Eviran kalatautitutkimus tukee sinistä biotaloutta

9.3.2016

<p>Kalanviljelyn uudet tekniikat, kuten kiertovesiviljely ja kalojen virikekasvatus luovat uusia haasteita kalojen terveydenhuollolle. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kalatautitutkimus tukee sinistä biotaloutta, koska se antaa tarvittavaa tutkimustietoa kalataudinaiheuttajien käyttäytymisestä juuri Suomen olosuhteissa. Sininen biotalous sisältää laajasti ottaen kaikki veteen ja vesiin liittyvät varannot.&nbsp;</p>

Kesän 2015 pitkään jatkunut viileä sää piti vesien lämpötilat ihanteellisina kalankasvatukselle Suomessa. Tämä näkyy erityisesti bakteerien aiheuttamien tautitapausten alhaisissa määrissä.

”Hyvä tilanne bakteeritautien suhteen näkyi erityisesti antibioottirehujen käytössä, joka oli erittäin vähäistä”, sanoo tutkija Satu Viljamaa-Dirks, tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.

Virustaudit vaativat valppautta

Tarttuva haimakuoliotauti IPN (Infectious Pancreatic Necrosis) on hyvä esimerkki taudista, joka yleistyy nopeasti, kun vastustamistoimenpiteet lopetetaan. Virus eristettiin vuonna 2015 peräti 25 kertaa, kun joitakin vuosia sitten eristyksiä oli yleensä alle kymmeneltä laitokselta.

”Taudin siirtymisreittiä sisämaahan ei ole pystytty selvittämään. On hyvinkin mahdollista ja jopa todennäköistä, että sama reitti on vielä olemassa ja vaara saada poikastuotantolaitoksille ärhäkämpiä taudinaiheuttajia on suuri”, sanoo Viljamaa-Dirks.

Kalatautien tutkimus tehokasta ja luotettavaa

Kalojen taudinaiheuttajien toteamiseen on kehitetty runsaasti PCR- eli polymeraasiketjureaktiomenetelmiä. Menetelmät ovat molekyylibiologian työkaluja, joiden avulla voidaan todeta, sisältääkö tutkittava näyte taudinaiheuttajia kuten viruksia, bakteereita, sieniä tai loisia.

”PCR-menetelmät ovat osin syrjäyttäneet perinteisempiä menetelmiä, kuten virusten ja bakteerien viljelymenetelmät. Niiden etuna on nopeus ja tarkkuus. Lisäksi menetelmillä voidaan todeta taudinaiheuttajat, joiden viljeleminen on vaikeaa tai mahdotonta”, sanoo erikoistutkija, FT Riikka Holopainen eläintautivirologian tutkimusyksiköstä.

PCR-menetelmiä hyödynnetään myös tautiseurannassa tai osoitettaessa, ettei tiettyä tautia esiinny Suomen oloissa.

Kiertovesiviljelyllä kestävää kalatuotantoa

Suomeen tuodun ruokakalan arvo on jo yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kasvavaan kysyntään voidaan nopeimmin vastata viljelykalatuotannolla, joka on myös kestävimpiä tapoja tuottaa eläinperäistä proteiinia.

Kiertovesiviljelyssä vettä käytetään vain murto-osa perinteisiin viljelytekniikoihin verrattuna.

”Kalaterveyden kannalta merkittäviä tekijöitä ovat ympäristöolosuhteiden säätömahdollisuudet kuten sisään tulevan veden puhdistus- ja desinfektiomahdollisuus sekä veden laadun ja lämpötilan tehokas valvonta ja hallinta. Haasteellista kiertovesiviljelyssä ovat muun muassa korkeat kalatiheydet sekä nopea ja jatkuva kasvu”, sanoo tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.

Virikekasvatus voi vähentää viljelykalojen alttiutta tartuntataudeille    

Virikekasvatuksen tavoitteena on luoda viljelykaloille kasvuympäristö, jossa jäljitellään luonnossa esiintyvää olosuhteiden vaihtelua.

”Parhaimmillaan voidaan vaikuttaa kalojen selviämiseen luonnossa istutusten jälkeen. Viitteitä on saatu myös siitä, että lisäämällä altaisiin suojapaikkoja ja muuntelemalla esimerkiksi veden virtaamaa, korkeutta ja virtaussuuntaa, voidaan vaikuttaa kalojen hyvinvointiin. Kun hyvinvointi lisääntyy, vähenee hoitotarve ja taudeista aiheutuva kalojen kuolleisuus”, sanoo FT, dosentti Päivi Rintamäki Oulun yliopistosta.

Kala-alan tutkijat ja toimijat kokoontuvat Eviran ja Suomen Ammattikalastajaliiton järjestämässä vuotuisessa Kalaterveyspäivässä Kalaviikko-tapahtuman yhteydessä Helsingissä 11.3.2016.

Lue lisää

Eviran kalatautitutkimuksista

Eviran tiedote kiertovesiviljelystä 30.1.2015

Kalojen virikekavatuksesta, Jyväskylän yliopiston tiedote 11/2015

Sininen biotalous

Biotalous lyhyesti

Lisätietoja:
jaostopäällikkö Perttu Koski, p. 040 569 4541

 

Aihealueet: