Nitriitin saanti vaihtelee ikäryhmittäin

9.2.2016

<p>Suomalaisilla aikuisilla nitriittialtistus on selvästi alle hyväksyttävän päiväsaannin, mutta eroja on eri ikäryhmissä ja sukupuolittain. Pikkulasten nitriittisaanti sen sijaan ylittyy helposti, sillä osa suomalaisista lapsista syö lihavalmisteita, kuten ruokamakkaraa, usein ja suurina määrinä. Nitriitin suuren saannin katsotaan mahdollisesti aiheuttavan terveyshaittoja kuten hapenkuljetuskyvyn heikkenemistä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on valmistunut kansainvälisesti kiinnostava riskinarviointitutkimus suomalaisten lasten ja aikuisten nitriitin saannista.&nbsp;</p>

Nitriittiä saadaan elimistöön nitraattia sisältävistä elintarvikkeista kuten kasviksista. Lihatuotteissa sitä käytetään myös sellaisenaan estämään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kasvua.

Nitriitille sallitut käyttökohteet ja enimmäismäärät perustuvat EU:n lisäainelainsäädäntöön. Sen mukaan nitriittiä saa lisätä lihavalmisteisiin pääsääntöisesti enintään 150 milligrammaa kiloa kohden. Nitriitin tavallinen käyttömäärä Suomessa on 80 - 120 milligrammaa kilossa.

”Lautasella oleva ruoan nitriitti on valtaosin kotoisin lisäaineesta. Makkaran ystävällä nitriitin saanti ylittää helposti hyväksyttävän päivittäissaannin”, sanoo erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Nitriitin saanti on suurimmillaan keski-iässä. Eläkeikään mennessä se pienenee 25-vuotiaiden altistusta matalammaksi.

Suomalaisten 25 - 74 -vuotiaiden miesten keskimääräinen nitriitin saanti on noin 40 prosenttia suurempi kuin samanikäisten naisten.

Nitriitti tarpeen lisäaineena

Lihavalmisteisiin lisätään nitriittiä estämään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien, erityisesti Clostridium botulinumin kasvua ja säilyttämään lihan punainen väri. Tuotteen ainesosaluettelo kertoo, jos valmistuksessa on lisätty nitriittiä.

”Jos nitriittipitoisuuksia alennettaisiin nykytasosta, hygieniavaatimuksia ja kylmäketjuhallintaa olisi tehostettava”, sanoo Suomi.

Raa’oista kasviksista ja hedelmistä elimistössä syntyvän nitriitin määrä ei ole huolestuttavaa. Kypsennettyjen kasvisten, esimerkiksi pinaatin, vääränlainen säilyttäminen voi saada kasvin nitraatin muuttumaan nitriitiksi jo ennen syömistä. Pahimmillaan seurauksena voi olla myrkytystila.

Sallittu nitriittisaanti tarkoin laskettu

Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ovat antaneet vuonna 2013 suositukset makkaroiden, nakkien ja leikkeleiden käytöstä alle kouluikäisillä lapsilla.

Suositukset perustuvat Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä kehitellyllä laskentamallilla saatuihin tuloksiin. Laskentamallilla määritettiin eri lihavalmistetyypeille viikkoannoskoot, joilla erikokoisten lasten nitriittialtistus olisi enintään hyväksyttävän päiväsaannin suuruinen. Suosituksissa on kuitenkin nitriittipitoisuuden lisäksi otettu huomioon suolan ja kovan rasvan määrä makkaroissa, ja siksi ne ovat hiukan tiukemmat kuin vain nitriitin määrään perustuvat suositukset olisivat. 

”Nitriittialtistus laskettiin yhdistämällä pitoisuustiedot tutkittavan ikäryhmän ruoankäyttötietoihin Monte Carlo -periaatetta hyödyntävällä laskentaohjelmalla. MCRA-ohjelma laskee siihen syötetyistä aineistoista todennäköisyyspohjaisia arvioita altistuksen suuruudesta ja arvion epävarmuudesta”, sanoo erikoistutkija, FT, dosentti Jukka Ranta riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Lihavalmisteiden nitriittipitoisuus määritettiin kapillaarielektroforeesi-laboratoriomenetelmällä. Se on nopea ja vain vähän näytteen esikäsittelyä vaativa analyysimenetelmä. Nitraatille ja nitriitille kehitetyssä menetelmässä yhdisteet saatiin erotettua hieman yli viidessä minuutissa.

Tutkimustulokset on julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä:
Suomi, J., Ranta, J., Tuominen, P., Putkonen, T., Bäckman, C., Ovaskainen, M.-L. Suvi M. Virtanen, Savela, K. Quantitative risk assessment on the dietary exposure of Finnish children and adults to nitrite. Food Additives & Contaminants 2016: Part A, 33:1, 41 - 53.

Artikkeli perustuu riskinarviointiraporttiin Kvantitatiivinen riskinarviointi lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille

Lue lisää 
Makkaroiden, nakkien ja leikkeleiden käyttö alle kouluikäisillä lapsilla

Tietoa nitriitistä

Lisätietoja:
erikoistutkija Johanna Suomi, p. 040 822 5629
erikoistutkija Jukka Ranta, p. 040 489 3374, Monte Carlo -laskentaperiaate
tutkija Christina Bäckman, p. 050 413 8167, laboratoriomenetelmä

 

 

Aihealueet: