Lisäaineiden saanti enimmäkseen turvallisella tasolla

25.1.2018 12:17

Suomalaiset saavat useimpia lisäaineita elintarvikkeista turvallisia määriä. Väestötasolla lisäaineiden saannin arvioidaan jäävän alle hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa niitä sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla. Tämä ilmenee Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineselvityksestä, jonka mukaan myös suomalaisen teollisuuden käyttämät suurimmat pitoisuudet ovat usein matalampia kuin lisäaineasetuksen sallima enimmäismäärä.

Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä tai rakennetta. Useimpien lisäaineiden arvoitu väestötason saanti jää Suomessa alle ADI-arvon eli hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa silloin, kun laskelmissa käytetään kaikkein suurimman arvion tuottavia oletuksia.

Eviran selvitys kattoi kaikki noin 150 lisäainetta, joille on määritetty ADI-arvo.

"Arviot altistuksesta perustuivat EU:n lisäaineasetuksessa määriteltyihin suurimpiin sallittuihin käyttömääriin. Lisäksi noin kolmasosasta tutkittuja lisäaineita pyydettiin elintarviketeollisuudelta todellisia käyttötietoja arvion tarkentamiseksi", toteaa selvityksestä vastannut erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Satunnainen ylitys ei vaaraksi

ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. ADI-arvot määritetään myrkyllisyystutkimusten perusteella sellaisiksi, että eläinkokeissa vielä haittavaikutusta aiheuttamaton annos on vähintään sata kertaa suurempi kuin aineen ADI-arvo.

Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

"Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä. Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa", sanoo Suomi.

Hyötyä myös tuotekehittelyssä

Lisäaineselvitys tehtiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, mutta myös teollisuus voi hyödyntää tarkemmin tutkittaviksi nousseiden lisäaineiden listaa tuotekehittelyssään.

"Teollisuus voisi myös harkita, olisiko sama laatu saavutettavissa vähäisemmällä lisäaineiden käytöllä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn uudet ADI-arvot voivat näet johtaa enimmäismäärien kiristämiseen lähitulevaisuudessa", sanoo Suomi.

Laajempi haittakartoitus tarpeen

Selvitys osoitti, että joidenkin lisäaineiden tutkimista tulisi jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi säilöntäaineet kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vasta äskettäin määrittänyt osalle niistä ADI-arvon tai sitä on uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella madallettu. EU-tason lainsäädäntö sallituista enimmäismääristä ei ole vielä ehtinyt reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

"Tällaisille lisäaineille on tarpeen tehdä lisäkartoituksia käytön laajuudesta tai jopa laatia tarkempia arvioita kuluttajien altistumisesta tuotetason ruoankäyttötietojen ja elintarvikkeista mitattujen lisäainepitoisuuksien pohjalta", Suomi arvioi.

Selvitys antaa pohjaa myös systemaattiselle lisäaineiden käytön ja saannin seurantajärjestelmälle.

Elintarvikkeiden lisäaineet -riskiprofiili

Lue lisää elintarvikkeiden lisäaineista 

Lisätietoja:
erikoistutkija Johanna Suomi, p. 040 822 5629

 

Aihealueet: