Viljasadon laatu 2017

Kasvukauden olosuhteiden vuoksi viivästynyt sadonkorjuu heikensi erityisesti leipävehnän ja elintarvikekauran laatua. Vehnän ja rukiin sakoluvut laskivat nopeasti puintien alussa. Vehnällä liian matala sakoluku heikensi eniten leipävehnän laatua. Kauranäytteistä lähes kolmasosasta ja vehnänäytteistä lähes viidenneksestä mitattiin DON-homemyrkyn pitoisuuksia, jotka ylittivät EU:n elintarvikkeiden raja-arvot.

Kauralla ja kevätvehnällä mitattiin DON-homemyrkyn (deoksinivalenoli) pitoisuuksia, jotka ylittivät EU komission elintarvikkeille asettamat raja-arvot. Suurin sallittu DON-pitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetulle käsittelemättömälle vehnälle, rukiille ja ohralle on 1250 mikrogrammaa ja kauralle 1750 mikrogrammaa kilossa viljaa ((EY) N:o 1881/2006 muutoksineen). Kauralla raja-arvo ylittyi 31 prosentilla näytteistä ja kevätvehnällä 18 prosentilla näytteistä. Korkeita DON-pitoisuuksia oli useammin myöhään puidussa viljassa. Kuitenkin lähes kaikissa vehnänäytteissä, joissa oli korkea DON-pitoisuus, ei näyte muiltakaan osin täyttänyt leipävehnän laatutavoitteita. Kauranäytteet, joissa hehtolitrapaino oli korkea eli vähintään 58 kiloa, ylittyi DON:n elintarvikeraja-arvo 7 prosentilla näytteistä.

Rehuksi käytettäville viljoille DON-pitoisuuden suositusarvo on enintään 8000 mikrogrammaa kiloa kohti (Komission suositus 2006/576/EY). Kauralla riski, että rehusuosituksen raja-arvo ylittyi, oli noin 10 prosentilla näytteitä. Laatuseurannassa DON-toksiinipitoisuus määritettiin vain kaura- ja kevätvehnänäytteistä perustuen Eviran riskiarvioon.

Kuva 1. Kevätvehnänäytteiden osuudet, joissa hehtolitrapaino, sakoluku ja proteiinipitoisuus täyttivät laatutavoitteet ja DON-pitoisuus ei ylittänyt EU-raja-arvoa.

Elintarvikekauralla hehtolitrapainon tavoitteena laatuseurannassa pidettiin 58 kiloa, jonka saavutti lähes puolet kaikista kauranäytteistä. Rehukauran 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täytti 90 prosenttia kaikista näytteistä ja 85 prosenttia luomukauranäytteistä.

Laadukasta vehnää saatiin aikaisempia vuosia vähemmän. Vehnänäytteistä vain 14 prosenttia täytti seurannan laatutavoitteet, joita olivat vähintään 78 kilon hehtolitrapaino, vähintään 180 sakoluku ja vähintään 12,5 % proteiinipitoisuus. Luomukevätvehnällä laatutavoitteet täyttyivät 9 prosentilla näytteistä. Kevätvehnällä useimmiten syynä heikkoon leipäviljan laatuun oli liian matala sakoluku. Syysvehnällä myös liian matala proteiinipitoisuus heikensi laatua.

Kolmannes ruisnäytteistä täytti seurannan laatutavoitteet eli sakoluku oli vähintään 120 ja hehtopaino vähintään 71 kiloa. Hehtolitrapaino oli riittävän korkea 93 prosentilla näytteitä. Sakoluku jäi alle 120 näytteistä 67 prosentilla. Rukiilla esiintyi runsaasti torajyväpahkoja. Torajyviä saa olla korkeintaan 0,05 prosenttia näytteen painosta käsittelemättömässä viljassa ((EY) N:o 2015/1940). Jopa 40 prosentilla näytteistä ylittyi suurin sallittu pitoisuus. Laatuseurannan näytteissä torajyvämäärä ylittyi vain rukiissa.

Ohranäytteistä yli puolet ja luomuohrasta kolmannes saavutti ohran 64 kilon hehtolitrapainotavoitteen. Mallasohran laatutavoitteet täyttyivät 74 prosentilla näytteistä. Mallasohran laatutavoitteina pidettiin 9,0 - 11,5 % proteiinipitoisuutta ja riittävää jyväkokoa (vähintään 85 % näytteestä yli 2,5 mm). Mallasohran itävyyttä ei huomioitu.

 

Viljaseula 2017 -julkaisu 

Viljaseula -julkaisu kokoaa kotimaisen viljasadon laatuseurannan laatutulokset vuodelta 2017. Julkaisu on mainio tietolähde viljan laadusta. Tilastotiedot on koottu pitkäaikaisseurannasta ja ne esitetään havainnollistavina kuvina ja graafeina.

Linkki julkaisuun (16.4.2018)

 

Luokittaiset taulukot

Luokittaisissa taulukoissa on yksityiskohtaiset tiedot laatutekijöistä viljalajeittain ja alueittain (32 sivua).

Viljasadon laatu, näytteiden lukumäärä eri luokissa 2017 (pdf, 390 kt, 16.4.2018)

  

Viljasadon laatu ja määrä

Viljelykasvien sato ja viljasadon laatu 2017 excel -taulukkona (Eviran ja Luken satotilasto 9.3.2018)
Tilasto perustuu Eviran Viljasadon laatuseurannan näytteisiin ja Luken viljelykasvien satotutkimukseen.

Kato korjasi satoa Pohjois- ja Itä-Suomessa (Luke 9.3.2018)

Satotilasto (Luke 9.3.2018)

 

Viljasadon laatuseuranta taulukot 2017

tilanne 1.12.2017

Viljasadon keskilaatu kaikilla viljalajeilla

Viljasadon keskilaatu alueittain

Viljasadon keskilaatu lajikkeittain

 

(23.11.2017)

Syksyn sateet ja myöhään jatkuneet puinnit laskivat kevätvehnän ja rukiin sakolukua heikentäen leivontalaatua. Punahomeen aiheuttamaa DON–hometoksiinia on todettu tämän vuoden viljasadossa paljon.

Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 155. Vuonna 1993 kevätvehnän keskimääräinen sakoluku (183) oli edellisen kerran alle 200 sekuntia. Tutkituista näytteistä on 36 prosenttia sakoluvultaan vähintään 180 sekuntia. Kevätvehnänäytteistä lähes viidenneksen kohdalla laatua heikentää myös pikamenetelmällä mitattu elintarvikeraja-arvon 1250 µg/kg ylittävä DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuus.

Tutkituista kevätvehnänäytteistä 15 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia, kun vastaava osuus viime vuonna oli 31 prosenttia. Sekä keskimääräinen hehtopaino (79,2 kg/hl) että valkuaispitoisuus (12,5 %) ovat kolmen ja viiden vuoden keskiarvoa matalampia. Kevätvehnänäytteiden keskimääräinen hehtopaino on myös laskenut korjuuviikkojen edetessä.

Kolmannes tutkituista ruisnäytteistä on hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan vähintään 120 sekuntia. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 115, ja se on kahdeksaa edellistä vuotta matalampi. Näytteistä noin kolmannes on sakoluvultaan yli 120.

Kolmanneksessa kauranäytteitä hometoksiineja

Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino 57,1 kiloa on noin puoli kiloa korkeampi kuin viimeisten kolmen ja viiden vuoden keskiarvo. Pieniä jyviä on myös edellisiä vuosia vähemmän. Myöhään jatkuneet puinnit laskivat myös kauran hehtopainoa. Syyskuun loppuun mennessä puitujen näytteiden keskimääräinen hehtopaino on 57,5 kiloa, kun lokakuussa puitujen näytteiden keskimääräinen hehtopaino on kaksi kiloa pienempi.

DON-hometoksiinit heikentävät kaurasadon laatua, koska noin kolmannes tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Myös rehukäytön suositusarvon 8000 µg/kg ylittäviä DON-pitoisuuksia on mitattu kauranäytteistä. Noin 10 prosentilla tutkituista näytteistä on riski ylittää rehukäytön suositusarvo, joten kotieläintiloilla tulisi tarkistaa kauran hometoksiinipitoisuus ennen käyttöä. Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät mm. teollisuuden ja viljakaupan vastaanotto sekä kaupalliset laboratoriot.

Ohran hehtopaino matala

Ohran keskimääräinen hehtopaino 64,0 kiloa on alhaisempi kuin kolmen ja viiden edellisen vuoden keskimääräinen hehtopaino. Noin puolet tutkituista näytteistä on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa.

Tiedon taustaa

Tiedot perustuvat noin1000 tutkittuun viljasadon laatuseurantanäytteeseen. Lopullinen tilasto julkaistaan helmikuussa 2017.

Luken tiedote 23.11.2017 ja satotilasto:
Viljasato 2000-luvun toiseksi pienin
Sato ja viljasadon laatu 2017 (ennakko) 
Viljelykasvien sato 2017 ennakkotiedot excel-taulukkona (ennakkotieto 23.11.2017)
Luomusato 2017e excel-taulukkona (23.11.2017)