Viljasadon laatu 2015

24.2.2016

Leipä- ja rehuviljan yleistä kuntoa kuvaava hehtopaino oli kaikilla viljalajeille korkea, mutta valkuaispitoisuudet jäivät keskimääräistä matalammiksi. Myöhään jatkuneet puinnit laskivat kevätvehnän sakolukua merkittävästi heikentäen leivontalaatua matalan valkuaisen lisäksi.  Rehuviljasadon valkuaispitoisuus jäi alle viiden vuoden keskiarvon.

Syksyn 992 miljoonan kilon vehnäsadosta vain alle viidennes eli 174miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan vähintään 180 ja valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia. Määrällisesti vähemmän leivontalaatuista vehnää oli viimeksi seitsemän vuotta sitten. Sadosta kevätvehnää oli 783 ja syysvehnää 209 miljoonaa kiloa.

Vehnäsadon laatua heikensi matala valkuaispitoisuus ja sakoluku. Kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 12,0 prosenttia. Syysvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus (10,9 %) oli matalin yli 20 vuoteen.  Lähes kaksi kolmasosaa kevätvehnänäytteistä oli valkuaispitoisuudeltaan alle 12,5 prosenttia ja syysvehnänäytteistä lähes 90 prosenttia. Syysvehnän keskimääräinen sakoluku (319) säilyi korkeana, kevätvehnän sakoluku laski puintien edetessä. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku oli 219 ja noin kolmannes näytteistä oli sakoluvultaan alle 180. Kevätvehnäsadon laatu oli keskimääräistä parempi Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa.

Rukiista suuri sato

Rukiin 108 miljoonan kilon sadosta 88 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Rukiin keskimääräinen hehtopaino (77,2 kiloa) oli korkea ja vain 12 prosenttia näytteistä oli sakoluvultaan alle 120.

Kauran ja ohran hehtopainot korkeita

Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino 57,7 kiloa oli yli kaksi kiloa korkeampi kuin viime vuonna. Kaurasadosta 98 prosenttia eli962 miljoonaa kiloa ylitti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtolitrapainon vähimmäisvaatimuksen. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti kaurasadosta 434 miljoonaa kiloa, mikä on kahta edellistä vuotta suurempi määrä. Alueellista vaihtelua esiintyi.

Kauranäytteistä noin 10 prosenttia ylitti pika-analyysillä mitattuna deoksinivalenoli (DON) –hometoksiinien  raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle asetettu raja-arvo.  Alueellista vaihtelua esiintyi ja korkeampia yksittäisiä pitoisuuksia kuin viime vuonna. Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa sekä Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa on suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy. Kauran laatu on hyvä varmistaa ennen käyttöä.

Mallasohrasadosta 61 prosenttia eli noin 199miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden käyttämistä laatutavoitteista lajitteluasteen ja valkuaispitoisuuden vaatimukset. Keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 10,3 prosenttia ja lajittelutulos 87 prosenttia. Jyväkoko paransi sadon laatua viime vuodesta. Eviran laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Rehuohrasadosta 79 prosenttia eli 982 miljoonaa kiloa oli hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa.

Tietojen taustaa

Tiedot perustuvat Luken (Luonnonvarakeskus) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kokoamiin viljan sato- ja laatutietoihin. Taulukko yhdistää Luken satotilaston viljasatomäärät ja Eviran viljasadon laatuseurannan tiedot vuoden 2015 viljasadosta.

Kolmen ja viiden vuoden keskiarvotaulukot

Lue lisää:
http://stat.luke.fi/satotilasto

Lisätietoja:
Viljan laatutiedot
Yksikönjohtaja Mirja Kartio, kasvianalytiikkayksikkö, p. 040 534 5510
Erikoistutkija Elina Sieviläinen, kasvianalytiikkayksikkö, p. 040 848 6094
Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@evira.fi

Viljan satotiedot
Tutkija Anneli Partala, Luke, puh. 029 532 6803
Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@luke.fi

 

Lisää aiheesta palvelussamme

Eviran ja Luken viljasadon laatu 

24.2.2016

Viljasadon laatuseuranta taulukot 2015

lopullinen tilanne 23.2.2016

Viljasadon keskilaatu kaikilla viljalajeilla

Viljasadon keskilaatu alueittain

Viljasadon keskilaatu lajikkeittain