Tuottava kalanviljely perustuu tarttuvien tautien ennaltaehkäisyyn

20.3.2017

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran järjestämä vuotuinen Kalaterveyspäivä antaa hyvän katsauksen Suomen kalatautitilanteeseen sekä keinoihin torjua tai kokonaan estää tautien leviäminen. Bioturvallisuus, tässä yhteydessä tautisuojaus, pyrkii vähentämään tarttuvien tautien leviämistä sekä viljeltyjen että luonnonkalojen parissa. Kalanviljelyssä vesiympäristö antaa tautien hallinnalle oman erityisen haasteensa.

"Kalanviljelyssä keskeiset bioturvallisuusriskit liittyvät elävien kalojen tai mädin siirtoihin ja kuljetuksiin laitosten välillä sekä vesialueelta toiselle. Luonnonkalakantoja ylläpitävissä emokalalaitoksissa on oltava erityisen huolellinen luonnosta pyydystettyjen emojen ja laitokseen siirrettävän mädin terveysstatuksen varmistamisessa", sanoo vesiviljelyn asiantuntija Risto Kannel Luonnonvarakeskuksesta.

Eviran kalatautien tutkimus edistää bioturvallisuutta

Luonnonmädinhankintaan liittyy aina emokalojen tutkimusvelvollisuus, jonka Evira on ohjeistanut. Lisäksi Eviran kalatautien tutkimus käsittää bakteeri- ja virusperäiset taudit ja myös loistutkimukset.

"Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien varalta on laadittu toimintasäännöt lainsäädännössä. Osasta näitä toimia säädetään EU:n lainsäädännössä, osasta kansallisesti. Vastuu toimien toteuttamisesta on jaettu eläinten kasvattajien, kunnaneläinlääkäreiden, läänineläinlääkäreiden ja Eviran kesken", sanoo ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila Evirasta.

Vuoden 2016 kalatautitilanne oli hyvä. Jo toisena vuonna peräkkäin lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja ei todettu.

"Luonnonkaloissa tärkein vuoden 2016 tautitapahtuma oli jo kolmatta vuotta peräkkäin havaittu Tornionjoen nousulohissa runsaana esiintyvä haavatauti ja kuolleisuus. Ilmiöllä ei ole yhtä syytä, vaan taustalla on sekä kalastusvälineiden aiheuttamia vaurioita että pintaihossa havaittavia kuoliomuutoksia, joiden syytä ei tunneta. Tunnettuja, kaloille tautia aiheuttavia virustartuntoja ei ole todettu. Haavaisista merilohista sekä Tornionjoessa että Ruotsin lohijoissa on kuitenkin löydetty muun muassa herpes- ja iridoviruksille ominaisia merkkejä", sanoo tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio Evirasta.

Kalatautien vastustus toiminut hyvin

Suomalaisen kalatautivastustuksen kulmakivi vuosikymmenien ajan on ollut tartuntojen maahantulon esto. Suuria kuolleisuuksia aiheuttavia virustauteja ei ole koskaan todettu sisävesillä.

"Tautien torjunta on toiminut varsin hyvin, mutta parantamistakin on. Esimerkiksi tiukempi bioturvallisuuden ylläpito olisi kenties estänyt erityisesti kirjolohessa esiintyvän virusperäisen verenvuotoseptikemian, VHS -taudin laajan leviämisen Ahvenanmaalla 2000 - 2001", sanoo erikoistutkija, ELT Perttu Koski Evirasta.

Valintajalostus osa bioturvallisuutta

Valintajalostus auttaa kaloja paremmin sopeutumaan kasvuympäristöönsä ja siten myös kalojen eloonjäänti paranee.

"Noin 80 prosentilla Suomessa kasvatetusta kirjolohesta on sukujuuret JALO-valintaohjelmassa. Se on kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen valintaohjelma. Sen avulla emokalastot varmistavat mäti- ja poikastuotannon omavaraisuuden ja hillitsevät siten ulkomailta tulevaa kalatautiriskiä", sanoo johtava tutkija Antti Kause Luonnonvarakeskuksesta.

Kala-alan tutkijat ja toimijat kokoontuvat Kalaterveyspäivässä Turussa 23.3.2017.

Lue lisää:
Eviran kalatautitutkimukset

Lisätietoja:
tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio, villi- ja vesieläinpatologia, p. 050 439 2788

 

Aihealueet: