se levittää kasviviruksia. Etelänjauhiainen muistuttaa ansa­rijauhiaista, mutta on rakenteeltaan hennompi ja väriltään kellertävä. Etelänjauhiainen leviää kasvien mukana, joten Suomeen tuotava kasvihuonekasvien taimiaineisto, leikkokukat ja ruukkukasvit voivat levittää etelänjauhiaista. Sitä ei saa esiintyä maahantuotavissa kasveissa.

etelanjauhiainen_aikuinen_vw.jpg : 604Kb

Aikuinen etelänjauhiainen.

Kuva: Ville Welling, Evira.

ej_kotelot_jp.jpg : 82Kb

Etelänjauhiaisen koteloita

Kuva: Jari Poutanen, Evira

 Ajankohtaista etelänjauhiaisesta

Isäntäkasvit

  • Etelänjauhiaisella on paljon isäntäkasveja.

Koristekasvit

  • Begonia
  • Joulutähti
  • Maljaköynnös

Vihannekset

  • Kurkku
  • Paprika
  • Tomaatti

Rikkakasvit

  • Ohdake
  • Nokkonen
  • Valvatti

Levinneisyys

  • Esiintyy ympäri maapalloa.
  • Suomessa sitä esiintyy kasvihuoneissa.

Tuntomerkit

Etelänjauhiainen muistuttaa ansarijauhiaista. Molemmat ovat valkoisia, pieniä hyönteisiä, joiden ruumiin pinnalla on valkoista, puuterimaista pölyä. Lajien välillä on kokoon, väriin ja ruumiinrakenteeseen liittyviä eroja. Jauhiaisten ominaisuudet vaihtelevat mm. isäntäkasvin ja olosuhteiden mukaan ja lajin määritys vaatii aina laboratoriotutkimuksen.

  • Munat: soikeita, vaalean kellanvihreitä, 0,5 mm:n mittaisia
  • Nuoruusvaiheet: 0,5–1 mm:n pituinen, litteä ja kellanvihreä. Vain nuorin toukka-aste liikkuu.
  • Valekoteloasteet: 1 mm:n pituinen, litteä ja kellanvihreä
  • Aikuinen: 1,5 mm pituinen, ruumis kellertävän värinen

Vioitus

Jos jauhiaisia on runsaasti, niiden imentä aiheuttaa lehtien kallastumista ja heikentää kasvua. Jauhiaisaikuiset ja -toukat erittävät mesikastetta, joka edistää härmä- ja nokisienten kasvua lehtien pinnoilla. Sienet heikentävät kasvien yhteyttämiskykyä ja alentavat kukkien myyntiarvoa sekä lisäävät hedelmien ja vihannesten lajittelutyötä.

Näitä vioituksia pahempi on kuitenkin virusten levittäminen. Tiedettävästi etelänjauhiainen pystyy levittämään 60 eri virusta, joista pahimpia ovat tomaatin keltakäppyrävirus (TYLCV) ja kurkun keltatäplävirus (CYSDV).

Etelänjauhiaisen niin kutsuttu biotyyppi B aiheuttaa edellä mainittujen vioitusten lisäksi imennällään fysiologisia häiriöitä, jotka ilmenevät esimerkiksi epämuotoisena kasvuna tai kurkkukasveilla lehtien hopeaisena värityksenä tai tomaatilla hedelmien eriaikaisena kypsymisenä.

Elinkierto ja leviäminen

Etelänjauhiaisen kehitysasteet ovat muna, toukkavaiheet, valekotelo ja aikuinen. Etelänjauhiaisen kaikki kehitysasteet elävät lehtien alapinnoilla yleensä vanhemmilla alalehdillä.

Etelänjauhiainen leviää kasvien mukana, joten Suomeen tuotava kasvihuonekasvien taimiaineisto, leikkokukat ja ruukkukasvit voivat levittää etelänjauhiaista.

Leviämisen estäminen ja torjunta

Viljelmälle tuodut kasvierät on syytä tarkastaa ennen kasvihuoneisiin siirtämistä. Kelta-ansoja kannattaa käyttää sekä havainnointiapuna että aikuisten torjuntakeinona.

Ilmoitusvelvollisuus

Etelänjauhiaista ei saa esiintyä maahantuotavissa kasveissa.

Muissa kasveissa ja kasvituotteissa sen esiintymisestä ei tarvitse ilmoittaa kasvinterveysviranomaisille.

Aiheet: