Viljasadon laatu 2018

Vehnässä korkea valkuainen

Kevätvehnän keskimääräinen valkuainen 15,6 prosenttia on korkea. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus ylitti 15 prosenttia vuonna 1992. Valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia on 97 prosenttia tutkituista näytteistä, kun puolet näytteistä täytti oheisen ehdon viime vuonna.

Syksyn 471 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 397 miljoonaa kiloa eli 84 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos oheinen laatutavoite ei täyty, on yleisimmin näytteen hehtopaino alle 78 kiloa. Tutkittujen kevätvehnänäytteiden keskimääräinen hehtopaino on 80,3 kiloa ja sakoluku 337 sekuntia. DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon 97 prosentissa näytteitä.

Rukiin keskimääräinen sakoluku 231 on korkea, mutta hehtopaino 76,3 kiloa on kolmea edellistä vuotta matalampi. Rukiin 41 miljoonan kilon sadosta 89 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. 

Hometoksiineja vähän kaurassa

Kuiva kasvukausi heikensi erityisesti kauran laatua, koska kauran keskimääräinen hehtopaino 52,5 kiloa on noin neljä kiloa edellisen viiden vuoden keskiarvoa matalampi. Pieniä jyviä on myös viime vuosia enemmän. Kaurasadosta 65 prosenttia eli 536 miljoonaa kiloa ylitti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtolitrapainon vaatimuksen, mikä on 14 vuoden seurantajakson pienin määrä.

DON –hometoksiinia on selvästi kahta edellistä vuotta vähemmän. Tähän mennessä tutkituista näytteistä kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus 13,9 prosenttia on yli kaksi prosenttia viime vuotta korkeampi.

Vuonna 2018 kaurasadon laatua heikensi matalat hehtolitrapainot. Tähän mennessä tutkituista kauranäytteistä vain 3 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan vähintään 58 kg ja 60 prosenttia vähintään 52 kg.

Ohran tärkkelyspitoisuus alhainen

Rehuohrasadosta 65 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa, alueellista vaihtelua esiintyy. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus 12,4 prosenttia on viiden vuoden keskiarvoa yli prosentin korkeampi. Vastaavasti keskimääräinen tärkkelyspitoisuus, 60,2 prosenttia, on alhaisempi.

Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,9 ja lajittelutulos 87,7 prosenttia. Mallasohrasadosta 34 prosenttia eli noin 97 miljoonaa kiloa täyttää mallasteollisuuden laatutavoitteista valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Laatua heikentää korkea valkuaispitoisuus. Eviran laatuseurannassa ei määritetä itävyyttä.

Taulukot 2018

Viljasadon laatu ja määrä

Viljelykasvien sato ja viljasadon laatu 2018 ennakkoarvio, excel -taulukkona (Eviran ja Luken satotilasto 22.11.2018) Tilasto perustuu Eviran Viljasadon laatuseurannan näytteisiin ja Luken viljelykasvien satotutkimukseen.

Viljasato yhtä pieni kuin 20 vuotta sitten (Luken tiedote 22.11.2018)

Satotilasto (Luke 22.11.2018)

 

tilanne 15.11.2018

Viljasadon keskilaatu kaikilla viljalajeilla

Viljasadon keskilaatu alueittain

Viljasadon keskilaatu lajikkeittain

 

Kotimaisen viljasadon laatuseuranta muodostaa kokonaiskuvan viljasadon käyttölaadusta. Aineisto koostuu maatiloilta suoraan lähetetyistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Eviran analyysituloksista. Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Näillä internetsivuilla julkaistaan syksyllä ajantasaisia tuloksia sadonkorjuun ollessa käynnissä. Internetsivuilla julkaistaan tietoa eri laatutekijöistä viljalajeittain, lajikkeittain ja alueittain.

Viljasadon laatuseurannan analyysitulokset ja näytteiden laajat taustatiedot muodostavat arvokkaan aineiston. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, erilaisissa tietohauissa, EU-raportoinnissa tai muissa tutkimuksissa, joissa voidaan hyödyntää tilatason tietoa käytännön viljelyksiltä.

Seurantaan kuuluvat tilat valittiin otantamenetelmällä Luonnonvarakeskuksen Maatalous- ja puutarhayritysrekisteristä (noin 50 000 tilaa). Vuonna 2018 viljasadon laatuseurantaan kuului noin 1500 maatilaa. Näytteitä otetaan vastaan lokakuun loppuun asti.