Kampylobakteerien vastustuskyky antibiooteille vähäistä Suomessa

26.5.2016

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on ollut mukana tutkimusryhmässä, joka kartoitti kotimaisista tartuntalähteistä eristettyjen kampylobakteerien vastustukykyä eli resistenssiä antibiooteille. Tutkimuskohteena oli Campylobacter jejuni, joka on yleisin ihmiselle mahasuolikanavan tulehduksia aiheuttava kampylobakteerilaji. Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempaa tietoa, että tuotantoeläimillä antibioottien vastustuskyky Suomessa on vähäistä.

Kampylobakteeri tarttuu ihmisiin useimmiten elintarvikkeiden välityksellä ja broileria pidetään tärkeimpänä Campylobacter jejuni -bakteerin tartuntalähteenä. Tartunnan voi saada myös vedestä, suoraan eläimestä tai sen jätöksistä.

"Tutkimuksessa antibioottiherkkyys määritettiin kuudelle eri antibiootille. Resistenssi samoille antibiooteille tutkittiin sekä ihmisten että eläinten näytteistä eristetyistä bakteereista. Tuloksena oli, että noin viisi prosenttia broilereiden, lähes 17 prosenttia nautojen sekä melkein 12 prosenttia ihmisten Campylobacter jejuni -bakteereista oli vastustuskykyisiä vähintään yhdelle tutkitulle antibiootille”, sanoo erikoistutkija Satu Olkkola.

Antibiootit eivät yleensä tarpeen ihmisten kampylobakteeritartuntojen hoidossa

Ihmisten vakavissa tai yleistyneissä infektioissa sekä tiettyjen riskiryhmien kohdalla tarvitaan  antibioottihoitoa. Tällöin käytetään yleisimmin makrolidi- tai kinoloniryhmien antibiootteja. EU:n alueella kampylobakteereilla esiintyy yleisesti vastustuskykyä kinoloniantibiooteille.

”Tutkimuksen mukaan myös Suomessa ihmisistä ja naudoista eristetyillä Campylobacter jejunilla yleisintä oli kinoloniresistenssi, jolle vastustuskykyisiä oli noin kahdeksan prosenttia ihmisten ja runsas yhdeksän prosenttia nautojen bakteereista. Vastustuskykyä makrolidiryhmän antibiooteille ei esiintynyt yhdelläkään tutkitulla bakteerilla. Kinoloniresistenssikin oli kuitenkin vähäistä verrattuna suureen osaan Euroopan maita”, sanoo Olkkola.

Suomessa todettuun vähäiseen antibioottiresistenssiin syynä voi olla muun muassa kansainvälisesti vertailtuna vähäinen antibioottien käyttö tuotantoeläimillä, jolloin bakteerit eivät kehity vastustuskykyisiksi.

Tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 850 Campylobacter jejuni -puhdasviljelmää eli isolaattia, joista 459 oli peräisin broilereista ja 120 naudoista. Sairastuneista ihmisistä peräisin oli 95 isolaattia. Mukana oli myös luonnonvesistä, villilinnuista sekä eläintarhasta eristettyjä isolaatteja.

Myös genotyypin ja resistenssin välistä yhteyttä selvitettiin

Genotyypitystietoa käytettiin tutkimuksessa hyväksi, kun tutkittiin genotyypin ja resistenssin välistä yhteyttä.

Aiemmissa tutkimuksissa Campylobacter jejuni -isolaatit oli genotyypitetty MLST(Multilocus sequence typing) -tekniikalla, jossa bakteerit tyypitetään perustuen seitsemän housekeeping -geenin eli bakteerille elintärkeän geenin emäsjärjestykseen eli sekvenssiin.

Koko aineistossa lähes puolet (12/26) tetrasykliinille vastustuskykyisistä isolaateista oli resistenttejä myös streptomysiinille. Suurin osa näistä oli peräisin eläintarhasta ja broilereista ja ne kuuluivat ihmisillä ja tuotantoeläimillä harvinaiseen klonaalikompleksiin CC 1034. Muita merkittäviä yhteyksiä resistenssin ja genotyypin välillä ei löytynyt.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa:

Olkkola, S., Nykäsenoja, S., Raulo, S., Llarena, A.-K., Kovanen, S., Kivistö, R., Myllyniemi, A.-L.,  Hänninen, M.-L. Antimicrobial Resistance and Multilocus Sequence Types of Finnish Campylobacter jejuni Isolates from Multiple Sources. Zoonoses and Public Health 2016: 63, pp. 10 - 19.

Lue lisää:
kampylobakteerista 
ruokamyrkytyksistä 
antibioottiseurannasta

Lisätietoja:

erikoistutkija Satu Olkkola, p. 040 489 3456, elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

 

 

Aihealueet: