Mansikan punamätä

Punamätä (Phytophthora fragariae var. fragariae) on vaaralliseksi luokiteltu mansikan juuristoa tuhoava kasvitauti, jota ei saa esiintyä myytävissä mansikantaimissa tai taimien tuotantopaikalla. Jos tautia epäillään esiintyvän taimituotannossa tai myytävissä taimissa, on viipymättä otettava yhteyttä kasvintarkastajaan. Marjantuotannossa punamätä ei aiheuta toimenpiteitä, eikä tautia enää kartoiteta marjaviljelmiltä.

Punamädän seurauksena mansikan sivujuuret kuolevat, jolloin juuristo muuttuu kaljun näköiseksi ja kasvin veden ja ravinteiden saanti häiriintyy. Kasvustossa vioitus näkyy ensin kitukasvuisina laikkuina, ja lopulta kasvit kuolevat. Taudista tekee erityisen hankalan sen pitkä säilymisaika maassa. Punamätä voi säilyä maassa ilman isäntäkasvia jopa 15 vuotta. Punamätä ei rajoita marjojen elintarvikekäyttöä eikä leviä marjojen välityksellä.

 

Punamätä

Isäntäkasvit

  • Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa). Lajikkeiden kestävyys vaihtelee.
  • Jättivadelma (Rubus Loganobaccus-Ryhmä)

Levinneisyys

  • Laajalle levinnyt, esiintyy useimmissa Euroopan maissa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa.
  • Suomessa punamätä löydettiin marjaviljelmiltä kesällä 2012.

Oireet

  • Sivujuurten kärkien mustuminen ja sivujuurten kuoleminen. Juuriston kaljuuntuminen.
  • Juurien muuttuminen sisältä punaisiksi.
  • Kasvien laikuittainen kitukasvuisuus ja heikko sadontuotto.
  • Kasvien kuoleminen.

punamata_laikku.jpg : 1570 kB Punamädän aiheuttama kuollut laikku mansikkakasvustossa.

punamata_taimet.jpg : 2942 kB Mansikan laikuittainen kitukasvuisuus voi olla oire punamädästä.

punamata_juuret.jpg : 1730 kB Punamätä aiheuttaa mansikan juurien kaljuuntumisen. Kuvat: Paula Lilja

Biologia ja leviäminen

Punamätää aiheuttava sieni tartuttaa mansikan juuria maasta käsin viileissä ja kosteissa olosuhteissa. Tarttumiselle ihanteellinen lämpötila on 10-17 °C. Tarttuminen tapahtuu märässä maassa liikkuvien parveiluitiöiden välityksellä. Taudinaiheuttajan munaitiöt säilyvät tartutuskykyisinä maassa jopa 15 vuotta ilman isäntäkasviaankin. Punamätä leviää tartunnan saaneissa mansikantaimissa sekä työvälineisiin ja koneisiin tarttuneen saastuneen mullan mukana.

Leviämisen estäminen ja torjunta

Viileässä ja kosteassa viihtyvälle punamätäsienelle Suomen ilmasto on todennäköisesti suotuisa. Tärkein keino estää punamädän leviämistä on terveen taimiaineiston käyttäminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ulkomaisten taimien terveyteen. Jos taimissa on epäilyttäviä oireita, on syytä varmistua niiden terveydestä ennen istuttamista. Oireellisista taimista voi ilmoittaa oman alueen kasvintarkastajalle tai Eviran kasvinterveysyksikköön. Kasvustoja on tarpeen tarkkailla myös istutuksen jälkeen.

Mansikkatiloilla, joilla punamätä on todettu, tulee noudattaa tarkkaa viljelyhygieniaa, jotta tauti ei leviäisi tartunnan saaneesta kasvustosta terveisiin kasvustoihin. Viljelytoimenpiteet ja sadon kerääminen kannattaa suunnitella siten, että työt tehdään ensin puhtaissa kasvustoissa. Koneet ja työvälineet tulee pestä ja desinfioida tartunnan saaneelle kasvustolle tehtyjen toimenpiteiden jälkeen. Jos mahdollista, tartunnan saaneen kasvuston kasvupaikka kannattaa ottaa pois mansikanviljelystä ja pitää mieluiten kasvipeitteisenä maa-aineksen kulkeutumisen välttämiseksi. Kasteluvettä ei pidä kerätä kierrätettäväksi tartunnan saaneesta kasvustosta. Kasvijätettä ei pidä kompostoida, sillä punamätää aiheuttava mikrobi säilyy kompostissa.

Ilmoittamisvelvollisuus

Jos mansikan taimituotannossa tai myytävissä mansikantaimissa epäillään punamätää, siitä pitää ilmoittaa alueen  kasvintarkastajalle tai Eviran kasvinterveysyksikköön (kasvinterveys@evira.fi).


LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA