Viljasadon laatu 2016

23.2.2017

Viljasadon valkuaispitoisuus nousi vuodesta 2015, mutta punahomeen aiheuttamaa DON–hometoksiinia todettiin tämän vuoden viljasadossa paljon. Korkeat DON –pitoisuudet heikensivät kauran ja kevätvehnän laatua.

Neljänneksessä kauranäytteitä hometoksiineja

Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino 56,8 kiloa oli lähes kilon viime vuotta matalampi mutta korkeampi kuin viimeisten kolmen ja viiden vuoden keskiarvo. Kaurasadosta 92 prosenttia eli 954 miljoonaa kiloa ylitti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtolitrapainon vähimmäisvaatimuksen. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti kaurasadosta 400 miljoonaa kiloa, mikä on viime vuotta alhaisempi määrä.

Kauran jyväkoko on viime vuoden tasolla, pieniä jyviä on keskimäärin 5,2 prosenttia.

DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinit heikensivät kaurasadon laatua, koska noin neljännes tutkituista näytteistä ylittää pika-analyysillä mitattun DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Myös alueellista vaihtelua esiintyy. Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjois- Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaassa oli tutkittujen näytteiden perusteella suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy. Elintarvikeraja-arvon alituksia oli vähiten näytteissä, jotka saatiin Pohjois-Pohjanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta.

Rehukäytön suositusarvon 8000 µg/kg ylittäviä DON–pitoisuuksia on mitattu kauranäytteistä enemmän kuin aikaisempina vuosina. Noin 10 prosentilla tutkituista näytteistä oli riski ylittää rehukäytön suositusarvo.

Kuva 1. Kauran (tavanomaisesti viljelty ja luomu yhdistetty) laatu vuonna 2016 esitettynä Venn-diagrammina. Hehtolitrapainon, seulonnan ja DON-pitoisuuden laatutavoitteiden täyttävän kauran osuudet prosentteina kaikista näytteistä. Kuvasta nähtävillä myös kahden ja kaikkien laatuvaatimusten täyttyminen ympyröiden leikkauspisteissä.

Ohran hehtopaino matala

Rehuohrasadosta 66 prosenttia eli 853 miljoonaa kiloa oli hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa.

Vaikka rehuohran keskimääräinen hehtopaino, 64,6 kiloa, oli kolmea edellistä vuotta alhaisempi, oli ohrassa pieniä jyviä vähemmän kuin moneen vuoteen. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 11,1 prosenttia.

Mallasohrasadosta 64 prosenttia eli noin 190 miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden käyttämistä laatutavoitteista lajitteluasteen ja valkuaispitoisuuden vaatimukset. Keskimääräinen
valkuaispitoisuus oli 10,3 prosenttia ja lajittelutulos 86,6 prosenttia. Eviran laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Syysviljojen sakoluvut laskivat

Syksyn 824 miljoonan kilon vehnäsadosta 216 miljoonaa kiloa oli hehtopainolta vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan vähintään 180 ja valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia. Vehnän sato oli pienempi kuin 2015. Sadosta kevätvehnää oli 731 ja syysvehnää 93 miljoonaa kiloa. Kevätvehnäsadon laatua heikentää normaalia matalampi hehtolitranpaino ja elintarvikeraja-arvon ylittävät DON –hometoksiinit.

Kevätvehnän keskimääräinen hehtolitranpaino oli 79,2 kiloa. Lähes kolmannes tutkituista näytteistä oli hehtopainoltaan alle 78 kiloa. Syysvehnän keskimääräinen hehtopaino on 78,7 kiloa. Sekä syysvehnän että kevätvehnän keskimääräiset hehtopainot olivat kolmen ja viiden vuoden keskiarvoa matalampia.

Vehnän keskimääräiset valkuaispitoisuudet nousivat viime vuodesta. Lähes 60 prosenttia tutkituista kevätnäytteistä oli valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, kun syysvehnällä vastaava luku oli 30 prosenttia. Syysvehnän keskimääräinen sakoluku (262) oli alle 300 sekuntia edellisen kerran vuonna 2008. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku oli 289. Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin neljänneksen kohdalla elintarvikekäyttöä rajoittaa raja-arvon ylittävä DON pitoisuus. Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla oli tutkittujen näytteiden perusteella suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy.

Ruista saatiin viidennes vähemmän kuin vuonna 2015. Rukiin 87 miljoonan kilon sadosta 42 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Rukiin keskimääräinen sakoluku oli 135, ja se on seitsemää edellistä vuotta pienempi. Näytteistä noin puolet oli sakoluvultaan alle 120.

Luomukaurasta kelpo sato

Luomukauran ja -rukiin käyttölaatu vastasi pääosin tavanomaisesti tuotetun kauran ja rukiin laatua. Luomukaurasadosta 94 prosenttia oli hehtopainoltaan yli 52 kiloa ja 36 prosenttia yli 58 kiloa.

Lisää aiheesta palvelussamme

 

Eviran ja Luken viljasadon laatu

Tietojen taustaa

Tiedot perustuvat Luken (Luonnonvarakeskus) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kokoamiin viljan sato- ja laatutietoihin. Taulukko yhdistää Luken satotilaston viljasatomäärät ja Eviran viljasadon laatuseurannan tiedot vuoden 2016 viljasadosta.

Lue lisää

 

Viljasadon laatuseuranta taulukot 2016

lopullinen tilanne 23.2.2017

Viljasadon keskilaatu kaikilla viljalajeilla

Viljasadon keskilaatu alueittain

Viljasadon keskilaatu lajikkeittain