Talvivaaran jätevesien raskasmetallivaikutukset kaloissa vähäisiä

14.12.2015

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Luonnonvarakeskus Luke ovat jatkaneet tutkimuksia Talvivaaran nikkelikaivoksen jätevesien vaikutuksista kaivosalueen alapuolisiin vesistöihin. Viidennen, touko - kesäkuussa 2015 tehdyn tutkimuskierroksen perusteella raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä elohopeaa lukuun ottamatta ja paikoin alle lainsäädännöllisten enimmäismäärien.

Jo edellisen kalastuskierroksen näytteiden keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi vastaavista vertailujärvien kalojen pitoisuuksista. Viidennellä kierroksella raskasmetallien ympäristölöydökset ovat edelleen pieniä elohopeaa lukuun ottamatta.

”Mitatut kadmium- ja lyijypitoisuudet ovat pieniä ja alle lainsäädännöllisten enimmäismäärien. Alkuaineista mangaanipitoisuudet ovat pienentyneet seurannan aikana. Uraanin ja alumiinin pitoisuudet olivat lähes kauttaaltaan alle menetelmän määritysrajan kuten aiemmillakin kierroksilla. Muiden alkuaineiden suhteen ei ole merkittäviä muutoksia”, sanoo erikoistutkija, FT Eija-Riitta Venäläinen Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksiköstä.

Sisäjärvien petokalojen elohopeapitoisuudet usein korkeita

Suomen sisäjärvet ovat yleensä humuspitoisia ja siksi sisävesien petokalojen kuten isokokoisten ahventen, haukien, kuhien ja mateiden elohopeapitoisuudet ovat usein korkeat. Viidennellä tutkimuskierroksella mitatut ahvenen elohopeapitoisuudet olivat Talvivaaran kuormitusalueella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yli sallitun lainsäädännöllisen enimmäismäärän ja korkeammat kuin kolmella vertailujärvellä (Kivesjärvi, Teerijärvi, Kiantajärvi). Raja-arvon ylityksiä oli etenkin kooltaan yli 100 gramman ahvenissa. Myös lähimpänä kaivosta olevien järvien (Kalliojärvi, Kolmisoppi) haukien elohopeapitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia. Sen sijaan särjen ja siian elohopeapitoisuudet jäivät alle sallittujen enimmäismäärien.

Kalalajit ja tutkimuskohteet samoja kuin aikaisemmin

Viidennellä kierroksella kerättiin yhteensä 183 kalaa, joiden lihasnäytteet tutkittiin. Vuoksen vesistöalueella kalastus keskitettiin Kivijärvelle ja Laakajärvelle. Vertailujärvenä Vuoksen alueella oli Ukonjärvi.

Oulujoen vesistöalueella näytteet kerättiin Kalliojärvestä, Kolmisopesta ja Jormasjärvestä. Vertailujärvinä olivat Oulujoen vesistöalueella Teerijärvi, Kiantajärvi ja Kivesjärvi.

Tutkimuksen kohteena oli samoja kalalajeja kuin aikaisemmillakin kierroksilla: ahven, hauki, särki, made, kuha ja siika.

Kalojen lihasnäytteistä tutkittiin elintarviketurvallisuuden kannalta raskasmetallit elohopea, kadmium, lyijy, kromi, nikkeli, uraani ja puolimetalliksi luokiteltava arseeni. Myös alumiinin pitoisuuksia tutkittiin aiempaan tapaan. Hivenaineista tutkittiin kupari, mangaani, rauta, seleeni, sinkki. Liian suuret hivenainemäärät voivat aiheuttaa myrkytyksiä.

Näytteenotosta vastasi Luke ja näytteiden analysoinnista Evira. Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Tutustu viidennen kalastuskierroksen tutkimustuloksiin:

Oulun vesistö tutkimustulokset

Vuoksen vesistön tutkimustulokset

Elohopeapitoisuudet ahvenessa ja särjessä Oulun ja Vuoksen vesistöissä

Yhteenveto Evirassa tehdyistä Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueen vesistöjen ja vertailujärvien kalastustutkimuksista

Tiedote 28.5.2015 Neljännen kalastuskierroksen tulokset
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistiedote 29.11.2012

Lisätietoja:
jaostopäällikkö Eija Riitta Venäläinen, Evira, p. 050 434 8378 (raskasmetallimääritykset)
tutkija Pekka K. Korhonen, Luke, p. 0400 389 371 (näytteidenotto)

 

Aihealueet: