Viljasadon laatu 2009

11.12.2009

Syksyn 2009 viljasato on määrältään ennätyssuuri. Leimaavinta syksyn sadolle on alhaiset valkuaispitoisuudet, mutta korkea hehtolitrapaino ja hyvä sakoluku. Jyväkoko on kevätviljoilla edellisvuotta suurempi. Kevätvehnäsadosta neljäsosa täyttää myllykelpoisuusvaatimukset, joissa tänä vuonna nimenomaan valkuaispitoisuuden minimivaatimus on useimmiten rajoittavana tekijänä. Mallasohrasta yli 80 prosenttia täyttää mallastuksen mukaiset laatuvaatimukset, kun huomioidaan vain lajitteluaste ja valkuaispitoisuus.

Kasvukausi pääsi käyntiin normaalissa aikataulussa. Kevätviljojen kylvöt käynnistyivät Etelä-Suomessa kunnolla viikolla 18. Muualla Suomessa kylvöt käynnistyivät noin viikkoa myöhemmin. Kylvöjen käynnistymistä hidasti yöpakkasten ja kuivuuden vuoksi roudan epätasainen sulaminen. Yöpakkasten jatkuttua pitkään, myös syysviljojen kasvuun lähtö hidastui. Kasvukauden sääolot ovat vaihdelleet paljon alueittain: Itä-Suomi sai kesäkuussa runsaasti sateita, kun Etelä-Pohjanmaan kasvustot saattoivat samaan aikaan kärsiä kuivuudesta. Viljelykasvustot olivat reheviä viileän alkukesän ansiosta. Säiden lämmettyä kasvit pääsivät kehittymään normaalissa aikataulussa. Kasvitaudeista tai tuholaisista ei tänä vuonna aiheutunut merkittäviä ongelmia. Heinäkuu oli lähes koko maassa tavanomaista viileämpi ja sateet kuurottaisia, sademäärien alueelliset vaihtelut olivat hyvin suuria. Kasvustot pysyivät kuitenkin pääsäänöisesti hyvin pystyssä.

Puinnit käynnistyivät Etelä-Suomessa rukiin, syysvehnien ja aikaisten ohrien osalta viikoilla 33 - 34. Puintisäät olivat hyviä joten sadon laatu ei heikentynyt sadonkorjuun myötä. Kauran ja kevätvehnän puintiin päästiin elokuun lopussa ja syyskuun alussa

Lisää aiheesta palvelussamme

tiedot päivitetty 31.5.2010

EVIRAN JA TIKEN VILJASADON LAATU 2009

VILJASADON LAATUSEURANTATAULUKOT 20

Viljasadon keskilaatu alueittain

Viljasadon keskilaatu lajikkeittain