Kalanviljelijät tärkeä apu kalatautiseurannassa

11.12.2017 08:49

Kalanviljelijöiden tautiepäilynäytteet auttavat kartoittamaan virusperäistä VHS-tautia tehokkaammin kuin EU:n virallinen tautiseuranta. Tämän osoitti Elintarviketutkimusvirasto Evirassa valmistunut tutkimus, jossa vuosina 2006 - 2009 seurattiin virusperäisen verenvuotoseptikemian (viral haemorrhagic septicaemia VHS) esiintymistä Ahvenanmaan rajoitusalueella, jossa tauti havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. VHS-tauti ei tartu ihmiseen eikä muihin eläinlajeihin ja tautiin sairastuneita kaloja ei päädy elintarvikkeeksi.

VHS on vastustettava kalatauti, jonka esiintymistä viranomaiset seuraavat EU:n lainsäädännön mukaisesti säännöllisesti.

Vuoden 2000 jälkeen yhdestä viljelmästä VHS-tauti levisi nopeasti valtaosaan Ahvenanmaan kalanviljelylaitoksista aiheuttaen taloudellisia tappioita. Kalaviljelylaitosten tartunnan saaneista kirjolohiparvista kuoli pahimmassa tapauksessa jopa puolet kaloista.

"Tutkimuksessa verrattiin virallista EU-seurantaohjelmaa kolmeen erilaiseen ohjelmaan. Yksi ohjelma perustui oireiden mukaiseen seurantaan, jossa tutkimukseen osallistuvat kalanviljelijät sitoutuivat lähettämään näytteitä, kun he havaitsivat kaloissaan tautiin viittaavia merkkejä. Kalanviljelijöiden tekemä seuranta osoittautui 17 kertaa tehokkaammaksi kuin EU:n virallinen seurantaohjelma", sanoo laboratoriopäällikkö Pia Vennerström Eviran eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksiköstä.

Kaksi muuta seurantaohjelmaa olivat samankaltaisia kuin EU:n virallinen ohjelma, mutta ne sisälsivät tiheämmän näytteenoton ja kaksi uutta tutkimusmenetelmää virustartunnan osoittamiseksi.

Kolminkertainen tutkimus kaikille näytteille

Kaikki näytteet tutkittiin virallisella menetelmällä, joka perustuu viruseristykseen soluviljelmissä ja sen tunnistus. Soluviljelyllä tutkitut näytteet tutkittiin rinnakkain myös molekyylibiologisella menetelmällä, jossa näytteistä etsitään viruksen perimää eli RNA:ta. Kolmannella menetelmällä etsittiin VHS-virusta vastaan muodostuneita vasta-aineita kalojen verestä.

"Molekyylibiologinen menetelmä osoittautui vähintään yhtä luotettavaksi kuin soluviljelymenetelmä, ja vasta-aineseurannassa saatiin arvokasta tietoa virustartunnan esiintymisestä silloin kun kalaparvessa esiintyneet oireet olivat jääneet havaitsematta", sanoo Vennerström.

Ahvenanmaalla todettua virustyyppiä ei ole koskaan todettu luonnonvaraisissa kaloissa eikä VHS-tautia ole todettu Ahvenanmaalla vuoden 2012 jälkeen.

Tutkimustulokset on julkaistu tieteellisesti vertaisarvioidussa julkaisussa
Vennerström, P., Välimäki, E., Lyytikäinen, T., Hautaniemi, M., Vidgren, G., Koski, P., Virtala, A.-M.
Viral haemorrhagic septicaemia virus (VHSV Id) infections in Finnish sea-reared rainbow trout farms were more consistently detected with syndromic rather than active surveillance. Diseases of aquatic organisms 2017: Vol. 126, pp. 111 - 123.

Lue lisää VHS-taudista 

Lisätietoja:
laboratoriopäällikkö Pia Vennerström, p. 050 354 4603