Usein kysyttyä mäntyankeroisesta

1. Mikä mäntyankeroinen on ja miten sen voi tunnistaa?

Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus) on mikroskooppisen pieni, n. 1 mm mittainen sukkulamato, jota ei voi silmävaraisesti havaita. Sen löytyminen ja tunnistaminen vaatii aina laboratoriotutkimuksen.

2. Mitkä ovat mäntyankeroisen oireet elävässä puussa ja pakkausmateriaalissa?

Puussa mäntyankeroiset elävät puuaineksessa lisääntyen nopeasti. Vähitellen niiden läsnäolo saa aikaan puun nestevirtauksen tyrehtymisen, jonka seurauksena puu kellastuu ja lopulta kuolee kokonaan. Oireet muistuttavat hyvin paljon kuivuuteen kuollutta puuta jossa neulaset ovat vielä puussa kiinni. Puuaineksessa mäntyankeroiset käyttävät aluksi ravintonaan esim. puun pihkatiehyeiden epiteelisoluja, mutta puun kuoltua ankeroiset siirtyvät syömään sinistäjäsienten rihmastoa. Näin ollen, jos havupuisessa pakkausmateriaalissa on sienen aiheuttamaa sinistymää, on siinä myös mäntyankeroiselle hyvin kelpaavaa ravintoa.

3. Mistä mäntyankeroinen on kotoisin ja missä sitä esiintyy? Miten se leviää?

Mäntyankeroinen on alun perin pohjoisamerikkalainen laji, joka on sieltä levinnyt Aasiaan ja myöhemmin todennäköisesti Aasiasta Portugaliin. Valtioita, joissa sitä esiintyy, kutsutaan mäntyankeroismaiksi. Näitä ovat Pohjois-Amerikassa Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko. Aasiassa mäntyankeroista esiintyy Japanissa, Kiinassa, Taiwanissa ja Koreassa. Euroopassa sitä esiintyy toistaiseksi vain Portugalissa. EU on vuonna 2009 julistanut Portugalin kokonaisuudessaan mäntyankeroisen saastuttamaksi, eli siis mäntyankeroismaaksi.

4. Miten mäntyankeroinen on levinnyt Pohjois-Amerikasta muualle maailmaan?

Se leviää jatkuvasti lisääntyneen maailmanlaajuisen kaupankäynnin seurauksena saastuneen havupuutavaran tai havupuisen pakkausmateriaalin mukana.

5. Mitkä ovat mäntyankeroisen isäntäkasvit?

Se elää vain havupuissa. Tärkein isäntäkasvi on mänty, mutta se voi käyttää isäntäkasveinaan myös muita havupuulajeja, kuten kuusta ja lehtikuusta.

6. Mäntyankeroinen tarvitsee tukkijäärän avukseen siirtyäkseen ja levitäkseen puusta toiseen. Miten tämä tapahtuu?

Aikuiset tukkijäärät munivat munansa heikkokuntoiseen pystypuuhun, tuulen kaatamaan tai katkaistuun pyöreään ja kuorelliseen puuhun. Munista kehittyvät toukat elävät puuaineksessa ja koteloituvat puun sisään. Jos samassa puussa on mäntyankeroisia, ne siirtyvät kotelosta kuoriutuvaan aikuiseen tukkijäärään. Aikuistuneet tukkijäärät tulevat ulos puusta ja siirtävät mäntyankeroiset uusiin puihin ruokaillessaan männyn versoilla tai muniessaan uuteen puuhun.

7. Miten mäntyankeroinen voi levitä pakkausmateriaalista metsän puihin?

Suurin leviämismahdollisuus on silloin, jos mäntyankeroisia sisältävässä pakkausmateriaalissa on myös sen siirtäjäkovakuoriaisia, tukkijääriä, jotka kuoriutuessaan aikuiseksi tulevat ulos puusta ja lentävät läheiseen metsään. Pakkausmateriaaleja jää usein varastojen ulkopuolelle lojumaan käyttämättöminä, joten tämä leviämistapa on todellinen riski.

8. Voidaanko mäntyankeroista torjua?

Mäntyankeroisen torjuntaan metsässä ei ole käytettävissä kemiallisia torjunta-aineita tai biologisia torjuntamenetelmiä. Tärkeintä on estää mäntyankeroisen pääsy metsään ennakolta. Tätä varten on EU:ssa asetettu havukasveille ja havupuutavaralle erilaisia tuontirajoituksia. Esimerkiksi elävien havukasvien tuonti Euroopan ulkopuolelta EU:n alueelle on kokonaan kielletty. Samoin EU:n ulkopuolisista maista tuotavalta havupuutavaralta vaaditaan pääsääntöisesti kasvinterveystodistus sekä erilaisia käsittelyvaatimuksia. Terveystodistusvaatimuksen ansiosta kaikki tuontierät voidaan tarkastaa. Puiselle pakkausmateriaalille on oma ISPM 15 –standardin mukainen säädöstönsä.

9. Miten mäntyankeroisen saastuttamat pakkausmateriaalit hävitetään?

Yleisin ja paras tapa on niiden polttaminen. Polttaminen tehdään aina valvotusti ja turvallisesti. Usein joudutaan pyytämään myös paloviranomaisten lupa ja heiltä saadaan myös virka-apua polttamiselle tarvittaessa.

10. Voidaanko viranomaistarkastuksilla varmistua että kaikki saastuneet puupakkaukset tulevat hävitetyksi?

Ei voida. Viranomaistarkastuksia voidaan tehdä vain murto-osalle mäntyankeroismaista saapuville tuontierille. Evira vetoaakin maahantuojiin, jotta tarkastuksia voitaisiin lisätä ja paremmin kohdistaa riskimaista tulevan tavaran pakkauksiin.

11. Mikä on löydösten merkitys jos kaikkia saastuneita eriä ei kuitenkaan saada kiinni?

Jokainen löydös on tärkeä. Sen perusteella Suomen kasvinterveysviranomaiset ovat yhteydessä lähtömaan viranomaisiin, jotta he voivat selvittää tilanteen omassa maassaan ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin siellä, jotta jatkossa ei saastunutta materiaalia enää tulisi. Lisäksi jokaisesta löydöksestä notifioidaan EU:n kasvinterveyskomissiolle, jossa mäntyankeroisuhka on hyvin paljon esillä. Löydösten perusteella myös EU:lla on mahdollisuus vaikuttaa riskin pienentämiseen koko alueella.

12. Mikä ISPM 15 –standardi on ja mitä se tarkoittaa?

ISPM 15 –standardi perustuu YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n laatimaan kansainväliseen sopimukseen. Sopimuksessa määritellään puiselle pakkausmateriaalille tietyt käsittelyvaatimukset, joita noudattamalla mäntyankeroiset tuhoutuvat ja niiden leviäminen puupakkausten mukana mäntyankeroisesta vapaalle alueelle estyy. Sopimukseen liittyy tietynlaisen merkinnän käyttövaatimus, joka on osoituksena siitä, että pakkausmateriaalin valmistaja on noudattanut käsittelyvaatimuksia.

13. Mitä nämä ISPM 15 –standardin mukaiset käsittelyvaatimukset ovat?

Pakkausmateriaaliksi käytettävä puutavara täytyy olla kuoretonta ja kuumennuskäsiteltyä siten, että lämpötila puutavaran ytimessä on 30 minuutin ajan vähintään 56 C –astetta. Vaatimuksen mukaisessa merkinnässä täytyy olla käsittelyä kuvaava kirjainlyhenne HT (heat treated). Käsittely voidaan tehdä myös metyylibromidikaasutuksella. EU:ssa sen käyttö on kielletty, mutta mm. Kaakkois-Aasiassa sen käyttö on yleinen käsittelytapa. Tällöin sieltä tulevassa merkinnässä on sitä kuvaava kirjainyhdistelmä MB. Lisäksi merkinnässä täytyy olla valmistusmaan maanumero ja merkinnänhaltijan eli valmistajan tunnusnumero. Tämän numeron perusteella saastunutta pakkausmateriaalia käyttänyt valmistaja voidaan jäljittää missä tahansa maassa.

14. Mitä maita ISPM 15 –standardi koskee?

 Merkintävaatimus on kansainvälinen ja koskee kaikkia EU:n ulkopuolelta tulevia ja EU:n ulkopuolelle meneviä puupakkauksia, mutta ainoastaan EU:n sisällä tapahtuvaa puupakkausten liikkumista se ei koske. Poikkeuksena on Portugali, josta kaikki lähtevät puupakkaukset myös muihin EU –maihin täytyy olla ISPM 15 –merkinnällä varustettuja.

15. Onko mäntyankeroistarkastus maksullista?

Mäntyankeroisen tarkastus ja näytteen tutkiminen laboratoriossa ovat toimijalle maksuttomia.

16. Mitä seurauksia mäntyankeroisen löytyminen Suomen metsistä aiheuttaisi?

Jos mäntyankeroinen löytyisi metsistämme, olisi sillä laajakantoiset seuraukset koko maassamme. Lakisääteisten torjunta- ja hävitystoimenpiteiden kustannukset tulisivat olemaan mittavat. Kylmien ilmasto-olojemme vuoksi laajoja puukuolemia ei välttämättä olisi odotettavissa, mutta mäntyankeroisen esiintyminen maassamme tulisi vaikeuttamaan suomalaisen puutavaran vientiä. Hävitystoimenpiteet tulisivat sisältämään havupuuttomia vyöhykkeitä metsissä, ja tarvittaessa torjuntatoimien kohteeksi joutuisivat myös piha- ja puistopuut sekä luonnonsuojelualueet. Taloudelliset, esteettiset ja ekologiset vaikutukset tulisivat olemaan suuria.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME