Usein kysyttyä koloradonkuoriaisesta

1. Mikä on koloradonkuoriainen ja missä sitä esiintyy?

Koloradonkuoriainen  (Leptinotarsa decemlineata) on lehtikuoriaisiin (Chrysomelidae) kuuluva kuperaselkäinen kovakuoriainen. Alun perin se on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mistä se levisi 1920–luvulla ensin Ranskaan. Sen jälkeen se on levinnyt tasaiseen tahtiin itään ja pohjoiseen päin, yleistyen koko Euroopan alueelle. Laatokan etelä- ja lounaisosiin siitä tuli pysyvä tuholainen 1970–luvun lopulla. Skandinavia, Iso-Britannia ja Irlanti ovat edelleen vapaita koloradonkuoriaisesta.

2. Millä kasveilla koloradonkuoriainen saattaa esiintyä?

Koloradonkuoriainen käyttää ravinnokseen koisokasvien (Solanaceae) heimon kasveja. Viljelykasveista ehdottomasti tärkein on peruna, muita ovat tomaatti ja munakoiso. Se saattaa elää luonnonvaraisista kasveista mm. musta- ja punakoisolla.

3. Miten koloradonkuoriainen vioittaa perunaa, syökö se myös perunan mukuloita?

Aikuiset kuoriaiset ja sen toukat syövät aluksi reikiä perunan lehtiin. Varsinaisen tuhotyön tekevät toukat, jotka massoittain esiintyessään syövät lehdet lähes kokonaan, vain lehtiruodit jäävät jäljelle. Toukkien syömät perunavarsistot muodostavat kasvustoon pesäkkeitä, jotka on helppo havaita muusta kasvustosta. Aikuiset ja toukat myös sotkevat perunakasvustoa pahoin tummilla ulosteillaan. Perunan mukuloita koloradonkuoriainen ei syö.

4. Perunan lehtiä on syöty, onko se varma merkki koloradonkuoriaisesta?

Ei ole. Perunapellossa esiintyy myös muita kasvien lehtiä syöviä hyönteisiä, mutta niiden aiheuttama vioitus ei ole samanlaista eikä samaa suuruusluokkaa kuin koloradonkuoriaisen aiheuttama. Yleisin on ruskohaiskiainen, joka on n. 1 senttimetrin pituinen tasaisen tummanruskea kovakuoriainen ja sen toukka siiramaisen kiiltävänmusta. Sekä aikuinen että toukat syövät toisinaan perunan lehdistöä tehden pitsimäistä tai repaleista vioitusta, mutta eivät syö lehteä kokonaan. Ne eivät myöskään jätä paljonkaan ulosteita syöntipaikoilleen.

5. Miksi koloradonkuoriainen on niin paha tuholainen?

Jos kuoriaisia on pellossa paljon, ne syövät perunan varsiston nopeasti niin pahoin, että perunasadon määrä pienenee huomattavasti. Tuulen mukana tulleet muutamat kuoriaiset eivät vielä tätä tee, mutta mikäli ne jäävät torjumatta ja pääsevät talvehtimaan ja taas lisääntymään seuraavana kesänä, vaikutukset alkavat näkyä.

Koloradonkuoriaiselle kehittyy nopeasti vastustuskyky kasvinsuojeluaineille, mikä vaikeuttaa kuoriaisen torjuntaa. Vastustuskyky voi meille ilmavirtojen mukana kulkeutuvilla kuoriaisilla olla peräisin jo lähtömaasta. Tehokkaita kasvinsuojeluaineita on vain muutamia, joten kuoriaisesiintymiä on vaikea hävittää kokonaan.

6. Mitkä ovat koloradonkuoriaisen tuntomerkit?

Aikuinen kuoriainen on noin senttimetrin pituinen. Keltaisessa selässä on 10 mustaa pitkittäisraitaa, etuselkä on väriltään oranssi ja siinä on mustia pilkkuja. Kuoriaisen mannaryynin kokoiset kelta-oranssit munat ovat tiiviissä ryhmissä lehtien alapinnoilla.

Vastakuoriutunut toukka on noin 1-2 millimetrin mittainen ja tummahko. Toukat kasvavat nopeasti ja niiden kuperan selkäosan väri muuttuu pian oranssin-punertavaksi. Pää on musta ja alhaalla kummassakin kyljessä on kaksi riviä mustia pilkkuja. Täysikasvuinen toukka on hieman yli senttimetrin mittainen.

Koloradonkuoriaisen kotelon voi löytää maan pinnan alta perunan juurelta. Se on soikeahko, oranssin värinen, liikkumaton ja hieman yli senttimetrin pituinen.

7. Perunanlehdillä näkyy punakeltaisia, kuperaselkäisiä, mustapilkkuisia ötököitä, ovatko ne koloradonkuoriaisen toukkia?

Eivät ole. Kyseessä ovat leppäpirkon kotelot. Ne ovat punakeltaisia ja niillä on mustia läiskiä kaikkialla ruumiissa. Koloradonkuoriaisen toukalla on mustat pilkut vain alhaalla kyljissä. Leppäpirkon kotelo on myös liikkumaton, se on kiinnittynyt lehteen kiinni. Leppäpirkko ja sen toukat ovat hyötyhyönteisiä, ne eivät syö perunan lehtiä vaan lehdistössä olevia kirvoja.

8. Miten koloradonkuoriaisen kehitys jatkuu mikäli niitä tulee Suomeen tuulen mukana?

Tuulen mukana tullut aikuinen naaras on jo luultavasti paritellut lähtöseudullaan, tai ne jatkavat parittelua tänne tultuaan. Heti pariteltuaan naaras alkaa munia n. 20 munan ryhmiä perunan lehtien alapinnoille, yhteensä jopa 200 – 500 munaa / naaras. Lämpötilasta riippuen munasta kuoriutuu toukka 1 – 1,5 viikossa. Naaras syö vain elääkseen, joten vioitus on vähäistä. Toukat pysyttelevät aluksi ryhminä ja ne kasvavat nopeasti. Ne ovat oikeita syömäkoneita, ja koska niitä on paljon samoissa varsissa, perunan lehdet tulevat nopeasti pahoin syödyiksi, usein vain lehtiruodit jäävät jäljelle.

Täysikasvuiseksi toukka tulee lämpötilasta riippuen 2 – 4 viikossa, jonka jälkeen se kaivautuu maahan lähelle pintaa koteloitumaan. Kotelovaihe kestää 2 – 3 viikkoa, jonka jälkeen kotelosta kuoriutunut aikuinen nousee maasta perunalle. Korkea lämpötila ja helle nopeuttavat edellä mainittuja kehitysvaiheita jopa merkittävästikin.

Uusi aikuinen aloittaan ns. talvisyönnin, jonka jälkeen se kaivautuu suhteellisen aikaisin syksyllä syvälle maahan talvehtimaan. Seuraavana kesänä maan lämpötilan noustua riittävän korkealle ja perunakasvuston ollessa jo kasvussa aikuinen kaivautuu maan pinnalle, syö ensin kuntoutuakseen ja alkaa parittella. Sama kehityskaari jatkuu.

9. Miten koloradonkuoriainen saattaa Suomeen levitä?

Parhaiten ja nopeimmin koloradonkuoriaisia voi tulla kovien kaakkoistuulien mukana Venäjältä. Sitä esiintyy myös Baltian maissa, ei kuitenkaan aivan Suomenlahden rannikolla. Etelän suunnalta kovien tuulten mukana leviäminen on mahdollista, mutta tähän mennessä näin ei ole tapahtunut. Yleensä myrskyrintamat ovat kulkeneet ensin Baltian seudulta itään ja koukanneet Suomenlahden perukan takaa koillisesta Venäjän puolelta Suomeen.

On mahdollista, että satunnaisesti koloradonkuoriaisia voi tulla myös salamatkustajana Venäjältä tulevan rekka- ja junaliikenteen mukana.

10. Milloin koloradonkuoriaista on syytä etsiä perunapellosta?

Yleensä koloradonkuoriaiset Venäjän puolella nousevat maasta siinä vaiheessa kun perunakasvusto siellä on jo kasvussa ja sillä on ruokaa. Jonkin aikaa tämän jälkeen ne luontaisen vaistonsa vuoksi nousevat perunakasvuston yläosiin hakeutuakseen muualle, mikäli niitä on paljon. Jos tähän aikaan sattuu sopiva myrskytuuli Suomeen päin, on leviämisuhka pahin. Ne saattavat kulkeutua kovan tuulen mukana jopa satoja kilometrejä. Tämä aika on yleensä juhannuksen jälkeen heinäkuun alussa. Kuoriaisia kannattaa alkaa tarkkailemaan juhannuksesta lähtien, erityisesti jos tuulet tulevat kaakosta. Suositus on, että tarkkailu tehtäisiin kerran viikossa.

11. Millä voin torjua koloradonkuoriaisen mikäli epäilen sitä pellossani?

Koloradonkuoriaista ei pidä lähteä omatoimisesti hävittämään. Koloradonkuoriainen kuuluu Suomessa kasvinterveyslain mukaisiin hävitettäviin tuhoojiin, joten kasvinsuojeluviranomaiset määräävät torjuntatoimet tapauskohtaisesti. Pienillä kotipalstoilla he myös tekevät torjuntatoimenpiteet käytännössä. Suuremmilla viljelmillä viranomaiset hävittävät pesäkkeet ja antavat viljelijälle tarkat torjuntaohjeet muista toimenpiteistä kuten kasvinsuojeluainekäsittelystä. Näin toimien torjunta saadaan tehokkaasti tehtyä joka paikassa.

12. Mitä teen jos epäilen koloradonkuoriaista?

Jos epäilet löytäneesi koloradonkuoriaista, ota siitä heti näyte talteen, jotta havainto voidaan myöhemmin varmistaa. Käytä mieluiten suljettavaa lasipurkkia tai kovamuovista astiaa jonka saa tiiviisti kiinni. Purkin kanteen on hyvä tehdä pieniä reikiä ilman vaihtumiseksi. Muovipussista kuoriainen pystyy karkaamaan puremalla reiän pussin läpi. Laita purkkiin lisäksi perunanlehtiä ruuaksi, näin kuoriaiset säilyvät hengissä pidempään.

Mikäli sinulla on mahdollisuus ottaa esim. kännykällä tai digikameralla kuvia ja lähettää ne Eviraan, saadaan varmistus nopeasti. Osoitteen saat puhelimitse havaintoilmoituspuhelimeen soittaessasi.

Jos esiintymä on isolla pellolla, merkitse havaintopaikka peltoon esim. kepillä, jotta se löytyy jälkeenpäin helposti.

Ota tämän jälkeen välittömästi yhteyttä Eviran havaintoilmoituspuhelimeen. Ilmoituksen vastaanottaja neuvoo jatkotoimenpiteet.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME