Viljasadon laatu 2018

Vehnässä korkea valkuainen

Kevätvehnän keskimääräinen valkuainen 15,3 prosenttia on korkea. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus ylitti 15 prosenttia vuonna 1992.

Tähän mennessä tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 80 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos oheinen laatutavoite ei täyttynyt, oli näytteen hehtopaino alle 78 kiloa. Tutkittujen kevätvehnänäytteiden keskimääräinen hehtopaino on 80,1 kiloa, sakoluku 344 sekuntia ja DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus on pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon.

Viljelijän ilmoittaman satoarvion mediaani on vehnällä vain 3000 kiloa hehtaarilta, kun edellisenä vuotena se oli 4500 kiloa hehtaarilta.

Rukiin keskimääräinen sakoluku 235 on korkea, mutta hehtopaino 75,8 kiloa on kolmea edellistä vuotta matalampi.

Vuonna 2018 vehnä on laadultaan erinomaista ja noin 80 prosenttia laatuseurannan näytteistä täyttää laatutavoitteet, eli proteiinipitoisuus vähintään 12,5 %, sakoluku vähintään 180 ja hehtolitrapaino vähintään 78 kg.


Hometoksiineja vähän kaurassa

Kuiva kasvukausi heikensi erityisesti kauran laatua, koska kauran keskimääräinen hehtopaino 52,4 kiloa on noin neljä kiloa edellisen viiden vuoden keskiarvoa matalampi. Pieniä jyviä on myös viime vuosia enemmän. Kauralla satoarvion mediaani on tutkituilla näytteillä vain 3000 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 4000 kiloa hehtaarilta. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus 13,8 prosenttia on yli kaksi prosenttia viime vuotta korkeampi.

DON –hometoksiinia on selvästi kahta edellistä vuotta vähemmän. Tähän mennessä tutkituista näytteistä neljä prosenttia prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.

Vuonna 2018 kaurasadon laatua heikensi matalat hehtolitrapainot. Tähän mennessä tutkituista kauranäytteistä vain 3 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan vähintään 58 kg ja 60 prosenttia vähintään 52 kg.

Ohran tärkkelyspitoisuus alhainen

Tutkituista ohranäytteistä noin 60 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus 12,2 prosenttia on viiden vuoden keskiarvoa korkeampi. Vastaavasti keskimääräinen tärkkelyspitoisuus, 60,4 prosenttia, on alhaisempi.

taulukot 2018

tilanne 15.10.2018

Viljasadon keskilaatu kaikilla viljalajeilla

Viljasadon keskilaatu alueittain

Viljasadon keskilaatu lajikkeittain

 

Kotimaisen viljasadon laatuseuranta muodostaa kokonaiskuvan viljasadon käyttölaadusta. Aineisto koostuu maatiloilta suoraan lähetetyistä viljanäytteistä, näytteiden taustatiedoista ja Eviran analyysituloksista. Viljanäytteet edustavat sekä viljamarkkinoilla elintarvike- ja rehuteollisuuteen myytävää viljaa että tilojen välisessä kaupassa myytävää viljaa tai tilojen omaan käyttöön jäävää viljaa. 

Näillä internetsivuilla julkaistaan syksyllä ajantasaisia tuloksia sadonkorjuun ollessa käynnissä. Internetsivuilla julkaistaan tietoa eri laatutekijöistä viljalajeittain, lajikkeittain ja alueittain.

Viljasadon laatuseurannan analyysitulokset ja näytteiden laajat taustatiedot muodostavat arvokkaan aineiston. Aineistoa hyödynnetään viljan laatua ja turvallisuutta seurattaessa, erilaisissa tietohauissa, EU-raportoinnissa tai muissa tutkimuksissa, joissa voidaan hyödyntää tilatason tietoa käytännön viljelyksiltä.

Seurantaan kuuluvat tilat valittiin otantamenetelmällä Luonnonvarakeskuksen Maatalous- ja puutarhayritysrekisteristä (noin 50 000 tilaa). Vuonna 2018 viljasadon laatuseurantaan kuului noin 1500 maatilaa. Näytteitä otetaan vastaan lokakuun loppuun asti.