Elintarvikearomeista ei suurta riskiä

25.1.2018 12:13

Elintarvikkeissa käytettävien aromiaineiden aiheuttamaa riskiä kuluttajille pidetään yleisesti vähäisenä, mutta joidenkin aromiaineiden saantiin on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. EU:ssa on hyväksytty käyttöön noin 2 500 kemiallisesti yksilöityä aromiainetta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on valmistunut katsaus elintarvikearomeista. Aromiaineiden lisäksi katsauksessa tarkastellaan muun muassa aromaattisia aineita, joita ei sellaisenaan saa lisätä elintarvikkeisiin mutta joita voi päätyä niihin esimerkiksi mausteista. Joillain niistä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmiseen.

Aromiaine on kemiallinen yhdiste, jota käytetään antamaan elintarvikkeelle makua tai tuoksua.

Usein vaikutus saadaan jo vähäisellä käyttömäärällä. Elintarvikkeeseen lisättävä aromiaine voi olla joko luonnosta saatava tai keinotekoisesti valmistettu. EU:ssa sallittuja aromiaineita ovat esimerkiksi ammoniumkloridi, glysyrritsiinihappo, kofeiini ja vanilliini.

"Monia aromiaineita esiintyy myös luontaisesti monissa elintarvikkeissa. Se ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että aromiaine olisi turvallinen ihmiselle. Aromiaineen saannin merkitystä kokonaisriskiin pidetään kuitenkin pienenä silloin, jos elintarvikkeeseen lisätyn aromiaineen saanti on vähäinen verrattuna siihen, miten paljon sitä saadaan elintarvikkeesta luontaisesti", sanoo erikoistutkija, MMT Kimmo Suominen Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Elintarvikkeisiin lisätään savuaromeja antamaan savunmakua. Perinteisen savustuksen korvaamisen savuaromeilla arvioidaan vähentävän kuluttajien altistumista syöpävaarallisille polyaromaattisille hiilivedyille eli niin sanotuille PAH-yhdisteille.

Saannin arviointi vaikeaa

"Aromiaineiden saannin arviointi on vaikeaa, koska käytettäviin menetelmiin liittyy epävarmuuksia. Lisäksi muun muassa tieto aromiaineiden käyttömääristä ja pitoisuuksista elintarvikkeissa on puutteellista", Suominen toteaa.

Joidenkin aromiaineiden runsaalla käytöllä voi olla haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi lakritsi- ja salmiakkimakeisissa ja joissakin yrttiteelaaduissa on lakritsikasvin juuresta saatavaa glysyrritsiinihappoa. Odottavia äitejä neuvotaan välttämään runsasta salmiakki- ja lakritsimakeisten käyttöä, koska runsas glysyrritsiinihapon saanti raskauden aikana on yhdistetty muun muassa raskauden lyhentyneeseen kestoon ja häiriöihin lasten käyttäytymisessä ja tiedollisessa kehityksessä. Suuri glysyrritsiinihapon saanti saattaa johtaa myös kohonneeseen verenpaineeseen.

Eviran tuoreessa elintarvikearomikatsauksessa käsitellään lisäksi aineita, joita ei sellaisenaan saa lisätä elintarvikkeisiin mutta joita päätyy elintarvikkeisiin luonnollisista raaka-aineista, kuten mausteista. Osalla niistä voi olla haitallisia ominaisuuksia ihmiselle. Yksi sellainen on kanelissa esiintyvä kumariini, jonka turvallisuutta Evira on arvioinut vuosina 2007 - 2013.

Katsaus elintarvikearomeihin

Eviran kumariiniprojekti 2013 

Lisätietoja:
erikoistutkija Kimmo Suominen, p. 040 827 9715

 

Aihealueet: