Toimenpiteet ja korvaukset

Kun löydetään vaarallinen kasvitauti tai tuholainen, määrää Evira tai ELY-keskus toimenpiteet, joilla esiintymä hävitetään ja tuhoojan laajempi leviäminen estetään. Kun vaarallinen kasvintuhooja on todettu viljelijällä tuotannossa olevista kasveista, on viljelijä oikeutettu hakemaan torjuntapäätöksessä määrätyistä toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista korvausta valtiolta. 

 

Kasvinterveyskorvaukset vuodesta 2014 lukien

Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) muutoksia koskevan lain (948/2012) kasvintuhoojien torjuntapäätöksien toimijoille aiheuttaminen kustannusten korvaamista koskevat säännökset (30 ja 30 a§) ovat tulleet voimaan 1.1.2014 lukien. Muutos ei koske metsässä kasvaviin puihin kohdistuvista torjuntatoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten ja vahinkojen korvauksia, jotka jäävät ennalleen. Tämän vuoden alussa tuli voimaan myös maa- ja metsätalousministeriön kasvinterveyden suojelemisesta antaman asetuksen (17/2008) muutos (13/13), jossa muun muassa säädetään, missä tapauksissa torjuntatoimenpiteillä tulee tähdätä kasvintuhoojien hävittämiseen, milloin torjumiseen.

Lakimuutoksen voimaan tulon myötä kasvintuhoojien torjumisesta aiheutuvien kustannusten ja vahinkojen korvaaminen valtion varoista on muuttunut merkittävästi. Valtion maksamat korvaukset tulevat kyseeseen vain poikkeustapauksissa silloin, kun kasvintuhoojan hävittämisestä on aiheutunut toimijalle huomattavia kustannuksia, joilla on hänen elinkeinolleen kohtuuttoman suuri merkitys tai joiden korvaaminen on hänen elinkeinonsa jatkamisen kannalta tarpeellista. Toimijan on hakemuksensa tueksi esitettävä tästä riittävät taloudelliset ja muut selvitykset.

Kustannukset ja vahingot voidaan korvata kokonaan tai osittain. Kun tätä seikkaa ei ole laissa täsmennetty, korvauksen määrä jää tapauskohtaisen harkinnan varaan. Evira katsoo, että aiheutuneiden kustannusten ja vahinkojen korvaaminen olisi mahdollista vain erityisillä perusteilla. Tämä voisi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos toimijan elinkeinon jatkaminen muutoin vaarantuisi.

Lakia säädettäessä on torjuttavien kasvintuhoojien torjuntapäätöksen aiheuttamat kustannukset ja vahingot rajattu kokonaan korvausten ulkopuolelle. Tämän vuoksi muun muassa perunan vaalean rengasmädän torjumiseksi annetuista päätöksistä aiheutuvia kustannuksia tai vahinkoja ei enää tulla lainkaan korvaamaan.

Korvauksen piiristä on myös rajattu tapaukset, joissa kasvintuhoojan leviäminen olisi ollut toimijan itsensä suorittamien kohtuullisin toimenpitein estettävissä. Tällä on haluttu korostaa lain 8 a §:ssä säädettyä toimijan yleisen huolellisuusvelvoitteen huomioon ottamista korvauksen maksamista harkittaessa. Korvauksen saaminen edellyttää hallituksen esityksen perustelujen mukaan myös sitä, että kasvi johon torjuntatoimenpiteet on kohdistettu, on ollut viljelijällä tuotannossa. Toimijan on korvaushakemuksensa tueksi esitettävä ne toimenpiteet, joihin hän on ryhtynyt kasvintuhoojan leviämisen estämiseksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa on tuotu esille se, että poikkeuksellisessa vahingossa on kyse sellaisista seikoista, joihin toimija ei ole itse voinut vaikuttaa ja jotka eivät ole toimijan hallittavissa. Korvausten saaminen olisi näin ollen lähtökohtaisesti mahdollinen silloin, kun kyseessä on katastrofiluonteinen tuho jolla on laajoja taloudellisia vaikutuksia ja jonka torjumista on pidettävä yleisen edun vaatimana. Esimerkkeinä korvattavista tuhoista on esitetty versopoltteen aiheuttamat laajat taimitarhatuhot, virusten tai viroidien aiheuttamat tuhot Pohjanmaan kasvihuonekeskittymissä ja tulipoltteen aiheuttamat laajat tuhot.

Korvausta maksetaan vain siltä osin, kuin toimijalle ei makseta korvausta rahastosta tai vakuutuksesta. Korvausta voidaan maksaa vain kasvinsuojeluviranomaisen antaman torjuntapäätöksen mukaisista torjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanon välittömistä ja välttämättömistä kustannuksista. Toimijan on hakemuksessaan tehtävä selvitys edellä mainituista kustannuksista.

Korvausta tulisi hakea kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon kustannusten syntymisestä tai vahingon ilmenemisestä. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle osoitettu hakemus toimitetaan asianomaiselle ELY-keskukselle, joka toimittaa sen edelleen Eviralle lausunnollaan varustettuna silloin kun se on tehnyt torjuntapäätöksen.

Lakiin sisältyvää mahdollisuutta antaa kustannusten ja vahinkojen arvioinnista ja laskennasta lakia täsmentävä valtioneuvoston asetus, ei maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan tulla antamaan. Maa- ja metsätalousministeriön kumotun asetuksen (17/2008) 38 §:n mukaisia arviointiperusteita voidaan soveltuvin osin käyttää hyväksi vahinkojen ja kustannusten suuruutta laskettaessa ja arvioitaessa.

Lain siirtymäsäännösten mukaan korvaushakemukseen, joka on tullut vireille 31.12.2013 mennessä, sovelletaan vielä vuonna 2013 voimassa olevia säännöksiä. Korvaushakemus on tullut vireille silloin, kun hakemus on toimitettu asianomaiselle ELY-keskukselle. Hakemusta voidaan tarvittaessa sen jälkeen vielä täydentää.

 

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME